- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
807-808

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munuaiskivitauti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

807

t e 11 a v a. Tätä periaatetta teroitetaan
voimakkaasti varsinkin Sovinnonkaavan
(Formula coneordiæ) esipuheessa. Oppi
protestanttisuuden periaatteista ei ole uskonpuhdistuksen
ajoilta, vaan esiintyy ensi kerran selvästi T w
e-s tenin teoksessa: „Vorlesungen über die
Dog-rnatik der evang. luth. Kirche" (1826). vrt.
Protestanttisuus. [Albr. Kitsch 1, ..Gesammelte
Aufsätze" (s. 234), ,.Ueber die beiden Principien
des Protestantismus".] E. K-a.

Muodolliset asteet (saks. Formalstufen),
her-bart-zilleriläisessä kasvatusopissa käytetty
opetuksen jäsentelyn nimitys. M:n a:n teoria
perustuu siihen sielutieteessä vakaantuneeseen
käsitykseen, että tiedon pohjana on havainto,
josta on edettävä selviin käsitteisiin, jotka taas
kaipaavat monenlaista harjoittamista, jotteivät
jäisi kuolleiksi ja hedelmättömiksi. Vain tätä tietä
kulkien on mahdollista saada oppilaassa
viriämään monipuolinen harrastus. Näin tiedon
luonnonmukainen kehityskulku pakottaa erottamaan
kolme m:ta a:ta: havainnollisuuden,
käsitteellisyyden ja harjoituksen asteet. Nämä
tapaamme-kin esim. Soinisen opetusopissa, samoin
Dörp-feldillä. Yleisempi on kumminkin viisijako.
Havainnollisuuden ja käsitteellisyyden asteet
jaetaan kahtia, jolloin saadaan seuraavat viisi:
valmistua, esitys, vertailu, yhdistely ja
sovellutus eli harjoitus. Kukin opetusyksikkö kussakin
opetusaineessa on käsiteltävä nämä asteet
huomioonottaen, joskin eri aineissa jossain määrin
muodostellen. — M:n a:n teoriaa vastaan on
tehty herbart-zilleriläisen kasvatusopin
ulkopuolelta muistutuksia, kun on pelätty sen
soveltamisen liiaksi paloittelevan opetusta; mutta
mainittu suunta ei ole siitä luopunut. [Rein,
,,En-cykl. Handb. d. Päd." II; Soininen,
„Opetus-oppi" II (2:nen pain. 1911); v. Sallwürk, „Die
didaktisclien Normalformen" (2:nen pain. 1904).]

O. Me.

Muodonvaihdos 1. metamorfoosi.
Useimmilla eläimillä kehittyy sikiö munassa tai emon
ruumiissa niin pitkälle, että se syntyessään
poikkeaa täysikasvuisista yksilöistä vain pienemmän
ruumiinkokonsa ja sukupuolielinten
keskeneräisen kehitystilan puolesta. Vastakohtana tälle n. s.
suoralle kehitykselle on m. Tällöin on munasta
tulleen nuoren yksilön, toukan, läpikäytävä
nuoruusasteita, jotka eroavat täysikasvuisesta
yksilöstä 2:ssa suhteessa: 1) niillä on n. s.
toukkaelimiä. joita täysikasvuisella ei ole, 2) eräät
täysikasvuisilla esiintyvät elimet ovat näillä
sangen kehittymättöminä aiheina. Tyypillisenä
m. tavataan hyönteisillä ja sammakkoeläimillä
(ks. n.). Jyrkkää rajaa ei voi vetää suoran
kehityksen ja m:n välille. — Taantuva 1.
regressiivinen on m. eläimillä, joiden toukan
elimistössä ilmenee korkeampi kehitysaste kuin
täysikasvuisen, kun esim. vapaasti uiva toukka
kehittyy raajattomaksi. alustaan kiinnittyneeksi
eläimeksi.

Kasvitieteessä puhutaan m:sta, milloin
jotkut kasviosat ovat menettäneet alkuperäisen
tehtävänsä ja saaneet uuden tehtävän sekä sen
johdosta muuttuneen rakenteen. Selvimpänä m.
ilmenee eri lehtilajeissa: varsi-, sirkka-, verho-,
terä-, hede- ja emilehdet, silmusuomut.
kiipimä-«liminä toimivat kärhet j. n. e. ovat esimerkkejä
m:sta lehdissä. H. A. S.

