- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
841-842

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Musiikkidiktaatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

841

Musiikkidiktaatti

i—Musin-Puskin

842

laatuun nähden asetetaan sonaattimuodolle
sen-vuoksi suuremmat vaatimukset kuin
rondomuo-doille; vastaten nimitystään (A : pääaihe eli
„pää-ponsi", B: sivuaihe eli „sivuponsi", |_ : loppuaihe
eli ..loppuponsi") tulee niiden olla ikäänkuin
ytimekkäitä ponsilauseita, joiden laadusta johtuu
koko teoksen vaikuttavaisuus. — 6.
Sarjasä-v e 1 1 y k s i i n kuuluu useita erilaisia laulu-,
rondo- ja sonaattimuotoisia osia, useimmiten
vaihtelevissa tempoissa ja sävellajeissa.
Klassilliseen muotoonsa sarjasävellykset ovat
kiteytyneet 3- (tahi 4-)osaisina, jolloin kahden
nopeamman osan välissä on yksi hidastahtinen (ynnä
jompaankumpaan lomaan liitetty lyhyt väliosa),
esim.

Alkuosa: Keskiosa: Väliosa: Päätösosa:
Allegro. Adagio. (Scherzo). Allegro.

Esittävien soittimien mukaan tämänmuotoinen
sarja on nimeltään joko sonaatti (1 tahi 2
soitinta), trio, kvartetti, kvintetti y. m.
(3 tahi useampia soittimia), sinfonia (koko
orkesteri) tahi konsertto (soolosoitin ja
orkesteri). Kevyemmin ja vaihtelevammin
sommiteltuja sarjasävellyksiä nimitetään sviiteiksi
eli ..sarjoiksi". Uudemmalla ajalla on pyritty
yhdistämään sarjasävellysten osat yhteisten
aiheitten hallitsemaksi katkeamattomaksi
kokonaisuudeksi (esim. n. s. sinfoniset runot). Myös
oopperassa (ja oratorissa) on kukin näytös muodoltaan
sarjasävellyksen tapainen, ja tälläkin alalla on
päästy vastaavanlaiseen muodon yhtenäisyyteen
(Wagner). Näytökset taas rakentuvat taitavan
mestarin käsissä eheäksi säveldraamaksi
(3 näytöstä, väli- ja lisänäytöksineen). Ja
samoin voi vieläkin laajempi yhtenäinen
kokonaisuus syntyä kolmesta (tahi neljästä) yhteistä
aihetta käsittelevästä säveldraamasta (trilogia,
tetralogia). Mutta kaikissa m:n m:jen
ilmauksissa voidaan havaita pääasiassa kolmenlaista
ra-kennelajia: parillista (2 samanlaatuista
peräkkäistä ryhmää, vaikutus lyyrillinen),
jonomaista (3 tahi useampia samanlaatuisia tahi
vähitellen muuttuvia ryhmiä, vaikutus eepillinen)
ja kahdenpuolista (2 samanlaatuista
ryhmää, 1 erilaatuinen niiden keskessä, vaikutus
draamallinen). M:n muotojen vastainen
kehitysmahdollisuus riippuu etenkin säe- ja
lauseke-rakenteitten monipuolisemmasta käsittelystä,
mutta myös yllämainittujen rakennelajien
johdonmukaisesta ja luonteenomaisesta
sovellutta-misesta laajempienkin sävellysmuotojen alalle.

M:n teoria on kahta lajia: siihen kuuluu
säveltaiteen sisäisten lakien tutkiminen (musiikin
akustiikka ja estetiikka) sekä niiden
käytännöllinen sovelluttaminen järjestelmällisenä
oppijaksona (rytmiikka, melodiikka, liarmoniaoppi,
kontrapunkti, sävellys- eli muoto-oppi,
soitinnus-oppi). M:n teorian kehitys on kulkenut
hitaammin kuin itse säveltaiteen, ja monet sen
tärkeimmistä kysymyksistä ovat yhä vielä
käsittelynalai-sia. [vrt. Riemann: „Gesehichte der
Musik-theorie im 9.-19. Jahrhundert" (1898).] I. K.

