Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muspelheim ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
845
teoreettisten opintojensa vuoksi, mutta niiden
merkitykseen on nykyään alettu kiinnittää yhä
enenevää huomiota. I. K.
Muspelheim (isl. Muspellzhcimer) 1. M u
s-p e 1 1, skand. myi., Ginnungagapin eteläpuolella
oleva alue. M. on valoisa ja kuuma, siitä lähtee
kylmään Ginnungagapiin säkeniä, joista aurinko,
kuu ja tähdet luotiin.
Muspilli (= »Maailmanloppu"),
muinais-yläsak-salaisen runoelman katkelma, jonka ensiksi
julkaisi Sehmeller (1832). Se on kirjoitettu
alku-soinnullisin säkein, tekijä tuntematon, se esittää
sielun tilaa kuoleman jälkeen ja maailmanloppua
ja kehoittaa ihmisiä katumukseen ja
parannukseen. M. sanan synnystä ovat oppineet eri mieltä.
M:n käänsi nykyissaksaksi W. Storek nimellä
„Die letzten Dinge. M. und Gedichte verwandten
Inhalts" (1905). [Vetter. „Zum M. und zur
alt-germanischen Alliterationspoesie" (1873).]
j. n-i.
Muspratt [masprät], James (1793-1886),
tunnettu engl. tehtailija, perusti Englannin
ensimäi-sen soodatehtaan (1823). Hänen poikansa James
Sh er id an M. (1821-71) perusti »College of
Chemistry" opiston Liverpooliin ja toimi
laitoksen ensimäisenä kemian professorina ja johtajana.
Hänellä on suuria ansioita tekn. kemian alalla.
Kuuluisa on hänen teoksensa »Theoretische,
praktiselle und analytisehe Chemie in Anwendung auf
Künste und Gewerbe" (1854, 4:s pain., julk.
Stohmann und Keri, 1889). Edv. Hj.
Mussafia [-ssä’-], Adolfo (1835-1905),
Itävallassa toiminut it. romanisti. Luki ensin
lääketiedettä, tuli 1855 italian kielen opettajaksi
Wienin yliopistoon, 1860 romaanisen filologian ylim.
ja 1867 vak. prof. Wieniin. Julkaisi lukuisia
enimmäkseen lyhyitä, mutta nerokkaita ja
lopul-lisiä kirjoitelmia keskiajan kirjallisuuden ja
filologian, osittain kielitieteenkin alalta, tutkien
muinaisransk. käsikirjoituksia (I-IV, 1862-69),
romaanisten tekstien kritiikkiä ja tulkintaa (I-VI,
1896-1903), keskiaikuisia Maria-legendoja (I-V.
1896-1903) ja julkaisi tärkeitä
muinaisromaani-sia tekstejä. Kielitutkimuksina ovat erinomaisia,
paitsi pientä italian kielioppia (1860: 27 :s p.
1904), »Zur Präsensbildung im Romanisehen"
(1883) ja »Beitrag zur Kunde d. nordital.
Mund-arten im XV. Jlirh." (1873), viimemainittu
aiheeltaan liittyen murretekstikokoelmaan
»Monu-menti antichi di dialetti italiani" (1864).
Nykyis-murteitten tutkimusta edustaa »Darstellung d.
ro-magnolischen Mundart" (1871). M:n kunniaksi
1905 toimitetussa koonnaisnidoksessa »Bausteine
zur roinan. Philologie" on M:n julkaisujen
täydellinen luettelo. O. J. T.
Musschenbroek Jmöshanbruk], P i e t e r van
11692 1761), alankoni, fyysikko, kuunteli 1717
Newtonin luentoja Lontoossa, tuli 1719
Duisbur-gin, 1723 Utrechtin ja 1740 syntymäkaupunkinsa
Leidenin korkeakouluun matematiikan ja fysiikan
professoriksi. M. on kokeillut usealla fysiikan
alalla kuten magnetismin, sähköopin ja
ilmatieteen. Hän keksi yhdessä Cuna-uksen kanssa 1746.
siis miltei samaan aikaan kun saks. Kleist, n. s.
