Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muotokuvataide ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
815
Muottitiil
i—Murat
816
Muottitiilejä.
Muottitiili, erilaisia ovien ja ikkunoiden
kehystyksiin. seinälistotuk-siin y. m. aiottuja tiiliä,
jotka
tarkoituksenmukaisesti limitykseen
asetettuina muodostavat
yhtäjaksoisen koristeprofiilin;
tavataan runsaasti
ro-maanilaisessa ja
goottilaisessa tyylissä. T. S.
Muovelin, levy, jonka syrjään on tehty
savesta t. m. s. muovattavan kappaleen
rajapiir-teitä vastaava leikkaus, niin että kun käsin on
muodosteltu aines esim. kivikuppia 1. -vatia
varten, m:11a voidaan sitten antaa kappaleelle
lopullinen muoto, kun se on muovauspöydällä pantu
nopeasti pyörimään pystysuoran keskiviivansa
ympäri. V. H.
Mur, joki Itävalta-Unkarissa. Draavan lisäjoki
vas., alkaa Ala-Tauernilta, virtaa itään, etelään
ja kaakkoon, muodostaa Draavan kanssa
M.-saaren Unkarissa Zalan komitaatissa. Laskee
Le-grädin luona Draavaan: 438 km; yläjuoksu
vuolas, kulkukelpoinen Grazista alkaen. Lisäjoet
Mürz vas., Kainach ja Sulm oik.
Murad, usean Turkin sulttaanin nimi.
1. M. I (1319-89). hallitsi v:sta 1359, Orkhanin
poika, laajensi suuresti Turkin valtakuntaa, meni
Ilellespontin poikki 1360, valloitti seur. v.
Ad-rianopolin y. m. kaupunkeja sekä
vähitellen koko Traakian; muutti asuntonsa
ensinmainittuun kaupunkiin 1365. M. voitti Unkarin.
Serbian, Bosnian ja Valakian hallitsijat; teki
serbialaiset ja bulgaarialaiset veronalaisiksi,
samoin Kreikan keisarin. Hän valloitti myös
suuren osan Vähää-Aasiaa; järjesti sotajoukon ja
hallinnon. Kosovo poljen kentällä hän 1389 voitti
kapinaan nousseet serbialaiset täydellisesti, mutta
samalla hänet murhasi eräs serbialainen. M. oli
urhoollinen ja taitava sotapäällikkönä, myös
oikeudentuntoinen ja sivistystä harrastava.
2. M. II (1401-51), hallitsi v:sta 1421,
Mohammed I:n poika. Sai taistella herruudesta
m. m. veljensä Mustafan kanssa, jonka hän voitti
ja surmautti. Teki Kreikan keisari Johannes
VIII:n veronalaiseksi, mutta yritti turhaan
valloittaa Konstantinopolia. Valloitti sen sijaan
Aasiassa alueita, teki Epeiroksen ja Akarnanian
veronalaisiksi. Belgradia hän ei saanut valtaansa,
ja Hunyadin hänelle toimittamista tappioista
masentuneena M. teki rauhan kristittyjen kanssa
1444. sekä luopui hallituksesta poikansa
Muhammed II:n hyväksi. Mutta kun unkarilaiset
rikkoivat rauhan, rupesi M. jälleen asiain johtoon
sekä voitti Puolan ja Unkarin kuninkaan
Vla-dislavin Varnan suuressa tappelussa 1444. jossa
Vladislav kaatui. M. laski valtansa alaisiksi myös
Keski-Kreikan ja Morean; Albanian ruhtinasta
Skanderbegiä hän ei saanut kukistetuksi.
3. M. Vi 1840-1904), hallitsi v:sta 1876,
Abdul-medzidin vanhin poika. Kun hänen setänsä
sulttaani Abdulasis oli osoittautunut kelvottomaksi
hallitsijaksi, korotettiin M. vallankumouksen
avulla valtaistuimelle 1876. Nuorturkkilainen
puolue odotti, että M. julkaisisi perustuslain. Kun
M. kuitenkin huomattiin henkisesti ja
ruumiillisesti parantumattoman sairaaksi, erotettiin
hän Midhat pasan toimesta ja suljettiin
yksinäiseen linnaan, jossa hän pysyi vankina kuole-
J. Murat.
maansa saakka. Seuraajaksi tuli hänen nuorempi
veljensä Abdulhamid II. G. /?.
