- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
851-852

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustameri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Söl

Mustamäki—Mustat kummut

852

M:n laivaliikenne oli Konstantinopolin
valloituksesta 1453 1700-luvun loppupuolelle
turkkilaisten tukakuttama. Sitten se vähitellen elpyi
ja 1800-luvun jälkipuoliskolla kehittyi hyvin
vilkkaaksi M:n maiden tullessa Euroopan
tärkeimmiksi viljantuottajiksi; Kaukaasian satamista
viedään lisäksi paljon vuoriöljyä. M:n rantojen
suurempia kauppakaupunkeja ovat: Odessa,
Ni-kolaev, Eupatoria, Sevastopol, Novorossijsk, Poti.
Batum (ven.), Trapezunt, Sinope (turk.),
Bur-gas, Varna (bulg.), Konstantsa. Galats. Braila
(rom., molemmat viimem. Tonavan suistossa).
Venäjän, Romaanian ja Bulgaarian M:n
satamissa selvitettiin 1910 44,8 milj. netto rek.-ton.,
ja samojen maiden M :n kauppalaivastot käsittivät
n. 445,000 netto rek.-ton. —-Lontoon sopimuksessa
1871 ja Berliinin sopimuksessa 1878 kiellettiin
sota-aluksia kulkemasta M :lle tai sieltä pois
ilman Turkin suostumusta. Venäjän M:lle
sijoitetussa sotalaivastossa oli 1912 85 alusta (232,264
ton. deplasementti), tykkejä 406. E. E. K.

Mustamäki, rautatieasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin rata-osalla, Uudenkirkon ja Raivolan
asemien välillä; Viipurista 64 km, Pietariin 65
km.

Mustanmeren kasakat ks. Kasakat.

Musta papisto, Venäjällä käytetty
luostari-papiston nimitys; vastakohta valkea papisto
(muu papisto).

Musta pippuri ks. Pippuri.

Mustapisara (Bailly’n pisara), valon
diffrak-tsionin aiheuttama ilmiö Merkuriuksen ja
Venuksen ohikulkua auringonpinnan yli
havaittaessa. Kun planeetti nim. jo kokonaisuudessaan
on auringon pinnalla, yhdistää m. sen reunan
vielä auringon reunaan, täten aiheuttaen
epätarkkuutta havainnoissa. Vika vähenee, jopa
välttyykin hyvää ja suuriaukkoista objektiivia
käytettäessä. E. R.

Musta prinssi ks. Edvard. Walesin prinssi,
palsta 513.

Mustapuu ks. Ebenholtsi.

Mustarastas ks. Rastaat.

Musta rautamalmi ks. Magnetiitti.

Mustaruoste ks. Ruostesienet.

Mustasaari. 1. Kunta, Vaasan 1.,
Korshol-man kihlak, Mustasaaren-Koivulahden
nimis-miesp.; Vaasan kaupunki on kunnan piirin
sisällä; kirkolle kaupungista 7 km, Korsholman
asemalta ’/2 km. Pinta-ala 319,» km2, josta
viljeltyä maata (1910) 9,032 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 896 ha). Manttaalimäärä 1015/12,
talonsavuja 683, torpansavuja 74 ja muita savuja
1,562 (1907). 9,478 as. (1910), joista
suomenkielisiä 336. 1.854 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 812
(1901). 1,267 hevosta, 4,124 nautaa (1911). —
Kansakouluja 21 (1913), joista 1 suomenkielinen.
Korsholman maamieskoulu (1-talvinen oppijakso).

Säästöpankki. Lähellä M:n kirkkoa,
Vanhassa Vaasassa, lääninsairaala ja apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Metvikin
(Onkilaliden)höyrysaha. konepaja ja mylly; Karperön ja Tobyn
(Tuovilan) höyrysahat; Voitbyn, Mellankvarnin,
Båskasin ja Karkmon vesisahat: Tobyn
puu-seppätehdas: Häggqvistin konepaja; Veikarsin
nahkuriliike; Vaasan pitsitehdas; oluttehdas
Bock, Uusi oluttehdas, Kronan höyrypolttimo,
Lallin olut- ja virvoitusjuomatehdas; Karperön

