- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
813-814

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muotokuvataide ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

813

Muotokuvataide—Muotti

esitetty edestäpäin I. en face (ks. t.) tai
sivultapäin 1. profiilissa (ks. t.).

Muotokuvataide. Kuvanveisto. Jo
vanhassa Egyptissä tavataan muotokuvallisia
hen-kilöveistoksia. Kreikassa ei alkuaan ole
varsinaisia muotokuvia, vaan ihanteellisia
henkilökuvia, jotka edustavat määrättyjä henkilöitä.
Kehitys oikeaan m :een tapahtuu 4:nnellä vuosis.
e. Kr., jolta ajalta mainittakoon esim. Sophokleen
ja Demostheneen muotokuvapatsaat. Hellenistinen
ja varsinkin roomalainen taide harrastaa
innokkaasti m:tta: roomalaiset saavuttavatkin aivan
erinomaisia tuloksia tarkkaan yhdennäköisyyteen
ja tarmokkaaseen luonteenkuvaukseen nähden.
Keskiajalla m. on rappiolla; vasta
renesanssi-aikaan siirryttäessä tavataan, aikaisimmin
hauta-veistoksissa, realistista m:tta. Ttalian 15:nnen
vuosis. veistoksista ansaitsee ennenkaikkea
mainitsemista Donatellon Gattamelata- ja
Verroc-chion Colleoni-ratsastajapatsaat sekä Mino da
Fiesolen, Benedetto da Majanon ja Desiderio da
Settignanon rintakuvat. Tävsrenesanssin,
barokin ja rokokon 111. 011 kauttaaltaan vähemmän
realistinen ja pyrkii mielellään ihannoimaan
henkilöitään, jotka usein esitetään antiikkisissa
puvuissa y. 111. s. Tosin muutamat, kuten esim.
Houdon oivallisessa Voltairen kuvapatsaassaan,
tavoittaa voimakkaan yksilöllistä
luonteenkuvausta. Erilaiset käsitystavat risteilevät
19 :nnellä vuosis.: ihannoiva, usein
antiikkis-voittoinen. kuten Thorvaldsenilla, t y y 1 i 11
e-1 e v ä. kuten saks. Ledererillä, joka
Bismarck-patsaallaan (Hampurissa) on johtanut
äärimmilleen synteettisen kokonaisvaikutuksen
tavoittamisen, h a a v e m a i s-r 11 n o 1 1 i 11 e 11, kuten
Ro-din’in Balzac-veistoksessa, ja realistinen,
jota suuntaa useimmat ovat noudattaneet. Suom.
m :tta harjoittaneista kuvanveistäjistä
mainittakoon J. Takanen ja W. Runeberg. — Maalaus.
Vanhimmat säilyneet muotokuvamaalaukset
kuuluvat myöhempään antiikin taiteeseen
(erinomaisia hellenistiläis-egyptiläisten taiteilijain
tekemiä muotokuvia 011 löydetty Fayümista).
Keskiajalla 111. maalauksen niinkuin kuvanveistonkin
alalla esiintyy varsinaisesti vasta 15:nnellä
vuosis., miniatyyrimaalauksessa kenties jo hiukan
aikaisemminkin. Melkein samoihin aikoihin 111.
alkaa kukoistaa Alankomailla (van
Eyek-veljek-set), Ranskassa (Clouet) ja Italiassa.
Renesanssi-ajalla ja seuraavina aikakausina esiintyy
runsaasti eteviä muotokuvaajia, sillä maalauksen
alalla m. saavuttaa paljon suuremman
merkityksen kuin kuvanveistossa. Leonardo da Vinci,
Raffael. Bronzino, Andrea del Sarto, Tizian ja
Tintoretto ovat Italiassa ja Diirer ja Holbein
Saksassa huomattavimpia 16:nnella vuosis.
Seur:lla vuosis. astuvat muut maat etusijalle:
Hollanti, jossa ylinnä muiden kohoavat
(myöskin isoja ryhmäkuvia luonnollisessa koossa
maalaavat) Rembrandt, Frans Hals ja van der Helst;
flaamilaiset maat, joideu pääedustajia ovat
Rubens ja van Dyck; Ranska, josta mainittakoon
Ph. de Champaigne, ja Espanja, jonka
suurmestarina ou Velasquez. M. kohoaa 18:nnella
vuosis. korkeimmilleen Englannissa (Gainsborough
ja Reynolds). Seur:n vuosis. vaihteessa
esiintyvät m. m. David, hiukan myöhemmin Ingres, esp.
Goya ja skotl. Raeburn. M:n alalla on 19:nnellä
vuosis. vallinnut samanlaisia virtauksia kuin

