- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
849-850

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustameri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

84!)

Mustameri

850

tykset. Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat
ovat vähäiset; ainoastaan soitannon alalla he
ovat osoittaneet etevää kykyä eritoten Unkarissa
ja Venäjällä.

Aluksi m:ia kaikkialla kohdeltiin hyvin, mutta
pian heitä petostensa ja varkauksiensa vuoksi
ruvettiin vieromaan ja vainoomaan. Joskin
vainon aika on lakannut, ovat he kaikkialla
pysyneet hyljittyinä mierolaisina. Yritykset kiinnittää
m:ia vakinaisesti asumaan ovat aina olleet turhia.

Suomeen m. tulivat Ruotsista 1500-luvun
loppupuoliskolla: ensi kerran Ahvenanmaalle
1559, josta heidät lähetettiin takaisin. V. 1597
vangittiin Joroisissa 200-henkinen
mustalais-joukko, joka lähetettiin Ruotsiin. V. 1637
määrättiin, että kaikki miespuoliset m., jotka
tavattiin Ruotsin valtakunnan rajain sisällä, olivat
hirtettävät ja naiset lapsineen lähetettävä
maasta. 1660-luvulla Pietari Brahe turhaan koetti
saada m:ia vakinaiseen maanviljelykseen antaen
heille luvan asettua Pielisjärven autiotiloille.
V:n 1748 asetus määräsi valtakunnasta
karkoi-tettaviksi sellaiset m., jotka olivat ulkomailta
tulleet antautumatta vakinaiseen elinkeinoon.
V:n 1852 säädös kumosi tämän ja sen jälkeen
annetut määräykset asettaen kuljeksivat m.
»pahantapaisten joutolaisten" asemaan. V:n 1865
asetus määräsi m. »passittomina kulkureina"
vangittaviksi. V:n 1882 irtolais- ja v:n 1879
köyhäinhoitoasetuksessa ei ole m :sta mitään
poikkeusmääräyksiä. V:n 1888 passiasetuksen
mukaan passitta maahan tulleet m. ovat
lähetettävät rajan yli. Mustalaiskysymys on ollut
käsiteltävänä valtiopäivillä 1863-64,1877-78,1888,
1894 ja 1897 johtamatta tuloksiin. V. 1895 m:ia
oli 1,551, joista 757 miestä; Viipurin läänissä
505, Vaasan 302, Oulun 234, Kuopion 197,
Mikkelin 144, Uudenmaan 71, Hämeen 53 ja Turun
ja Porin läänissä 45; naimattomia 1.251:
mustalaisten kanssa naimisissa 147, muiden kanssa 25;
ripille laskettuja oli 536, kastamattomia 10 ja
51 :n uskonto oli tuntematon; lukutaitoisia 513,
luku- ja kirjoitustaitoisia 73, luku- ja
kirjoitustaidottomia 396, 216 hengen sivistyskannasta
puuttui tietoja. V:n 1894 valtiopäivillä asetettu
mustalaiskomitea julkaisi mietintönsä 1900. —
Suomessa oleskelevien m :ten sukunimet (kahta
lukuunottamatta) ovat ruotsalaisia. Suomen
mus-talaismurre on säilynyt erittäin puhtaassa
muodossa; lukuisien ruotsalaisten lainasanojen vuoksi
se kuitenkin on pikemmin
ruotsalais-mustalais-murre. Mustalaisemme ovat täydellisesti
kulkureita, vaikka ovatkin luopuneet telttaelämästä.
Heidän vaelluksensa rajoittuvat yleensä yhteen
tai muutamiin pitäjiin. He eivät ole missään
yhteydessä maassamme tilapäisesti käyvien
telttani :ten kanssa, joiden kieltäkään he eivät
ymmärrä. Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin
puettuja kuin muut heimolaiset.

Suomessa on v:sta 1906 toiminut
muutamien yksityisten ylläpitämä mustalaislähetys,
joka m. m. on julkaissut kuukausilehteä
»Kiertolainen" ja ylläpitänyt pientä työkotia
Viipurissa; Sortavalassa on m :ia varten
tyttö-koti. [Pott, »Die Zigeuner in Europa und Asien"
(1844-45. mit Naehtrag von Ascoli, »Zigeuner",
1865), Miklosich, ȟber die Mundarten und die
Wanderungen der Zigeuner Europas" (1872-80),
sama. »Beiträge zur Kenntnis der Zigeuner-

mundarten" (1874-78), Cora. »Die Zigeuner"
(1897), »Journal of the gvpsv ]ore societv".
Fr. Liszt, »Les bohémiens et leur musique en
Hongrie", Arthur Thesleff. »Wörterbuch des Dia
lekts der finnländischen Zigeuner" (Acta soc.
sc. Fenn. 1901).]

