Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Museo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
833
Museo
834
rin vaihtelua eri aikoina, tai typologiseen
järjestykseen, joka osoittaa eri esine- tai
ornamentti-muotojen kellitystä. Kansatieteellisissä museoissa
esineet järjestetään joko topografisesti, jolloin
eri maakunnista saadaan täydellisempi
kokonaiskuva, tai esineiden laadun mukaan, jolloin
määrätylle elämän alalle kuuluvat esineet joutuvat
samaan ryhmään, mihin saattavat samalla olla
topografisesti ja typologisesti asetettuina. Pyrkimys
saada esineet sijoitetuksi omaan luonnolliseen
ympäristöönsä, on johtanut n. s. ulkomuseo
i-d e n luomiseen, joissa kokonaisia
rakennusryhmiä sisustuksineen säilytetään. M:ssa joka esine
asetetaan niin, että valo siihen hyvin lankeaa
ja että se vaivatta nähdään (suhteellisesti
pienet esineet eivät siis saa tulla asetetuiksi,
permannosta lukien, metriä alemma eikä kahta
ylemmä).
Historialliset m:t jakautuvat usein
kahteen eri osastoon: esihistorialliseen ja
varsinaiseen historialliseen.
Merkittävimpiä tällaisia ovat Valtion historiallinen
museo Tukholmassa, Nationalmuseum
Kööpenhaminassa, Landesmuseum Zürichissä,
Germa-nisches Museum Niirnbergissä, Bayerisches
Nationalmuseum Münchenissä, British Museum
Lontoossa, Cluny-museo Pariisissa, Magyar nemzeti
muzeum Budapestissä y. m.
Kansatieteelliset museot
täydentävät historiallisten museoiden antamaa kuvaa
kansojen kulttuurin kehityksestä ollen joko vain
yhteen määrättyyn kansaan tai kulttuurialaan
kohdistuvia (Nordiska museet Tukholmassa,
Dansk Folkemuseum Kööpenhaminassa, Altonan
museo, Sammlung fiir deutsche Volkskunde
Berliinissä; tähän kuuluvia ulkomuseoita: Skansen
Tukholmassa, Bygdö Kristiaaniassa, De Sandvigske
samlinger Lillehammerissa ja Lyngby
Kööpenhaminassa) tai yleisiä (Riksmuseumin
etnografinen osasto Tukholmassa, Museum für
Völker-kunde Hampurissa, Berliinissä, Leipzigissä,
Rau-tenstrauch-Joest-Museum Kölnissä, British
Museum Lontoossa).
Musiikkihistoria liisiä erikois-m :ita
on Pariisissa, Lontoossa, Brysselissä, Kölnissä,
Berliinissä, Leipzigissä, Weimarissa, Firenzessä,
Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja New Yorkissa.
Teatterihistoriallisiakin m:ita on
alettu perustaa (Tukholma).
Historiallisia m a a k u n t a-museoita tavataan
useimmissa pienemmissäkin sivistyskeskuksissa.
Luonnontieteellisiä m:ita on
monenlaisia: geologisia ja mineralogisia, paleontologisia,
eläintieteellisiä (erikoisryhmänä n. s. biologiset
m:t, joissa eläinkunta esitetään luonnollisessa
ympäristössään), kasvitieteellisiä y. m.
Teknillisiä m :i t a. Viime
vuosikymmeninä on alkanut yhä enemmän syntyä m :ita,
joiden tarkoituksena on valaista tekniikan
kehitystä eri aloilla: esim. pedagogisia 1.
k o u 1 u-m :i t a, maanviljelys- (Museum der
Landwirtschaftlichen Hoehscliule Berliinissä) ja
k a 1 a s t u s m :i t a (Altonassa),
kauppa-ja työväensuojelu s-m :i t a
(Charlottenbur-gissa, Wienissä, Münchenissä, Pariisissa,
Milanossa, Barcelonassa, Kööpenhaminassa, New
Yorkissa), kulkulaito s-m :i t a, kuten
lii-konne- (Verkehrs- und Baumuseum Berliinissä),
posti- (Postmuseuni Berliinissä) ja
rauta-27. VI. Painettu 4/s
tie-m:ita: sotavälineitten museoita
(Zeughaus Berliinissä, Armeria Reul Madridissa,
Towern Lontoossa), tykistö- (esim.
