- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
827-828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muromtsev ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

827

Murrumbidgee—Murto

828

kuessaan yli on puhdistanut pitkittäiset ja osaksi
täyttänyt poikittaiset raot. E. M-nen.

Murrumbidgee [marambidgi], joki
Kaakkois-Austraaliassa. Murrayn lisäjoki oik.. lähtee
Aust-raalian alpeilta. n. 60 km päässä itärannikolta,
virtaa ensin pohjoiseen vuoriston kautta, sitten
länteen halki heinä- ja pensasarojen, saa oik.
suuren Lachlan nimisen lisäjoen (jonka juoksu
muistuttaa M:ea), laskee pian sen jälkeen
Mur-rayhin; n. 2,100 km. Vesimäärä hyvin
vaihteleva, liikenne Wagga-Waggaan asti (tulvan
aikana Gundagaihin vuoriston juurella) kuitenkin
vilkas. E. E. A".

Murska, rouhimalla tai murusiksi
musertamalla hienonnettu kova aine, esim. murennettu
kivi, lasi y. m.

Mursu (Trichechus rosmarus),
Pohjois-.Jää-meressä elävä hylje-eläin, joka täysikasvuisena

tulee 6-7 111:11 pituiseksi ja 1.000-1.500 kg:n
painoiseksi. Ruumis pitkäveteinen, paksuin kohta
keskellä. Pää pieni, pyöreä; yläleuassa kaksi
60-80 cm pituista kulmahammasta. Kuonossa
runsaasti tankeita viiksikarvoja. Nahka paksu,
ruskea, melkein karvaton ja usein täynnä
tappeluissa saatuja arpia. Häntä mitätön, pienen
uahkaliuskan näköinen. Raajat hylkeitten
raajoja pitemmät, varpaiden välissä räpylät.
Taka-raajansa eläin voi kääntää ruumiin alle ja niin
liikkua maalla maa-eläimen tavoin, vaikkakin
hyvin vaivaloisesti. Ui erinomaisen nopeasti.
Ahdistettuina m:t puolustautuvat raivoisan
ur-hokkaasti. vedessä niiden pyydystäminen 011
suorastaan hengenvaarallista, ne kun
torahampaillaan voivat lävistää veneen. Helpompi 011
niiden pyytäminen niiden nukkuessa tai liikkuessa
maalla. Ääni muistuttaa toisinaan lehmän
ammuntaa, toisinaan koiran haukuntaa,
suuttuneena m. mylvii pelottavasti. Syö etupäässä
simpukoita ja kaloja. Naaras synnyttää kerrallaan
yhden poikasen, joka syntyessään 011 90 cm pitkä
ja tiheän villakarvan peittämä. M :ja pyydetään
torahammasten, nahan, lihan ja rasvan vuoksi.

II. A. S.

Mursuk ks. F e s s a n.

Murtaja, Suomen ensimäinen jäänsärkijäalus,
rak. Ruotsissa 1889. M. on 160 jalkaa pitkä

1 ’I, tuuman teräslevyillä päällystetty laiva.
1,300-hevosvoimaisine koneineen se murtaa 2
jalan paksuista jäätä. Viime vuosina M. on
toiminut Turun talvisatamassa V. /,.

Murteiden taistelun aika, suom. kirjallisiin
den historiassa ajanjakso 1809-35 (1844). Tänä
aikana oli kielemme viljelijäin kesken osittain
ankaraakin ottelua siitä, kummat murteet,
läntiset vai itäisetkö, oli pantava uudistettavan
suonien kirjakielen pohjaksi. Siitä, että
uudistusten tuli olla hyvillä kieliseuduilla,
Sisä-Suo-messa, puhutun kielen mukaisia, oltiin
yksimielisiä. Monet muutokset tulivat verraten nopeasti
käytännössä hyväksytyiksi. Ruotsalaisperäisenä
pidetyn d: 11 poisjättäminen, jota R. v. Becker ja
nuiut itämurteiden suosijat kannattivat ja nou
dattivatkin, ei sentään voittanut sanottavaa
jalansijaa. Yhteen aikaan monet sensijaan jättivät
(kansankielen mukaisesti) t-loppuisen diftongin
1:11 pois imperfektistä ja konditsionaalista. osit
tain muutenkin, esim. puhu = puhui, pukusi = pu
Imisi, jalosta = jaloista j. n. e. Niin teki Elias
Lönnrotkin vielä 1835 v:n Kalevalassa. Gottlund
viljeli moa, pcä, sanomatak y. m. savolaisia mun
toja. Lagervall karjalaisia kl, kr, tr yhtymiäkin
(pakla, kakru, putro, tctri). Erittäin hvötyisäk-i
tuli kansankieleen turvautuminen, kun ruvettiin
poistamaan lauseopillisia ruotsalaisuuksia ja
ruotsin mukaan muodostettuja sanoja tai lainoja.
Niin joutuivat käytännöstä sellaiset sanat kuin
ylitzepuhua, ulwosharjoittaminen, püällepitäiväi
sesti, mitämax ja monet muut. jotka, niinkuin
Becker sanoo, ..eivät maksa mitään ja yhtä vä
hän sopiivat Suomen kieleen, kuin selitettävään
asiaan". Kieleen varhain vakiintuneita sanalai
noja (raamattu, paasto, ruhtinas, porvari y. m.)
ei vastustettu. — Huomattavimmat suonien kie
Ien käyttöä vakiinnuttaneet kirjailijat olivat
Jaakko Juteini, Kustaa Renvall ja R. v. Becker,
viimemainittu itämurteiden puoltaja ja etevä suo
men kielen käyttäjä. Suurimmat ansiot m. t. a :11a
on suomen kielen uuden oikeinkirjoituksen väkiin
uuttajana, mutta se on muutenkin pitkiksi ajoiksi
aina 1800-luvun lopulle, määrännyt meikäläiset
mielipiteet hyvästä kielestä (oikeakielisyydestä).
Lönnrotia, suomen kirjakielen uudistajaa, on
tässä kohden pidettävä Renvallin ja Beckerin
oppilaana. TI. O.

Murten (ransk. Morat, lat. Morat uni), kau
punki Sveitsissä, Fribourgin kantonin luoteis
osassa, M.-järven rannalla; 2,290 as. (1900).
Vanha linna. Sekalaista teollisuutta. — M:n
luona sveitsiläiset 22 p. kesäk. 1476 perinpohjin
voittivat Kaarle Rohkean. 18 m korkea mar
morinen voitonmerkki pystytettiin 1822.

Murteutuminen, eläinl., ks. Luomistaut i.

Murto, paikka metsässä, johon puita on
kaadettu tai muuten kaatunut (murtunut) siksi ti
heään, että läpikulku on vaikeata. O. Lth.

Murto 011 olemassa, milloin joku, aikoen
varastaa vähän taikka paljon, väkivoimalla mur
tautuu kartanoon, taloon, alukseen tahi suljet
tuun säilytyspaikkaan, taikka tiirikalla,
väärällä avaimella tai muuten viekkautta käyttäen
sinne valmistaa itsellensä pääsyn tahi aukon,
taikka myöskin väkivoimalla taikka viekkaudella
aukaisee lukolla, sinetillä tahi muulla senkaltai
sella tavalla suljetun kaapin, arkun, lippaan tai
muun säilytyskapineen. viemättä sitä pois. var-

Mursuja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0434.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free