- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
855-856

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustavaris ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

855

Mustikka

—Mustio

85C)

rautatieasemalta länteen, käsittää 5 manttaalia,
6,762,oi ha. Pinta-alasta on 5,841.592 ha jyvitettyä
maata, josta 865,902 ha peltoa (lukuisain
vuokraviljelijäin maat mukaanlukien). N. 25 v. sitten
liitettiin M :aan oston kautta kaksi metsätilaa,
yhteensä 813,899 ha. Tilan kokonaisarvo 011
1,969,216 mk. (1907). Sitä hoidetaan 1908
annetun armollisen asetuksen mukaan
itsekannatta-vaisuutta silmällä pitäen. — Tilalla on
maamies-opisto ja 2-vuotinen karjanhoitokoulu miespuoli
sia oppilaita varten, juustokoeasema sekä isompi
mylly ja kotitarvesaha, postikonttori ja
postisäästöpankki. N. 700 as. — M. oli Kustaa Vaasan
aikana kuninkaan kartano ja määrättiin 1556
Portaan, Kalvoihin ja Saarioisten pitäjäin
voudin asuinpaikaksi. V. 1563 Eerik XIV lahjoitti
tilan Jokioisten neljänneskunnan ohella Klaiis
Kristerinpoika Hornille, Joensuun vapaaherralle,
jolta sen hänen kuoltuaan 1566 peri hänen
poikansa Jaakko Horn. Viimeksimainittu ollen
kuningas Sigismundin luottamusmiehiä pakeni
vuosisadan lopulla Puolaan, jolloin Kaarle herttua
julisti hänen tiluksensa menetetyiksi ja antoi M :n
1602 läänitykseksi Liivinmaalta kotoisin olevalle
Werner Grullelle. Hänen kuoltuaan tila oli
jonkun aikaa kruunun hallussa, mutta joutui pian
uudelleen Joensuun Horneille. Niinpä omisti
tilan edellämainitun Jaakko Hornin veljenpoika
Klaus Kristerinpoika Horn nuorempi ja hänen
kuoltuaan hänen poikansa valtaneuvos Bengt
Horn (k. 1678). Kaarle XI :n reduktsionin jälkeen
M. oli Uudenmaan ja Hämeenlinnan
rakuunarvk-mentin everstiluutnantin virkatalona v:een 1807,
jolloin viimeinen siellä asuva everstiluutnantti
E. A. Leijonhufvud kuoli. Sitten tila oli
vuokrattuna kapteeni J. V. Lepsenille (v:een 1833) ja
nimineuvos Z. Ruuthille, kunnes se armollisella
asetuksella viita 1837 määrättiin maahamme
edellisenä v. perustettavaksi määrätyn ja 1840
alkaneen maanviljelysopiston paikaksi, vrt. M a
a-talousopetus. A. Es.

Mustikka (Vaccinium myrtillus),
kanervakas-vien heimoon kuuluvan Vaccinium-suvun
huomattavimpia lajeja, 11.
20-40 cm korkea varpukasvi,
jonka puikeat, hienosti
sahalaitaiset lehdet
varisevat talveksi. Kukkien
pohjaluku 5,
yhdislehti-neu, punainen teriö
melkein palleroinen,
alidas-suinen. Hedelmä
mustan-sininen (joskus valkea)
marja, päämuodolla
vaha-peitteen vuoksi hiukan
harmahtava. M. on
tyypillinen varjoisien
havumetsien aluskasvi, peittäen
laajoja aloja sekä Euroopan
että Aasian ja
Polijois-1 Ameriikan pohjois- ja
keskiosissa. Kaikkialla
suosittujen marjojen käyttö
taloudessa 011 mitä monipuolisin, tehdasmaisesti
valmistetaan niistä 111. 111. hilloja, mehuja ja
viinejä. Yleisesti tunnettu on myös et. kuivattujen
m:oiden käyttö lääkkeenä vatsataudeissa.