Tukholmassa ja Pietarissa) ja laivastomuseoita;
poliisilaitoksen alaan kuuluvia, kuten
esim. k r i m i n a a 1 i-m :i t a, joissa m. in.
nähdään poliisien aseita, murtovarkaiden välineitä
y. m. (parhaimpia Wienin museo).
T a i d e-m :issa säilytetään maalaus-,
kuvanveisto-, kaiverrus- ja piirustuskokoelmia. Ne
olivat alussa — renesanssin ajalta lähtien —
ruhtinasten yksityisiä kokoelmia, jotka erikoisten
hoitajain alaisina aikaa myöten avattiin
suurelle yleisöllekin, kunnes absolutististen
hallitusmuotojen vaihtuessa perustuslaillisiksi joutuivat
asianomaisten valtioiden huostaan ja
taidehistorialliseen tutkimukseen perehtyneiden
henkilöiden hoitoon. Huomattavimmat taide-m :t
tavataan Lontoossa (National gallery), Pariisissa
(Louvre-museo), Berliinissä (National-Gallerie,
Kaiser-Friedrich-Museum), Wienissä
(Hofmu-seum), Dresdenissä, Münchenissä, Kasselissa,
Braunschweigissa, Madridissa (Prado-galleria),
Firenzessä, Pietarissa (Eremitage ja Aleksanteri
III:n m.), Kööpenhaminassa (Kunstmuseum sekä
lahjoittaja Jaeobsenin perustamat Vanha ja Uusi
Glyptoteekki) ja Tukholmassa (Nationalmuseum).
Monissa maissa ylläpitävät myöskin kunnat,
taideakatemiat ja yliopistot taidekokoelmia.
Sellaisiakin taide-m :ita tavataan, jotka ovat omistetut
vain yhden suuren taiteilijan töille ja muistolle
(Thorvaldsenin m. Kööpenhaminassa, Musée
Wiertz Brysselissä, Musée Gustave Moreau
Pariisissa).
Taideteollisuu s-m :t, jotka sisältävät
taideteollisuustuotteita, tarkoittavat
ennenkaikkea taideaistin ja tekniikan kehittämistä
taideteollisuuden alalla; aate niiden luomiseen heräsi
ISOO-luvun jälkipuoliskolla yhdessä pyrkimyksen
kanssa taideteollisuuden uudistamiseen vanhojen
tyylien pohjalla. Kun niidenkin kokoelmat usein,
tieteellisiä näkökohtia silmälläpitäen,
järjestetään tyylisuuntien mukaan, eivät ne sanottavasti
eroa taidehistoriallisista kokoelmista. Niissä
pannaan kuitenkin enemmän kuin näissä painoa
esineiden loisteliaaseen asuun; aikaisemmin ja
väliin vielä nytkin (South-Kensington-m. Lontoossa)
ne ryhmitellään tekotapansa ja aineensa
mukaan. Huomattavimmat taideteollisuus-m :t
tavataan Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä,
Hampurissa, Wienissä ja Kööpenhaminassa.
Museotalot. Hyvin suunnitellussa
m.-talossa tulee olla paitsi valoisia ja kuivia
näyttelyjä makasiiniliuoneita myöskin erityisiä huoneita
esineiden vastaanottamista, puhdistamista,
virkamiehiä. palveluskuntaa, kirjastoa, arkistoa,
tutkijoita ja luentoja varten. Huoneitten ei
tarvitse olla korkeita, koska esineitä (suuria
lukuunottamatta) ei tule asettaa 3 metriä ylemmä
permannosta, eikä niitä saa siinä määrin koristella,
että katselijaiu huomio kääntyy pois esineistä.
Tulenvaaran välttämiseksi on m.-talo sijoitettava
erilleen muista. Hyvin hoidetut m :t ovat
erinäisillä tavoilla varustetut varkautta ja
sisäänmur-tautumista vastaan.
Renesanssin ajalla käytettiin taideteosten
säilytyspaikkoina palatseja; jonkinlaisena niistä
varsinaisiin m.-rakennuksiin johtavana
välimuotona saatetaan pitää Napoli’n Kansallismuseota.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