Mustameri (lat. Pontus 1. Pontus euxinus <
kreik. Pontos eukseinos = »Ystävällinen meri",
ennen kreik. siirtokuntain perustamista sen
rannoille Pontos akseinos = »Kolkko meri", uuskreik.
Maitre thalassa, turk. Kara denr/iz, ven. Tiernoe
möre), sisämeri Kaakkois-Euroopan ja Etu-Aasian
välissä, Venäjän. Romaanian, Bulgaarian ja
Turkin alueitten sisällä; 412.000 km1 (ilman Asovan
merta), suurin pituus idästä länteen 1,160 km,
suurin leveys 600 km, keskellä, Krimin kohdalla
ainoastaan 270 km. M. oli alaplioseenikaudella
Kaspian meren yhteydessä, suuri osa
Kaakkois-Eurooppaa oli silloin näiden peitossa. Vielä
kvartäärikaudella molemmat meret ajoittain
olivat toistensa yhteydessä. Myöhemmin katkesi
M:ta ja Välimerta erottava kannas, syntyivät
Bospori, Marmara-meri ja Dardanellit.
Pohjoisessa Jenikalen ja Kertsin salmien kautta M:een
yhtyy Asovan-meri. -— Rannikot ovat idässä ja
etelässä sekä Krimin etelärannalla yleensä
korkeat, vuoriset, pohjoisessa ja lännessä
matalammat, jokien suissa aivan alavat, rantaviiva ehyt,
melkein lahdeton, pohjoisessa limaaneja, hyviä
satamia vain pari. Ainoastaan kolme mitätöntä
saarta. M:een laskevat Tonava. Dnestr, Bug,
Dnepr, Kuban, Rion, Tsoroh. Kizil-Irmak,
Sakaria y. m. — Lukuunottamatta Krimin ja
Tonavan suistomaan välistä matalaa osaa, M.
muodostaa syvän altaan, jonka suurin syvyys 2,250 m
on Krimin ja Vähän-Aasian keskivälillä. Keski
syvyys 1,197 m. — Tarkkoja havaintoja veden
lämpötilasta ja suolaisuudesta on tehty vain
kesäkuukausina. Lämpötila alenee 75 m:n syvyyteen
asti (jossa se on -f- 7° C). Siitä alaspäin se
jälleen nousee -|-90:een C. Talvella venäläisten
jokien suut säännöllisesti jäätyvät.
Suolanpitoi-suus on pienemmän haihtumisen ja jokien
tuoman suuren makeanvedenmäärän takia
tuntuvasti alhaisempi kuin Välimeren;
pintakerroksissa se on 1.4-2’% (rannoilla alhaisempi, kes
kellä suurempi), syvempänä 2.sr, Koska M:n
pinta on tuntuvasti yläpuolella Välimeren pintaa,
tulee edellisestä Välimereen voimakas virta, joka
voidaan havaita 60 km Dardanellien ulkopuolella.
Välimeren raskaampaa vettä taas tunkeutuu
pohjavirtana M:een, täyttäen sen syvemmät osat
raskaammalla, mutta lämpimämmältä vedellä.
Pinta- ja pohjaveden välillä ei tapahdu
pystysuoria virtauksia, joten syvemmissä kerroksissa
syntyneet kaasut eivät pääse haihtumaan
(Andru-sovin selityksen mukaan nämä rikkivetykaasut
syntyivät siten, että Välimeren sisäänvirtaava
vesi äkkiä surmasi M:n alkuperäiset syvänveden
eliöt). Siitä syystä korkeampia eliöitä ei tavata
200 m:n alapuolella. M:n pintavesien eläimistö
on rantaseuduilla alkuperäistä, keskustan
suolai-semmissa osissa tavataan Välimeren muotoja. —
M:n seudun ilmasto on pohjoisessa suhteellisen
kylmä, mantereinen, kaikkialla vaihtelevat säät.
rajumyrskyt ja usein esiintyvät usvat (josta M :n
nimi vastakohtana kirkastaivaiselle Välimerelle)
tekevät laivaliikenteen vaaranalaiseksi. —
Vuoro-vesiliikettä M:llä ei ole.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0445.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free