»Leidenin pullon". Ilmatieteelliset havaintonsa M.
esitti graafillisesti käyrien avulla. Hän saavutti
aikanaan suuren maineen luentojensa ja selvästi
kirjoitettujen oppikirjojensa tähden. U. S:n.
Musset [myxCJ, Louis Charles Alfred
846
de (1810-57), ransk. runoilija. Ranskan
roinau-tismin suurin lyyrikko, vanhaa katolista
aatelissukua. V. 1830 hän julkaisi
ensimäisen
runokokoelmansa »Contes d’Espagne
et dTtalie". jonka sujuva
muoto, syvä
tuntehikkai-suus, paikoittainen
leikillisyys ja rivouskin
herättivät huomiota. M:n
ensi-mäiset draamalliset
tuotteet (»Andrea del Sarro",
»Les caprices de
Marianne", »Fantasio") eivät
saavuttaneet menestystä.
Hän julkaisi ne kirjana
1833. ’ Sam. v. ilmestyi
vahvaa Byronin vaikutusta
ilmaiseva runoelma ..Rolla".
V. 1833 M. solmi
likeisen suhteen kirjailijatar
George Sandiin ja lähti hänen kanssaan Italiaan.
Mutta molempien luonteet olivat liiaksi erilaiset,
he riitaantuivat ja erosivat kokonaan (1835).
Seur. v. M. julkaisi romaaninsa »Confession d’un
enfant du siècle", joka uhkuu intohimoa,
aistillisuutta. katkeruutta, tyydyttämättömyyttä ja
ihmisvihaa. Parasta M. on luonut lyyrikkona, ja
aika 1835-40 tietää hänen tuotantonsa huippua.
Kiehtovat ovat hänen runonsa »Lettre à
Lamar-tiue" (1836), „yö"-elegiat (..La nuit de mai". ..La
nuit de décembre", „La nuit d’aoflt", »La nuit
d’octobre". 1835-36), »Souvenir", y. m. M:n
sirot näytelmät »On ne badinne pas avec 1’amour"
(suomeksi: »Ei lempi leikin vuoksi"), ..Il ne faut
jurer de rien", »Un eaprice", v. m. ovat
koottuina nimellä »Comédies et proverbes" (1856,
2 nid.). Osa niistä on pysynyt Théätre frangais’n
ohjelmistossa. M:n kertomuksista ja novelleista
ovat mainittavimmat »Emmeline", »Les deux
maltresses", »Le fils de Titien". V. 1852 M.
valittiin Ranskan akatemiaan. M. oli runoilija
»jumalan-armosta". Hän oli luonteeltaan
liekkumal-linen, ja luinen säännöttömät elintapansa
synnyttivät hänen luonteensa syvien ominaisuuksien ja
hänen taideihanteidensa vastakohtana katkeran
ristiriitaisuuden, joka räikeänä kuvastuu hänen
runoudestaan. [Clouard. »Bibliographie des
nmv-res d’A. de M." (1883); Mariéton. ..G. Sand et
A. de M." (1896); Barine, »A. de M." (1893, 4:s
pain. 1904): Söderman, »A. de M» lians lif och
vi-rk" (1894); Lafocsade, »Le théätre d’A. de M."
(1901); Crugnola, „A. de M. e la sua opera".|
J. ll-l.
Mussi ks. Englannin laastari.
Mussiivikulta, kullanvärinen hienokiteinen
tinadisulfidi, käytetään kultauksen jäljittelyyn.
J. V.
Mussin-Puskin ks. Musin-Puskin.
Musta. Kappale näyttää m :lta, kun se imee
itseensä kaikki tulleet valosäteet heijastamatta
niitä tai laskematta niitä lävitsensä.
Mustafa, Kara ks. Kara Mustafa.
Mustafa Bairakdar (1755-1808), turk. suur
visiiri, köyhää säätyä, yleni sotaväessä; soti
Rustsukin pasana venäläisiä vastaan, marssi
sitten Konstantinopoliin korottaakseen janitsaarien
erottaman Selim III:n jälleen valtaistuimelle.
Kun uusi sulttaani Mustafa IV mestautti Selimin.
Muspelheim Mustafa Bairakdar
A. de Musset.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
