- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muratori ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

819

Murbeck—Murhapoltto

Murbeck f-ü], Peter (1708-66), ruots.
kan-sansaarnaaja. Toimiessaan pappina
Etelä-Ruot-si.ssa M. joutui, pietistisistä mielipiteistä
epäiltynä, 1737 pitkälliseen oikeudenkäyntiin, joka
päättyi siten, että hänet 1741 erotettiin virasta
epämääräiseksi ajaksi. Saatuaan 1746 virkansa
takaisin hän työskenteli pappina Tukholmassa ja
Blekingessä, kaikkialla vaikuttaen erinomaisen
intonsa ja vakavuutensa kautta suureksi
siunaukseksi. Pysyväisenä muistona hänen
vaikutuksestaan Tukholmassa on Murbeckin laitos
köyhiä tyttöjä varten, jonka
tarkoituksena on kasvattaa suojattejaan jumalanpelkoon
ja hyviin tapoihin sekä antaa heille sellaista
käytännöllistä opetusta, että heistä tulee
yhteiskunnalle hyödyllisiä henkilöitä. Kirjoituksista
on mainittava M:n Lundin tuomiokapitulille
antama uskontunnustus, jota julkaistiin hänen
kuolemansa jälkeen useita painoksia, sekä saarnoja.

A. J. P-ä.

Murbeck [-H-], Svante Sam u el (s. 1859),
tunnettu ruots. kasvitieteilijä, tuli 1891
kasvitieteen dosentiksi ja 1902 professoriksi Lundiin.
XI. on tehnyt useita tutkimusmatkoja vieraisiin
maihin, m. m. kolme retkeä Pohjois-Afrikkaan,
ja taitavana systemaatikkona selvitellyt suuren
joukon epävarmoja lajiryhmiä ja sukuja, etenkin
sarjassa „Studien öfver kritiska kärlväxtformer"
sekä lukuisissa monografioissa. M. on sitä paitsi
julkaissut teoksia muiltakin kasvitieteen aloilta,
niistä mainittakoon tärkeät embryologiset
tutkimukset „Parthenogenetische Embryobildung in
der Gattung Alchemilla" (1901) ja
..Partheno-genese bei den Gattungen Taraxacum und
Hiera-cium" (1904).

Murchison [mätsisn], Roderick Impev
(1792-1871), geologi, Englannin geologisen
tutkimuksen johtaja. Hänen tärkeimmät
tutkimuksensa käsittelevät vanhempia paleozooisia
muodostumia, joita hän on tutkinut paitsi
Englannissa ja Länsi-Euroopassa myöskin
Pohjois-Venäjällä ja Uralissa. (E. M-nen.)

Murcia [murcia]. 1. Rannikkomaakunta
Kaak-kois-Espanjassa; 26.400 km3, 872,149 as. (1910).
M. käsittää M:n ylänkömaan, Mariaanisen
vuoriston itäiset haarakkeet ja luoteiskulmassa osan
la Manchaa. Asutus keskittyy etenkin Seguran
ja sen lisäjoen Sangoneran harvinaisen
hedelmällisiin ja puutarhamaisesti viljeltyihin
(maissia, riisiä, etelänhedelmiä, viiniä, vihanneksia,
hamppua, silkkiä) laaksoihin. Sateen vähyyden
(307 mm v:ssa) takia kastelukanavia. Vuorista
saadaan monenlaisia mineraaleja, merestä
kuivataan suolaa. Teollisuus melkoinen. —- M.
jakaantuu M. ja Albacete nimisiin provinsseihin.
Pääkaupunki M. 2. — Arabialaiset valloittivat M:n
711. Vv. 755-1021 se oli Damaskuksen ja
Cör-doban kalifikuntien Todmir niminen provinssi,
senjälkeen v:een 1241 itsenäinen maurilainen
kuningaskunta. — 2. Edellämainitun maakunnan
pääkaupunki, jonkun matkaa rannikolta Seguran
laaksossa, usean radan risteyksessä; 125.243 as.
(1910). Kadut ja torit kauniit, enimmäkseen
väljät, kaunis, alkuaan goottilaistyylinen
tuomiokirkko (1388-1467), piispan palatsi, maurilainen
viljahalli; kaunis kivisilta Seguran yli. Useita
oppilaitoksia, museo, teatteri, härkätaistelusirkus.
Asukkaat harjoittavat hedelmäin- ja
viininviljelystä ja melkoista teollisuutta (villa-, pellava-.

puuvilla , silkki-, salpietari-, nahkatehtaita,
myllyjä). — M. lienee roomal. Virgilia. Nyk.
nimellään se mainitaan ensi kerran 747. Kärsi
useita kertoja Seguran tulvista, 1829 maanjäris
tys tuhosi sitä. E. E. K.

