- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
831-832

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Murtokanki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

831

Murtoviiva—Museo

832

Murtunut sydän.

Murtoviiva, erisuuntaisista suoraviivaisista

osista muodostuva viiva. \//\/\/

Murtunut sydän (Dicentra, Dielytra 1.
Di-clyira spectabilis), Fifmariacece-heimoon kuuluva,
Kiinasta kotoisin oleva,
yleisesti viljelty
koristus-kasvi. Lehdet ovat 1-2
kertaan sormilehtiset
liuskaisin lehdyköin, kukat
punaiset. sydämenmuotoiset,
riippuvina pitkässä
nuokkuvassa tertussa.

I. V-s.

Murzuk ks. F e s s a n.

Mus ks. Rotat ja Hiiret.

Musa ks. Banaanikasvi ja
Manila-hamppu.

Musaios [müsa’i-J. 1. Tarunomainen kreik.
runoilija-profeetta ; oli muka Orpheuksen oppilas,
kotoisin Thraakiasta, muusain palveluksen
pesäpaikasta Pieriasta: sieltä siirtynyt Kreikkaan,
kuollut Ateenassa. Hänen teoksinaan pidettiin joukko
kuusimittarunoja: hymnejä ja muita
kulttirunoel-mia, jotka osaksi liittyivät Eleusiin
mysteria-uskontoon, mutta yleensä kuuluvat Orphilaisen
lahkon aatepiiriin; laajalle levinneitä olivat
varsinkin M:n ennustukset. M.-n runoelmia pidettiin
ikivanhoina viisauden lähteinä, vaikka kyllä oli
niitä, jotka älysivät niiden olevan epäperäisiä ja
verrattain nuoria. Säilyneet katkelmat on koottu
Dielsin julkaisuun ..Fragmente der
Vorsokrati-ker". — 2. Myöhäiskreik., Nonnoksen suuntaan
kuuluva runoilija, joka (5:nnellä tai 6:nnella
vuosis. j. Kr.) sievässä pikkueepoksessa on
esittänyt Heron ja Leandroksen lemmentarinan, ks.
Hero ja Kreikan kieli ja
kirjallisuus [IV, 1500], O. E. T.

Musca ks. Kärpäset.

Muscari, liljakasvien heimoon kuuluva, n. 40
lajia käsittävä kasvisuku; pieniä, Välimeren
maista kotoisin olevia sipulikasveja, joilla on
tasa-kapeat lehdet ja paljas kukintovarsi. Tertuksi
ryhmittyneet kukat ovat melkein pallomaiset,
kupu on yhdislehtinen. Useita lajeja viljellään
meilläkin koristuskasveina, yleisin lienee
helmi-lilja (M. botryodes), jonka pienet, siniset t.
valkeat kukat ovat tiheässä, pvstyssä tertussa.

I. V-.9.

Muschel-silkki ks. Simpukkasilkki.

Musei ks. Sammalet.

Muscicapa ks. Paarmalinnut.

Muscidæ ks. Kärpäset.

Musculus ks. Lihakset.

Musculus. 1. Wolfgang M. (1497-1563),
alkuperäiseltä nimeltään Müslin 1. Meuslin,
refor-ineerattu jumaluusoppinut. Jätettvään
benedik-tiinimuukkikunnan M. toimi pappina
Strassbur-gissa ja Augsburgissa sekä (v:sta 1549)
professorina Bernin yliopistossa. Pääteos: ..Loci
em-munes" (1560) [Grote, »Wolfgang M." (1855).] —
2. Andreas M. (1514-81), alkuperäiseltä
nimeltään Meusel, lutherilainen jumaluusoppinut, toimi
v:sta 1544 alkaen professorina Frankfurt ander
Oderissa, oli osallisena sovinnonkaavan
toimittamisessa. [Spieker, ..Lebensgeschiehte des Andreas
M." (1858).] A. J. P-ä.

