- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
861-862

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mutuli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

861

Mutuli—Muunnos

862

Mutuli (lat. mutulus), doorilaisessa tyylissä
kattolistan riippulaatan alainen kutakin
triglyyf-fiä ja metooppia vastaava laudanpätkän
tapainen laatta, josta riippuu silinterimäisiä
nappuloita, n. s. pisarat, 3:ssa rivissä. 6 pisaraa
kussakin. Varhaisemmassa puutyylissä m:ien
arvellaan olleen kattolistaa kannattavia parrujen
päitä, pisarat nauloja, joilla ruodelaudat ja
parrujen päät oli toisiinsa kiinnitetty, ks.
Pyl-v äsjärjestöt. U-o A’.

Muukalaislegioona (ransk. Légion étrangère),
Hanskan armeiassa palveleva, etupäässä
muukalaisista (varsinkin saksalaisista) muodostettu
joukko-osasto, jossa tätä nykyä on kaksi
rykmenttiä (n. 12,000 miestä) ; sijoitettu siirtomaihin.

J. F.

Muukalaisten oikeus, ne oikeussäännökset ja
yleiset oikeusperiaatteet, jotka määräävät valtion
alueella oleskelevain vieraitten valtioitten
alamaisten eli ulkomaalaisten oikeusaseman, ks.
Ulkomaalainen. R. E.

Muukka, Elias (s. 1853), taidemaalari;
opiskeli Suomen taideyhdistyksen
piirustuskoulussa Helsingissä 1874-77, Düsseldorfin
taideakatemiassa 1877-79 ja Pariisissa 1880-81.
Toiminut opettajana Sortavalassa, Vaasassa ja nyk.
Turussa, jossa 1891-1907 oli piirustuksen
opettajana ensin Suomen taideyhdistyksen ja sitten
Turun taideyhdistyksen koulussa. M. on
pääasiallisesti maalannut sisäjärviluontoamme
kuvaavia, vaatimattoman yksinkertaisia ja
hartaasti tehtyjä tunnelmamaisemia. Hän on m. m.
saanut Pariisin maailmannäyttelyssä 1889
„men-tion honorable"n (kunniamaininnan).

Muuli, aasi-oriin ja hevosentamman sekasikiö,
melkein hevosen kokoinen, pitkäkorvainen;
hännän tyvipuoli lyhytkarvainen. Vuoristopoluilla
erinomainen kantojuhta: varovainen, tasaisesti
astuva, kestävä ja tyytyväinen. — Muulit ja
muu-liaasit ovat siitos- ja synnytyskyvyttömiä,
ainoastaan aniharvoissa tapauksissa ne ovat
varsoneet. H. A. i’.

Muuliaasi, orihevosen ja aasintamman
sekasikiö, aasin kokoinen, pitkäkorvainen; pää
pitkähkö ja hoikka kuten hevosella. Vuoristomaissa
tärkeä kantojuhta, ei kuitenkaan niin yleinen
kuin muuli.

Muumio (pers. niümijä’ = vaha, pihka),
mätä-nemiseltä suojattu vainajan ruumis. Kun
muu-mioitumisen aikaansaa itse luonto (ilmaston
kuivuus tai maaperän kivennäisaineet, esim.
arse-nikinpitoiset hapot) puhutaan
luonnollisesta m:sta. Tavallisesti m :11a tarkoitetaan
ruumista, jota hautaamista varten on käsitelty
miitänemistä ehkäisevillä aineilla (vrt.
Palsa-m o i m i n e n). Muumioimista harjoitettiin
Egyptissä vanhimmista ajoista meidän ajanlaskumme
ensi vuosisatoihin saakka. Vasta uuden
valtakunnan (ks. Egypti) aikana palsamoimistaito
kuitenkin saavutti suurimman kehityksensä ja
m:ille annettiin komea varustus ja ulkomuoto.
M :t ovat tavallisesti selällään, kädet joko pitkin
sivuja tai ristissä rinnalla. Ruumista ympäröi
suuri määrä nauhoja ja kääreitä. M :n rinnalla
on ’tavallisesti sinisestä posliinista tehty
kovakuoriainen, vasemman käden nimettömässä usein
posliinisormus. Joskus koko kääritty m. ou
kiedottu posliinihelmistä tehtyyn verkkoon. Kun
m. oli valmiiksi kääritty, asetettiin se koteloon.

