- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
857-858

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustionjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

857 Mustionjoki—Mutaisten kartano

Mustion kartano.

joutui 1700-luvun keskivaiheilla naimisen kautta
Linder-suvulle. jonka hallussa se on siitä alkaen
ollut. Nyk. omistaja kamariherra Hj. Linder. —
Komea, kaksikerroksinen taitekattoinen
päärakennus on v:lta 1783. Sisustus on kauttaaltaan
arvokasta runsaine vanhoine huonekaluineen,
uuneineen, taulukokoelmineen ja seinämaalauksilleen,
jotka viimemainitut ovat Louis Deprez’n tekemät
1787. Yläkerroksessa on n. s. „keisarinliuone",
missä sekä Aleksanteri I että Aleksanteri II
ovat viettäneet yötään. Päärakennusta ympäröi
kaunis, vanha puisto. Mainittakoon myös
kartanon suurenmoiset puutarhataitteet ja
kasvihuoneet. A. Es.

6. Rautatieasema (IV 1.), virallinen nimi
Svartå. Hyvinkään-Hangon radalla 145 km
Helsingistä, 65 km Hankoon. Sähköraitiotie (4.5 km)
M :n tehtaalle. A. Es.

Mustionjoki, Mustjoki 1. K a r j a n j o k i
(ruots. Svartå) lähtee Lohjanjärvestä ja
laskee Po li jan (pitäjän) lahteen Skurun lastauspaikan
luona, lähelle Fiskarsinjoen suuta. M. tuo
mereen keskivedeu aikaan 20 m3 vettä sekunnissa,
korkean veden aikaan 90 m3 ja matalan veden
aikaan 9 m3.

Koskiluettelo:

Nimi Putouksen pituus m. [-Putouskor-keus-] {+Putouskor- keus+} m. [-Hevosvoima-määrlt keski-veden-] {+Hevosvoima- määrlt keski- veden+} aikaan Teollisuuslaitoksia
Mustionkoski . . 1.200 15.s 3.876 Puuhiomo.
,, 220 1,799
11(11 3,i 785
220 4.9 1.241
Landsbrostrilm 540 1.. 293
Pinjaisten koski . 120 6.5 1.733 Pinjaisten rautatehd.
Aminnon „ 200 4.6 1.227 Aminneforsin „

Mustjoki ks. Mustionjoki.

Mustola ks. Saimaan k a n a v a.

Mustonen, Antti Juhana (1810-77),
liikemies; harjoitti kauppaliikettä ensin Lieksassa,
v:sta 1848 Joensuussa. Vaikka M. ei ollut
saanut minkäänlaista kouluopetusta eikä myöskään
käyttänyt tavallista kirjanpitoa, kehitti hän
liikkeensä erinomaisen laajaksi ja monihaara:

858

seksi; harjoitti m. m. suurta puutavaran vientiä,
(»niisti kolme suurta sahaa. Panka- ja
Käenkos-ken rautatehtaat, Utran lasiruukin, Puhoksen
konepajan y. m.: porvarissäädyn jäsenenä v:n
1867 valtiopäivillä herätti kysymyksen Pielisjoen
kanavoimisesta; sai 1874 kauppaneuvoksen
arvonimen. ./. F.

Musäus /-së’-/, Johann Karl August
(1735-87), saks. kirjailija, opiskeli Jenassa
teologiaa. tuli 1763 paazien hovimestariksi Weimarin
hoviin ja 1770 Weimarin lukion professoriksi.
Hänen satiirinen romaaninsa „Grandison der
Zweite" (1762-64) oli tähdätty engl. Richardsonin
moraalis-tunteellisten romaanien („Sir Charles
Grandison" y. m.) herättämää ihailua vastaan.
Lavateria ivasi satiiri ..Physiognomische Reisen"
11778-79). M:n satukokoelma „Volksmärche:i der
Deutschen" (1732-86). ei tarjoa satuja kansan
yksinkertaisen luontevaan tapaan kerrottuina,
vaan höystettyinä satiirisilla lisillä. — M. oli
Uielandin ihailija ja jäljittelijä. [M. Mailer,
..J. K. A. Musäus" (1867); Andrae, „Studien zu
den ’Volksmärchen der Deutschen’ v. M." (1897).]

j. a-i.

Muta, kosteana punaisenruskeata, plastillista
massaa, tummenee ja kutistuu kovasti kuivaessa.
M:aa on turvemuodostumien alaosissa, johon se
on kerrostunut, ennen varsinaisen turpeen
muodostumista, kemiallisesti saostuneista, raudan- ja
kalkinpitoisista orgaanisista yhdistyksistä (h
u-in a at e i st a). Niihin on sekaantunut samalla
enemmän tai vähemmän mädäntyneitä
kasvin-jäännöksiä sekä kivennäisaineksia, kuten hiekkaa
ja savilietettä. E. M-nen.

Maanviljelyksen kannalta m.-maa on
erinomaista maan parannusainetta savi- ja
hiekkamaille. Se lisää näiden maalajien multavuutta
ja typenpitoisuutta, tekee savimaan
kuohkeam-maksi ja hiekkamaan tiiviimmäksi lisäten sen
kykyä pidättää kosteutta y. m. Viljelysmaana
on m.-maasta sanottava samaa kuin multamaasta
(ks. t.). J. F. S.

Mutæ [mütè] (lat.), „mykät" konsonantit,
jotka vanhan kieliopin mukaan olivat: 1. tenues
k t p, 2. mcdiæ g d b ja 3. aspiratæ kh th ph,
kreik. X, t>, (f.

Mutaisten kartano, ent. ratsutila Paraisten
pitäjän Kirkkosaarella, käsitti v:een 1907 4
manttaalia, 444.4» ha. — Mylly, virvoitusjuomatehdas.
Laivaliike Turusta. — Tila mainitaan jo 1338,
jolloinka sen omisti Turun piispa Pentti, joka
sam. v. jätti sen Turun tuomiokirkolle maksuksi
siltä saamastaan lainasta. Keskiajan lopulla se
oli kruununkartano. Myöhemmin 1500-luvulla sen
omisti Kuitian herra Eerik Fleming, ja hänen
kuoltuaan hänen leskensä Hebla Sparre, sekä
marski Klaus Fleming. Tila näyttää 1600-luvulla
edelleen olleen Kuitian omistajilla, esim. 1618
Pietari Bauerilla. V. 1609 sai sotaherra Hannu
Munck, muitten tilojen ohella Lounais-Suomessa.
4 tilaa M:n kylässä läänityksekseen. Suuren
reduktsionin jälkeen erotettiin osa tilasta
kappalaisen virkataloksi. 1700-luvun alussa M :n
kartano oli talonpoikaisissa käsissä. Vv. 1781-1806
sen omisti tuomari Carl Brotterus, hänen
jälkeensä laamanni K. J. Sacklén, sitten
Edelsköld-suku (v:een 1S79) ja kenraalimajuri B. J. Krook
(v:een 1892), jonka jälkeen tila useasti vaihtoi
omistajaa, kunnes Suomen valtio 1907 osti sen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0449.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free