Mureksidi, C,H,(NII,)N50e+Il20, on purppura
hapon ammoniakkisuola. Se syntyy, kun
virtsa-happoa keitetään kuiviin typpihapon kanssa ja
näin saatuun jätteeseen kaadetaan ammoniakkia.
Se muodostaa punaisia, vihertävään vivahtavia,
kuumaan veteen liukenevia kiteitä. Käytettiin
ennen karttuuni värjäykseen. Y. K.

Murena (Murcena Helena), ankeriaiden
heimoon kuuluva kalalaji. Suomut ja rintaevät
puuttuvat. M. on yli 80 lajia käsittävän suvun ainoa
euroopp. laji, elää Välimeressä, Intian meressä
ja Austraalian rannoilla. Tulee yli 1,5 m pitkäksi.
Liha maukasta. Muinaiset roomalaiset viljelivät
m:aa kalalammikoissaan. H. A. S.

Muret [myr&], Marc Antoine (1526-85),
ransk. humanisti, tav. tunnettu nimellä M u r
e-tus. Piti oppineita luentoja jo 18-vuotiaana;
siirtyi siveellisyysrikoksen takia Ranskasta
Italiaan. missä hän Roomassa piti luentoja
antiikin kirjailijoista ja lainopista. Kirjoittanut
loistavalla latinan kielellä teokset; ..Orationes",
„Epistolæ", ,,Variæ leetiones", runot „Juvenilia",
..Poëmata varia" v. m. „Scripta selecta" julk.
1871-73.

Murex ks. L u k i n p ä ä.

Murfreesborough [ mafrisbara], Ten nesseessä
oleva kaupunki, jonka luona jouluk. 31 p.
1862-tammik. 3 p. 1863 kenraalimajuri Rosecransin
johtamat unionin joukot (45,000) voittivat
kenraali Braggin komentamat etelävaltojen joukot
(38,000). Voittajain mieshukka 30.i %,
voitettujen 27.5 %. Taktillinen arvo 0,8. -Iskin-,

Murger [myrzä’r], Henri (1822-61), ransk.
kirjailija, jonka kuuluisin teos on Pariisin
tai-teilija-bohemia kuvaava romaani „Seènes de la
vie de Bohëme" (1851). M:n muista teoksista
mainittakoon „Le pays lätin" (1851), „Scènes de
campagne" (1854) ja Mussefhen (ks. t.)
vivahtava runokokoelma ,.Les nuits d’liiver" (1861).
[Delvau. ..Henri M. et la Bohéme" (1866); Mail
lard, ..Les derniers Bohëmes, j. n. e." (1874):
Ricault d’Héricault, „M. et son coin. souvenirs"
(1896).] J. H-l.

Murghab (Murgab), joki Keski-Aasiassa,
alkaa Pohjois-Afganistanissa, Sefid-kuh-vuoren
pohjoisrinteellä, virtaa länteen, sitten pohjoiseen,
Venäjän Keski-Aasiaan; häviää Merwin
keitaassa, jossa sen vesi johdetaan kastelukana
viin.

Murha, surmaamisen aikomuksessa, vakain
tuumin tapahtunut hengen ottaminen toiselta.
Rangaistus on, rikoslain 21 luvun 1 §:n
mukaan kuolemanrangaistus taikka elinkautinen ku
ritushuonerangaistus, minkä ohessa
kansalaisluottamus on tuomittava menetetyksi. Yritys on
rangaistava, vrt. Tappo. A. T.

Murhapoltto, yleistä vaaraa tuottava rikos,
joka tapahtuu sytyttämällä tuleen
määrätynlainen esine. Tahallisen m.-rikoksen
täyttymiseen ei kuitenkaan, paitsi milloin tuleen syty
tetty on rikoksentekijän omaa, vaadita, että n. s.
konkreettista vaaraa toisen hengelle, terveydelle
talli omaisuudelle on syntynyt, samoinkuin ei
myöskään, että esine on palanut. Sytytettyyn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0430.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free