joka oli muovailtu ihmisruumiin muotoiseksi ja
johon varsinkin kasvot oli suurella huolella ku
vattu. Kotelo oli tavallisesti maalattu voimak
kain värein, vieläpä joskus osittain tai paikoi
telien kullattu. Kotelo asetettiin puuarkkuun ja
tämä vielä toiseen puusta (tav. sykomoorista)
tehtyyn arkkuun. Ja lopuksi voitiin vielä uloin
maisena säiliönä käyttää kivestä valmistettua
sarkofagia. Sekä kääreissä että kotelon ja ark
ktijen sisä- ja ulkosyrjissä on kirjoituksia, joi
deu sisällys on uskonnollista laatua. Köyhälistöin
m:illa on arkkujen sijasta pelkkä hieta suoja
kerroksena. — Paitsi ihmisruumiita egyptiläiset
palsamoivat myös eläimiä (pukkeja, apinoita,
kissoja, krokotiileja, sakaaleja, ibiksiä, pöllöjä
y. m. sekä ennen kaikkea härkiä; tästä ks.
Apis). — Muumioiminen perustui egyptiläisillä
siihen käsitykseen, että sielu kuoleman jälkeen
yhä edelleenkin asusti ruumiissa (vrt. Hauta
ja Hautaaminen). Kuvia egyptiläisistä
m:ista on kirjoitukseen Egypti liittyvässä
liitekuvassa. — M:ita on löydetty muiltakin
kansoilta, m. m. muinaisilta meksikkolaisilta ja peru
laisilta.

Muumiohedelmä ks. Kasvitaudit.

Muumiokuvat ovat vainajien kasvoja usein
vain sangen yleispiirteisesti esittäviä muoto
kuvia, jotka tavallisesti olivat
puutauluille (joskus kankaalle)
joko temperaväreillä tai
enimmäkseen vahaväreillä
enkausti-sesti maalatut ja, asetetut
muumioiden pään kohdalle. M:ia,
jotka luultavasti ovat peräisin
ensimäisiltä vuosis. j. Kr., ovat
varsinkin Th. Graf ja Flinders
Petrie koonneet Egyptistä
(Fa-jOmista). [G ra ui, „Die antiken
Porträtgemälde aus den
Grab-stätten des FajjOm" (1888);
Ebers, „Die liellenistischeii
Bihl-nisse aus dem FajjOm" (1893).]

Muumiomarja ks.
Kasvitaudit.

Muunnelma ks. Variatsioni.

Muunnettu ala, todellinen pinta-ala
kerrottuna muuntotekijällä tai jyväluvulla. ks. J y v i
tys. " O. Ltli.

Muunnetut soinnut (eli alteroidut
soinnut), mus., johtuvat kunkin sävellajin diatoni
sista soinnuista siten, että yksi tahi useampi
soinnun sävelistä vaihtuu lähinnä ylempään tahi
alempaan kromaattiseen säveleen, esim.
C-duu-rissa: (c e g), c e gis, c es g, eis e g, cis es g.
Sanan ahtaammassa mielessä nimitetään m :ksi
s:ksi vain niitä, jotka eivät missään sävellajissa
esiinny diatonisina sointuina. Niistä ovat tärkeim
mät: ylinouseva kolmisointu, sekä n. s. ylinouseva
seksti-, kvintseksti- ja terskvartsekstisointu, esim.
C-duurissa: c e gis, g h dis, f a cis sekä as c fis.
as c es fis ja as c d fis. I. K.

Muunnos. 1. eläin- ja kasvitiet. 1. varie
teetti, lajikäsitteen systemaattinen ala-aste.
Lajin yksilöt eivät ole kaikki aivan toistensa
.kaltaisia vaan muuntelevat (ks. Muuntelu).
Milloin muuntelusta johtuvat erilaisuudet useissa
yksilöissä käyvät samaan suuntaan ja näin
muuntelevat yksilöt huomattavasti eroavat lajin
tyypillisistä yksilöistä, voidaan nuo muuntelijat

Muuminmuotokuva
FajOmista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0451.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free