Museo (kreik. vu’ise’ion) merkitsi muinaisessa
Kreikassa ja Roomassa runottarille (muusille)
pyhitettyä paikkaa (Kreikassa esim. Helikonin,

Painassoksen, Olympian, Korintin ja Ateenan
lähistöllä), sittemmin myöskin musiikin sekä
yleensä taiteiden ja tieteidenkin harjoitukselle
omistettua paikkaa (esim. Theophrastoksen
testamenttivaroilla filosofisia opintoja varten
Ateenaan perustettu m., josta tuli peripateettisen
koulun tyyssija ja — kuten näyttää — eräissä
suhteissa myöskin esikuva Aleksandrian paljoa
suuremmalle ja kuuluisammalle m:lle).
Uudenaikaisessa kielenkäytössä m. merkitsee
järjestelmällistä, pysyvää kulttuuri- ja
luonnonhistoriallisten kokoelmain näyttelyä, myöskin tätä
varten rakennettua huoneistoa, suurten miesten
muistoksi.— useinkin heidän asuntoonsa —
keräiltyjä heidän työtänsä valaisevia kokoelmia
(Runebergin koti Porvoossa,
Goethe-national-museum Weimarissa, Musée Victor-Hugo
Pariisissa, Mozartmuseum Salzburgissa, Tegnérin talo
I.undissa); m.-sanaa käytettiin erittäinkin ennen
myös aikakauskirjain nimenä.

Taideteosten kokoelmia oli jo klassillisessa
maailmassa (Ateenan Akropoliilla 500- ja
400-luvulla e. Kr. kokoelma maalauksia,
Pinako-teekki. ks. t.; rikkaat roomalaiset kokoilivat
taideteoksia huviloihinsa, joista keisari
Hadria-nuksen huvila Tivoli’ssa kuuluisin); keskiajalla
koottiin niitä ja kirjoja kirkkoihin ja
luosta-reihin. Uudenaikaisemmat museot saivat alkunsa
myöhemmän renesanssin ajalla (niiden
ensimäi-siä luojia Medici’t Firenzessä; ensin koottiin
mitaleja ja rahoja, sittemmin plastillisia
taideteoksia). Francis Bacon toi teoksessaan „New
Atlantis" (1614-18) esille ajatuksen suuren
kan-sallis-m:n perustamisesta tiedettä ja taidetta
varten. Vähitellen luotiin opetuksen
havainnol-listuttamiseksi erinäisten oppilaitosten ja
yliopistojen yhteyteen kokoelmia, joista kehittyi
varsinaisia m:ita (ensimäinen
luonnonhistoriallinen m.: Ashmolean museum Oxfordissa 1682;
British Museum [ks. t.] Lontoossa 1759).
1800-luvun alusta m :t ovat kohonneet tärkeiksi
si-vistystekijoiksi, päänähtävyyksiksi kautta koko
sivistyneen maailman (Euroopan
huomattavimmat taidemuseokeskukset ovat: Ateena,
Konstantinopoli, Rooma, Napoli, Firenze, Madrid,
Pariisi, Lontoo, Dresden, Wien, Miinchen,
Berliini, Amsterdam, Antverpen, Brysseli, Pietari.
Tukholma ja Kööpenhamina; Euroopan
ulkopuolella: Ameriikassa [huomattavia etnografisia
museoita Meksikossa ja Etelä-Ameriikassa] New
York [erittäin rikas taidemuseo], Intiassa
Cal-cutta, Lahore, Jaipur, Japanissa Kioto ja Tokio.
Egyptissä Kairo [rikas egyptologien museo],
Austraaliassa [etnografisia m:ita]).

M:iden tarkoituksena on säilyttää esineet ja
niihin liittyvät tiedot vastaisuudelle; siksi esi
neet kohta vastaanotettua puhdistetaan,
vapautetaan niihin asettuneista vahingollisista eliöistä,
numeroidaan järjestysnumerolla ja luetellaan
(paitsi kronologiseen luetteloon myöskin lapuille,
jotka hakusanain alle järjestetään aineen
mukaan; hyvä lappuluettelo on kuvitettu); sitten
pannaan esine, riippuen siitä, minkälainen se
on merkityksensä tai laatunsa puolesta
paikalleen joko näyttely- tai säilytyshuoneeseen, josta
se löydetään paikkaluettelon avulla.
Esihistoriallisissa m:issa asetetaan esineet näytteille
joko topografisessa järjestyksessä, jolloin eri
ryhmät samalta paikkakunnalta osoittavat kulttuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free