Murad Efendi, alkuperäinen nimi Franz
v. Werner (1836-81), saks.-turk.
diplomaatti ja runoilija: siirtyi Itävallan armeiasta
Turkin sotapalvelukseen 1853 ja tuli 1856
virkamieheksi Turkin ulkoasiain ministeriöön; kuoli
lähettiläänä Haagissa; julkaissut saksaksi
lyyrillisiä runoelmia ja näytelmiä, joista mainittakoon
,,Selim III", „Marino Falieri" ja „Ines de Castro".
Muræna ks. M u r e n a.
Murat [myrä’], Joachim (1767-1815), ransk.
marsalkka. Napoli’n kuningas. M. oli
ravintolanpitäjän poika
Etelä-Ranskasta (Loti’n
departementista) ja alkuansa
määrätty hengelliseen säätyyn,
mutta meni jo ennen
vallankumousta sotapalvelukseen ; liittyi
vallankumouksen aikana
vuoripuoluee-seen ja yleni upseeriksi,
mutta menetti tämän
puolueen kukistuessa 1794
virkansa. V. 1795 M.
tutustui Napoleon Bonaparteen
ja oli tämän apulaisena,
kun hän lokak. 1795
kukisti rojalistien kapinan
Pariisissa. Tämän jälkeen
M. seurasi Bonapartea
tämän useimmilla sotaret-
killä, joilla hän saavutti suurta mainetta uljaana
ratsuväen päällikkönä; tuli 1796 brigadi- ja 1799
divisioonakenraaliksi. Brumairen
vallankaappauksessa 1799 hän johti niitä sotamiehiä, jotka
ha-joittivat viideusadan-neuvoston. Palkinnoksi M
sai konsulikaartin päällikkyyden ja Bonaparten
nuorimman sisaren Karoliinan puolisokseen (1800):
1804 hän tuli Pariisin kuvernööriksi ja
marsalkaksi, 1805 suuramiraaliksi ja keisarilliseksi
prinssiksi, 1806 Bergin suurherttuaksi. V. 1808
hän toimi ylipäällikkönä Espanjassa ja sai sam.
v. Napoli’n kuningaskunnan, jota hän hallitsi
nimellä Joakim I Napoleon. Kuninkaana hän
harrasti valtionsa parasta, koetti saada aikaan
parempaa järjestystä ja turvallisempia oloja,
poisti läänityslaitoksen tähteet ja kehitti
sotalaitosta saavuttaen komealla ulkomuodollaan ja
avonaisella esiintymisellään paljon kansansuosiota.
Heti kuninkaaksi tultuaan M. joutui kireihin
väleihin Napoleonin kanssa, kun hän, vaikka
turhaan, koetti esiintyä itsenäisesti Napoleonia
kohtaan. Kuitenkin hän oli mukana Venäjän retkellä
1812 suuren armeian ratsuväen päällikkönä ja
otti myöskin osaa v:n 1813 taisteluihin Saksassa.
Mutta Leipzigin tappelun jälkeen M.
säilyttääkseen kruununsa luopui Napoleonista ja teki
liiton Itävallan kanssa 1814. Huomattuaan, että
hänen asemansa tästä huolimatta Napoleonin ku
kistumisen jälkeen oli epävarma, hän päätti
no-tattaa Italiassa kansallisen liikkeen, karkoittaa
| itävaltalaiset maasta ja julistaa itsensä koko
Italian kuninkaaksi. Napoleonin palattua Elbasta
1815 M. liittyi häneen ja marssitti joukkonsa
Kirkkovaltioon, mutta joutui itävaltalaisia
vastaan taistellessaan täydellisesti tappiolle
Tolen-tinon luona 2 p. toukok. Tämän jälkeen M.
pakeni Napoli’sta Ranskaan ja sieltä Waterloon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