I. V-s.

Mustila, allodisäteri Elimäen pitä jässä n. 2 km

kirkolta luoteeseen, 2 peniuk. Korian
rautatieasemalta, käsittää nykyään lukuisine
rälssitiloilleen ja piiritaloineen 131/;.. manttaalia, n. 6.000 ha.
— Saha, höyläämö ja mylly, juustomeijeri.
Hedelmäpuu- ja metsäpuu-taimitarhoja. — Tila kuu
tui aikoinaan Wrede-suvulle. jolle Kaarle IX 160S
oli lahjoittanut Elimäen neljänneskunnan,
kunnes oston kautta siirtyi kauppaneuvos Jaaicko
Forsellille (aateloituna af Forselles, k. 1768) ja
pysyi sitten af F.-suvulla toista sataa vuotta.
Nyk. omistaja yli-intendentti A. F. Tigerstedt.

Puinen, yksikerroksinen, taitekattoinen
päärakennus 011 v:n 1800 vaiheilta. A. Es.

Mustio (ruots. S v a r t å), tehtaanseurakunta.
1. Kunta, Uudenmaan 1., Raaseporin kihlak.,
Karjan-Mustion-Karjalohjan Sammatin
nimis-miesp.; kirkolle Mustion rautatieasemalta 3 km.
Pinta-ala 6 km1. 461 as. (1912), joista ruotsin
kielisiä 371. — 1 kansakoulu ja kiinteä
pientenlastenkoulu (molemmat ruotsinkiel.). —
Teollisuuslaitoksia: saha ja puuhiomo (omist.
kamariherra Hj. Linder). — Vanhoja kartanoita:
Mustio (Svartä). — M:n rautatehdas. —
2 Seurakunta, Porvoon hiippak., Raasepo
rin rovastik., Karjan emäseurakuntaan kuulunut
tehtaanseurakunta, jolla oli ensin Antskuun
(Antskogin) tehtaan kanssa yhteinen saarnaaja,
mutta sai sitten oman papin jo 1673, jolloin M.
muodostettiin itsenäiseksi tehtaanseurakunnaksi.
Kirkko puusta, rak. 1757, korjattu 1897-98.

L. H-nen.

3. M:n rautatehdas M:n tilalla, on
ensi-mäinen lajiaan maassamme. Sen perusti
Kustaa II Aadolf 1616 ja se käsitti aluksi sekä
masuunin että vasarapajan. Paikalla oli ennen
ollut Juhana herttuan rakennuttama sulatushytti,
joka, kuten myöhempi rautatehdaskin, aluksi
sai malminsa Lohjan Ojamon kaivoksista.
Rautatehdas oli aluksi välittömästi valtion alainen,
annettiin sitten vuokralle ja myytiin 1644
turkulaiselle kauppiaalle Jaakko Wollelle. Häneltä se
joutui 1647 Turun porvarille Peter Thorvvöstille
ja pysyi hänen ja hänen samannimisen poikansa
hallussa v:een 1703. jolloin se perintönä siirtyi
Peter Thorwöst nuoremman vävylle Erik
Stål-hammarille. Tehdas hävitettiin ison vihan aikana
ja pääsi jälleen käyntiin 1730-luvulla.
Stålham-mariita sen peri hänen vävynsä J. H. Kreij ja
tältä edelleen samoin naimisen kautta
vuorimestari Magnus Linder (k. 1799), jonka suku sitä
011 hallinnut siitä lähtien melkein katkeamatta.
M:n masuuni lopetettiin jo 1698. Vasarapaja,
joka ison vihan jälkeen uudelleen pantiin
käyntiin. valmisti kankirautaa tosin yhä vähenevässä
määrässä v:een 1900 saakka, jolloinka se
vanhanaikaisena lakkautettiin. A. Es.

4. M:n puuhiomossa (per. 1901) valmistetaan
vuosittain n. 5,000 tonnia puumassaa. Omistaja
kamariherra Hj. Linder.

5. M :n kartano, Linder-suvun sääntöperintötila
M:n tehdasseurakunnassa Mustjoen länsirannalla.
Pinta-ala n. 5,000 ha. Tilalla ovat yllämainitut
teollisuuslaitokset. — M:n omisti 1500-luvulla
eräs uusmaalainen rälssisuku, sittemmin
tunnettu nimellä Ekelöf. joka 1555 luovutti sen
Kustaa Vaasalle nähtävästi tilalle vähää
myöhemmin perustettua sulatushyttiä varten. Tilan
myöhemmät vaiheet liittyvät M :n rautatehtaan
vaiheisiin. Valtion hallussa se pysyi v:een 1644,

Mustikka, kukkiva oksa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0448.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free