808

Muodostuma ks. Geologiset
muodostumat.

Muodostumistila (status nascendi). Kun
alkuaineet vapautuvat yhdistyksistään, sanotaan
niiden olevan m:ssa eli „in statu nascendi". Niillä
on silloin suurempi reaktsionikyky kuin muutoin
vapaina ollessaan. Tämä selitetään siten, että
alkuaineet m:ssa vaikuttavat vapaina atomeina,
kun ne sitävastoin tavallisissa oloissa esiintyvät
molekyleinä, jossa atomit ovat sidottuina
toisiinsa. Edv. Ilj.

Muodostusvika. Sikiökehitys voi monesta eri
syystä tapahtua tavallisuudesta poikkeavalla
tavalla ja johtaa siten erilaisten m:jen syntyyn.
Sairaloinen muna- tai siemensolu voi olla m:n
aiheuttajana, sitäpaitsi voivat kaikki kehittyvää
sikiötä kohtaavat vammat kääntää kehityksen
säännöllisen kulun ja johtaa m:hin.
Lukemattomista eri m:ista mainittakoon tässä muutamia.
Yhteenkasvettuneet sikiöt. Tämä
„yhteenkasvettuminen", joka voi tapahtua
ruumiin ala-, keski- tai yläosassa ja joka eri
tapauksissa on eri pitkälle mennyt, on seuraus yhden
ainoan hedelmöitetyn munasolun sairaloisesta
osittaisesta jakautumisesta. Toisinaan munasolu
jakautuu kahteen täydellisesti erillään olevaan
osaan, jotenka syntyy kaksi eri sikiötä,
kaksoi-set, jotka silloin aina ovat samaa sukupuolta ja
samojen sikiökalvojen sisään sulettuina (kuva
ks. Epämuodostu kset). Eri
ruumiinosien m:t ovat joko säännöllisesti tapahtuvan
kehityksen liian aikaisen keskeytymisen tai
epäsäännöllisen, usein tautiperäisen kehityksen
tulos. Päässä tavattavista m:ista ovat yleisemmin
tunnettuja pienipäisyys (mikroceplialia), joka
johtuu aivojen puutteellisesta kehityksestä ja joka
johtaa idiotiaan; vesipää (hydrocejihalia) voi
alkaa joko sikiökaudella tai ensimäisellä
lapsias-teella ja on seuraus aivokammioihin keräytyneen
nesteen paineesta, joka samalla vaikuttaa
surkas-tuttavasti itse aivoaineeseen alentaen siten
henkisiä kykyjä. Vesipää on usein seuraus
perinnöllisestä kuppataudista. Harvinaisempia m :oja
päässä on päälaen puuttuminen (acraniaj,
erilaiset aivokohjut (aivojen tai niitä ympäröiväin
aivokalvojen ulos-pullistuminen päänluiden välistä)
(meningo- ja eneephatoccele) sekä yksisilmäisyys
eli kyklopia (ks. t.). Verraten yleinen on
risti- eli jänishuuli (labium leporinum), johon
usein liittyy halkinainen suulaki. Tämä johtuu
siitä, että ylähuuli, joka sikiöllä säännöllisesti
kehittyy kolmesta myöhemmin toisiinsa
liittyvästä osasta (keskiosa sieraimien väli ja sen
kummallakin puolen oleva sivuosa) jää
sikiö-aikaista astetta muistuttaen joko toiselta tai
kummaltakin puolelta kiinnikasvamatta. —
Kaulassa tavattavista m:oista pistävät helpommin
silmään kaulan etuosassa olevat rakkomaiset
kasvaimet. jotka ovat erään varhaisemmalla
sikiökaudella löytyneen, myöhemmin tavallisesti
katoavan rauhaskäytävän jälelle jääneitä, nesteen
täyttämiä osia, sekä kaulan sivuilla
päännyök-kääjälihaksen etureunan tienoissa tavattavat
aukot, joista johtavat käytävät kulkevat eri
tapauksissa eri pitkälle sisään ja ylöspäin aueten
joskus nieluun. Nämä ovat sikiökauden
kidus-aukkojen jätteitä. — Vartalon etupuolella,
rinnassa, tavataan joskus pituussuunnassa pitkin
rintalastaa kulkeva syvennys, halkinainen riata-

Muodolliset asteet—Muodostusvika

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0424.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free