Musiikkidiktaatti 1. s ä v e 1 s a n e 1 u on
opetusmenetelmä. jonka avulla harjaannutaan
korvakuulolta merkitsemään laulettuja tahi soitettuja
sävelkulkuja. M. on tärkeä täydennys
säveltapailu- 1. solfeesiopetukselle. M:ia ovat
kehittäneet etenkin Nägeli (1810), Pflüger (1853), Des-

sirier (1869), Riemann (1889) ja Suomessa Wege
lius. Dessirier’n järjestelmän pohjalla. /. K.

Musiikkidraama 1. s ä v e 1 d r a a m a, ks.
Ooppera.

Musiikkikauppa pääsi nopeasti kehittymään,
senjälkeen kuin keksittiin sovelias nuottien
painatustapa (Petrucci 1500). Saksassa m. on
nykyään järjestäytynyt itsenäiseksi kirjakaupan
haaraksi (Breitkopf & Härtel Leipzigissä, y. m.).
Huomattavia m:n keskuksia on myös Pariisissa,
Lontoossa, Milanossa, Moskovassa y. m.
Nuotti-kaupan yhteyteen liittyy usein myös soitinkauppa
ja nuottikustannusliike (Suomessa: A. E.
Lindgren (vanhin). A. Apostol. Fazer & Westerlund,
kaikki Helsingissä). 1. A.

Musiikkikirjallisuus käsittää sekä nuotit
että musiikkia käsittelevät kirjat. Jälkimäiset
ovat kolmenlaisia: musiikkitieteelliset (musiikin
historian ja teorian alalta), musiikkiopetukseen
kohdistuvat sekä helppotajuiset, yleisiä
musiikki-oloja talli erinäisiä musiikki-ilmiöitä selvittelevät
(musiikkiarvostelut y. m.). I. K.

Musiikkiopisto ks. Konservatori.

Musiikkiseura, venäläinen, perustettiin
Pietarissa 1859 Rubinsteinin toimesta. Seuran
tarkoituksena on yleisen musiikkielämän
kehittäminen Venäjällä ja erittäin myös kansallisen
musiikin tukeminen. Seuralla on haaraosastoja
enimmissä suuremmissa kaupungeissa; sen
perustamia konservatoreja ja musiikkikouluja on
useilla paikkakunnilla. Seura toimeenpanee eri
osissa valtakuntaa sinfoniakonsertteja, joissa
kussakin esitetään ainakin yksi ven. sävelteos.
Seuran kapellimestareina ovat toimineet
Rubinstein, Balakirev, Napravnik, Auer, Safonov y. m.

Musiikkisoittimet ks. Soittimet.

Musiikkitiede on vasta uusimpana aikana saa
vuttanut itsenäisen aseman. Sitä ennen oli 111:11
tutkimus riippuvainen muilla tieteen aloilla
työskentelevien tutkijain musikaalisesta
taipumuksesta ja harrastuksesta. M:n kohoaminen
tieteelliseen arvonantoon 011 luettava etenkin saks.
tutkijain Chrysanderin ja Spittan ansioksi, joiden
julkaisemat aikakauskirjat (1863, 1867, 1885-94)
sisälsivät tutkimuksia 111:11 moninaisien eri
haarojen aloilta (musiikillisen akustiikan, estetiikan,
arkeologian, paleografian ja folkloren, musiikin
historian, teorian ja analyysin y. m.). M:n
tutkimusalaa ovat koettaneet tarkemmin määritellä
G. Adler („Umfang, Methode und Ziele der Musik
wissenschaft", 1885) ja H. Riemann („Grundriss
der Musik wissenschaft", 1908). Vakinaisia 111:11
professuureja on Wienissä sekä parissa Saksan
yliopistossa, ylimääräisiä jonkun verran useampia.

I. K.

Musikaalinen aksentti, sävelkorko. ks.
Korko.

Musikantti, soittoniekka. 011 henkilö, joka soi
tollaan hankkii toimeentulonsa, omistamatta
musiikin taiteelliseen viljelemiseen tarvittavaa
kehitystasoa. Pelkkä ammattimainen soittotaito
tuleekin kysymykseen moninaisissa tilaisuuksissa
taiteellisen musiikkielämän ulkopuolella (tanssi
iltamissa, ravintoloissa y. m.). /. K.

Musikka (ven. muzik). talonpoika.

Musikologi, musiikkitieteen tutkija.

Musin-Puskin, Aleksej Ivanovit 5(1744
1817), kreivi, ven. muinaistutkija; oli pyhän s\

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0441.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free