maalaustaiteessa yleensä; siinä havaitaan toi
saalta suurempaa tai vähempää liittymistä
taas uudenaikaista impressionistista käsittelyä
entisaikojen taiteeseen (saks. Lenbach), toisaalta
(ransk. Manet, ruots. Zorn y. m.), ja viime
aikoina 011 tyylittelevä maalaustapa, joka panee
pääpainon kuvan koristeelliseen vaikutukseen,
myöskin tuntuvasti voittanut jalansijaa m:ssa.
— Suom. muotokuvamaalaajista mainittakoon
esim. Finnberg, Edelfelt, Järnefelt ja Enckell.

Muotoluku, metsänh., luku. joka osoittaa puun
ja erään vertauskappaleen, jonka poikkileikkaus
pinta-ala ja pituus ovat samat kuin puun, kuu
tiosisällysten keskinäistä suhdetta. Jos puun
kuutiosisällys = K, vertauskappaleen kuutio =/..

on muotoluku F=— ja A" = F. h. M:uja sanotaan

L J J

joko lieri ö-m :iksi tai k a r t i o-m :iksi sen
mukaan. valitaanko lieriö tai kartio
vertauskappa-leeksi. Nykyjään käytetään miltei yksinomaan
edellisiä. — Erilaatuisia m:uja erotetaan vielä
sen mukaan, mikä puun poikkileikkausläpimitoista
kulloinkin valitaan vertauslieriön läpimitaksi.
Absoluuttinen ou m. silloin, kun puun tyvi
läpimitta 011 otettu lieriön läpimitaksi, jolloin 111.
on puhdas muodonilmoittaja. Varsinainen I
n o r m a a 1 i-m. saadaan, kun läpimitan
mittauspaikka valitaan säännöllisemmältä runko-osalta
esim. ’/m tai ’lio puun korkeudesta, jolloin kuiten
kin todellinen mittakorkeus maasta vaihtelee
puun pituuden mukaan.
Rinnankorkeus-m :ssa 011 puun läpimitta mitattu
rinnankorkeu-delta eli l.a metrin päässä maasta. — Sen mu
kaan taas, verrataanko yksinomaan puun runko
kuutiomäärä, oksien kuutiosisällys vai nämä 1110
lemmat yhteenlaskettuina vertauslieriön
kuutio-sisällykseen. sanotaan m:uja joko runko-,
oksa- t. kokopuun m:iksi. Vielä erotetaan
j ä r e ä m 111 ä n p u u n 111. (saks. Derbformzahl)
ja h e 11 n o 111 m a 11 puun 111. (Reisi gformzald).
Järeämmällä puulla (Dcrbliolz) tarkoitetaan tässä
kaikkea sitä puuta, joka on 7 cm:iä paksumpaa.

M:ua käytetään apulukuua puumääriä kuutioi
taessa. Tämän helpottamiseksi on eri puulajeja,
metsätyyppejä y. m. varten valmiiksi laskettu
n. s. m.-t a u 1 u j a. Kuutioitavien puiden
yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala m:n edellyttä
mältii korkeudelta kerrotaan puiden keski
pituudella (vertauslieriön kuutio) sekä taulukosta
etsityllä m :11a, jolloin tulo 011 puumäärän
kuutio. Usein 011 111 :n ja pituuden kesken toimitet
tava kertominen taulussa jo valmiiksi suoritettu
eri m:uja ja pituuksia varten. Tätä m:n ja pi
tuuden tuloa sanotaan m u o t o k o r k e u d e k s i.

E. & O. Lth.

Muotoluokka ks. M u o t o k o e f f i s i e n 11 i.

Muoto-oppi 1. ks. Kielioppi.

2. ks. Eläintiede ja Kasvitiede.

Muototerä, höylänterä, jonka leikkaava reuna
muodostaa kuvioviivan. M:iä käytetään reunus-,
pvörö-, kouru- y. m. höylissä. V. L.

Muotti, valettavan kappaleen muotoon tehty
kaava, johon sula metalli valetaan. M:n pitää
olla hiukan suurempi kuin valettava kappale,
koska metalli jäähtyessään kutistuu.
Häviävät muotit tehdään kaavaushiekkaan (ks. t.)
tai -saveen. Kestävät muotit (valimet ja
kokillit) valmistetaan raudasta, messingistä, kip
sistä, kivestä y. m. V. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0427.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free