- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
853-854

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustavaris ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

853 Mustavari:

100 km leveä aavikko erottaa sen Kalliovuorista.
M. k. ovat tavattoman mineraalirikkaita; etenkin
kultaa on saatu paljon. 1875-1901 n. 500 milj.
mk:n arvosta. Nyk. tuotanto on huvennut
verraten vähiin. Hopeaa, vaskea, tinaa, rautaa,
kivihiiltä y. m. saadaan myös. Ilmanala M :11a
k :11a on verraten suotuisaa. Kesät eivät ole
liian kuumat eivätkä talvimyrskyt rielm yhtä
ankarina kuin muualla Dakotassa. Yli 40 v. on
kulunut siitä kuin ensimäiset suomalaiset
asettuivat asumaan M:lle k:lle. He työskentelivät
alkuaikoina üeadwoodin ja Lead Cityn seuduilla.
Myöhemmin on heitä siirtynyt kaikkialle M:n
k:n lähettyville. Noin 30 v. sitten alkoi
suomalaisia suuremmissa ryhmissä vaeltaa näille
seuduille. Nykyisin on heitä jo koko joukon
toista tuhatta, joista useimmat ansaitsevat
elantonsa kaivostöissä, eniten Homestaken, Terran ja
Highlandin kaivannoissa. A. h’:o.

Mustavaris ks. Varikset.

Musta veli ks. Dominikaanit.

Mustavesikuume. troopillisten maiden
kuumetauti. joka aikaansaa punaisten verisolujen
häviämisen. Taudille on ominaista keltainen
ihonväri, virtsan tummeneminen (hæmoglobinuriaj
sen johdosta että punaisten verisolujen väriaine
joutuu virtsaan. Toistaiseksi on tuntematonta,
onko tauti vaikeanlaatuinen malaria,
kiniinimyr-kytys vaiko omintakeinen sairaus.
(Synonymi-nimiä ovat: sappikuume. malaria biliosa
hæmo-globinurica, febris biliosa.) Y. K.

Muste, yleisnimitys värillisille
kirjoitusnes-teille. Vuosituhansia sitten käyttivät persialai
set, babylonialaiset y. m. itämaiden kansat m:na
galluksesta, rautavihtrillistä ja kumista
valmistettua nestettä, joista aineksista m:ita vielä
nytkin valmistetaan. Tämäntapaiset m:t käyvät
kaupassa parkkihappomusteiden
nimellä, niissä kun galluksesta, tammenkuoresta
y. m. saatu parkkihappo on tärkeänä osana.
Parkkihaponpitoiset m :t ovat huokeita valmistaa,
ja parhaimmille niistä on ominaista se, että kir
joituksen vanhetessa muste käy yhä mustemmaksi.
Kirkkaan värisävyn aikaansaamiseksi pannaan
niihin usein indigokarmiinia v. m. värejä. Vi
kana näillä mustelajeilla on se. että ne
muste-tolpossa helposti sakenevat ja tulevat silloin
kelpaamattomaksi. Tästä haitasta päästään siten,
että musteisiin pannaan jotain happoa,
tavallisimmin etikka- tai oksaalihappoa tai näiden
happojen rautasuoloja. Täten valmistettujen m:iden
nimenä on a 1 i t s a r i i n i m u s t e. Näilläkin
tehty kirjoitus pysyy mustana ja luettavana
kauan. Samaa ei voi sanoa niistä
lukemattomista m.-lajeista, joita nykyään tehdään
liuottamalla kivihiilitervavärejä veteen ja sekoittamalla
liuoksiin arabikumin-, sokerin-, dekstriinin-y. m.
liimaavien aineiden liuoksia. K o p i o i m i s-
kuten hektogr a fi musteita kin saadaan
kaikista m.-lajeista siten, että niihin sekoitetaan
glyseriiniä ja dekstriiniliuosta tai jotain muuta
liimaavaa ainetta. Mustejauheet ovat m:ita
haihduttaen saatua kuivaa jätettä, ellei niitä ole
tehty kivihiilitervaväreistä ja dekstriinistä. M e
r-k i n t ä m u s t e. joka pysyy vaatteissa pesunkin
jälkeen, valmistetaan tav. liuottamalla
hopea-nitraattia veteen, jossa on vähäisen glyseriiniä
ja nokea. Ennenkuin m :11a kirjoitetaan
kankaalle. on tätä kostutettava kirjoitettavalta koh-