tiilitehdas. — Muinaismuistoja: Korsholman
linnan jäännökset: kirkonrauniot Vanhassa
Vaasassa. -— Historiallisia paikkoja: Korsholman
entinen kuninkaankartano ja Vanhan Vaasan
kaupungin paikka. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Vaasan
alarovas-tik.: perustettu 1200-luvun keskivaiheilla,
mainitaan Agricolan Registerissä (v:lta 1540)
nimellä „Mustsåår" ja 1630-luvulla ..Mustar";
sen-jälkeen kun Vaasan kaupunki 1606 oli perustettu
M :n alueelle, kuului seurakunnan nimi myös
..Vaasan kaupunki ja Mustasaaren anneksi"
(1722); v :n 1807 jälkeen aina 1867:ään (jolloin
kaupunki erotettiin erilliseksi seurakunnaksi) oli
M:n nimenä „Vaasan ja Mustasaaren
seurakunta". M :een ovat kappeleina kuuluneet:
Isokyrö, Närpiö, Vöyri, Maalahti, Koivulahti ja
Raippaluoto. Kirkko muodostettu vv. 1862-63
Vaasan hovioikeuden v. 1768 rakennetusta
talosta. — vrt. Korsholma, Vaasa ja Vanha
Vaasa. [H. E. Aspelin, „Vasa städs historia"
I II (1892-94); J. R. Aspelin, „Korsholman linna
ja lääni keskiajalla" (1869) ; ,.Byanamnen i
1500-talets Mustasaari" ,„Vasabladet", 1910 n:ot 5.
7, 8, 11, 13 ja 16); „Äldre bildnings- och
skolförhållanden i Mustasaari" („Vasabladet", 1910
n:o 117"); »Mustasaari, Kveflaks och Replot
socknars historia" („Vasa-Posten". 1910).

Jj. H-ncn.

Musta sotnja (ven. sotnja =.,sadan miehen
joukko"), 1905 Venäjällä käytäntöön tullut
nimitys; käytetty aluksi roska väestä, joka pani toimeen
ryöstöjä ja muita väkivallantekoja juutalaisten
ja edistysmielisten sivistyneiden keskuudessa,
sittemmin niistä, jotka yllyttivät tällaisiin tekoi
hin ja lopuksi yleensä kaikista valtiollisen
taantumuksen kannattajista. J. J. il.

Mustasukkaisuus on kateuden ja vihan
sekainen intohimo henkilössä, joka luulee tulleensa
häirityksi rakastetun henkilön
vksinomistus-oikeudessa. M. on usein syynä rikollisiin
tekoihin, mitkä kohtaavat milloin rakastettua
milloin luultua tai todellista kilpailijaa.
Kroonilli-sen alkoholismin aikaansaamassa
harhamielisyy-dessä (paranoia alcoholica) on m. tärkeimpänä
tunnusmerkkinä (vrt. Juopposairaus).

E. Th-n.

Musta surma ks. Isorutto.

Mustatae erotukseksi hienotakeista (ks. t.)
sellainen takomalla valmistettu rautaesine,
tae-kappale, joka sinänsä kelpaa käytettäväksi, sitä
tarvitsematta käsiaseilla tai työkoneissa enempää
muovata ja silittää; maalataan tavallisesti
mustalla lakalla. Mustataontaa harjoitetaan usein
rautaruukkien yhteydessä. V. II.

Mustataonta ks. Mustatae.

Mustat kummut (Black Ilills) sijaitsevat
Yhdysvalloissa, Etelä-Dakotan länsirajalla. Ne
kohoavat 300-1,200 m yläpuolelle ympäröivää
aavikkoa ja 2.957 m yi. merenp. (Harrey’s peak).
Osa näitä vuoria jatkuu Wyomingin valtion
puolelle. Vuoriston rinteet ovat verraten
jyrkkiä ja jokien uurtamat rotkot syviä. Vuoret
ovat syntyneet leveästä, huipulla melkein
tasaisesta antiklinaalipoimusta. Maa on pinnaltaan
mustaa, ja jylhät havumetsät peittävät \l, siitä.
Tästä alueen nimi. Vuoristo muodostaa aivan
itsenäisen vuoriryhmän, joka luoteesta kaakkoon
on n. 200 km pitkä (suurin leveys on 65 km). N.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0446.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free