—Mustiala 854

dalta joko ammoniakilla tai kuminsekaisella
soodaliuoksella. Sy m pateettinen muste
on kobolttiklosyvrin tai kobolttiasetaatin vesi
liuosta. Siitä jää kirjoitettaessa hyvin vähän
näkyvää jälkeä. Tämä käy sinivihreäksi väril
tään ja selvästi luettavaksi, jos paperia
lämmittää. Kirjoitus käy uudelleen näkymättömäksi,
kun sille hengittää tai pitää sitä vesihöyryssä.

V. V.

Mustekalat I. pääjalkaiset
(Cephalopoda), nilviäisluokka. Pää suuri, suuaukon
ympärillä S tai 10
liikuntoja tarttumaelimenä
toimivaa lihaksikasta lonke
roa, joissa runsaasti
imukuppeja. Silmät suuret,
eräillä suvuilla
selkärankaisten silmiä
muistuttavat. Vartalon
ventraali-puolella on vaipan
ympäröimä avara vaippaontelo.
Tässä ovat kidukset (1 tai
2 paria), tähän
avautuvat myös suoli,
munuais-ja sukupuolieliuten
tiehyet. Vaippaontelo avautuu n. s. suppilolla
ulos. Tyypillinen nilviäisjalka puuttuu,
vertailevan anatomian nojalla on suppilo selitetty ja
lasta kehittyneeksi muodostukseksi. Ruumista
verhoava kuori on vain 2:11a nykyään elävällä
suvulla (Nantilus ja Argonauta), muilla se on
surkastunut ihonalaiseksi s e 1 k ä k i 1 v e k s i.
Omituinen muodostus on peräsuoleen laskeva
m u s t e p u s s i, mustaa nestettä erittävä
rauhanen säiliöineen. Eläintä ahdistettaessa se
ruiskuttaa suppilosta tätä „mustetta" samentaen siten
veden. M. ovat 1-neuvoisia. hedelmöittäminen
tapahtuu koiraksen suulonkeron avulla (ks. myös
Hectocotylus). -— Kaksi alalahkoa: neli
kiduksiset (Tetrabranchiata) ja kaksi
kiduksiset (Dibranchiata). Edellisiin
kuuluvat inuinaisaikojen ammoniitit (ks. t.) sekä ainoa
nykyään elävä h e 1 m i v e n h e e n (Nautilus)
suku. Jälkimäisissä erotetaan 10-lonkeroiset
de-eapodit ja 8-lonkeroiset octopodil. Oeca
podien lonkeroista on 2 muita pitempää, niissä
on imukuppeja vain lapiomaisesti laajenneessa
latvaosassa. Tunnetuin laji tav. mustekala
(Sepia officinalis), tulee 1/, m pituiseksi, elää
Atlantin rannoilla Skandinaaviankin
länsirannikolla sekä erittäin runsaasti Yälimeressä. Sen
selkäkilpeä, „valaskalan suomua" käytetään
kalkkipitoisuutensa vuoksi lintujen ruuaksi sekä
hammaspulverina. ..musteesta" valmistetaan
maali-väriä. Kalmari (Loligo vulgaris) elää
niinikään Välimeressä ja Atlantissa.
Octopodei-h i n kuuluu m. m. paperive n h e (Argonauta).

//. .1. S.

Mustela ks. K ii r p p ä. Lumikko ja
Mäntynäätä.

Mustelidæ ks. N ä ä d ä t.

Mustelma on erilaisten vammojen aiheuttama
sinipunainen. myöhemmin keltaisen-vihreäksi
muuttuva pilkku ihossa, johtuu siitä, että vamma
on rikkonut pieniä verisuonia, joista juossut veri
kuultaa ihon läpi. Y. K.

Mustesieni ks. Helttasienet.

Mustiala, valtion omistama säterinluontoinen
koulutila Tammelan pitäjässä 9 km Forssan

Tavallinen mustekala.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0447.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free