- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
863-864

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mutuli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

86:5

Muunnosmerkit—Muurahaiset

864

lukea lajin m:iksi. M. on näin ollen jokseenkin
epämääräinen käsite, jota on vaikea tarkalleen
määritellä. Jyrkkää rajaa lajin ja m:n välille
ei voi vetää. AI :ia aiheuttavat useimmiten
ulkonaiset olosuhteet; jatkuvalla valinnalla voi
ihminenkin aikaansaada kasvi- ja eläin-m :ia, joita
nimitetään roduiksi, jos niiden
muunnosominai-suudet ovat periytyviä, vrt. myös M u t a t s i o n
i-teoria, Perinnöllisyys ja
Polveutu-m i s o p p i. 11. A. 8.

2. mus. 1. alteratsioni, soinnun
muuttuminen diatonisesta soinnusta muunnetuksi
soinnuksi. I. K.

Muunnosmerkit ks. Kromaattinen.

Muuntelevaisuus ks. M u u n t e 1 u.

Muuntelu on se elollisessa luonnossa esiintyvä
yleinen ilmiö, että jälkeläiset eivät ole täysin
vanhempainsa kaltaisia, vaan yhdessä tai
toisessa suhteessa ilmenee suurempia tai pienempiä
eroavaisuuksia. M. on joko huojuvaa tai
harppaavaa. Huojuvaa m:ua on m. m. ihmisten
erilainen pituus, siementen vaihteleva suuruus,
niiden itämisnopeus, lehmien erilainen
lypsy-kyky, sokerijuurikasten sokerinpitoisuus j. n. e.,
ylipäänsä sellaiset muuntelut, joissa kulloinkin
kyseessä olevat ominaisuudet ikäänkuin huojuvat
kahden puolen keskimäärää. Kaikkia niitä
yksilöitä, jotka eroavat keskimäärän yksilöistä,
nimitetään muuntelijoiksi : plus-muuntelijoiksi, jos
kyseessä oleva ominaisuus on keskimäärän
yläpuolella, iniinus-muuntelijoiksi, jos se on
alapuolella. Aärimäiset plus-muuntelijat liittyvät siis
välimuotojen kautta saman lajin äärimäisiin
mii-nus-muuntelijoihin. — Harppaava on m., jos
jotkut jälkeläiset aivan huomattavasti eroavat
vanhemmistaan eikä minkäänlaisia yhdistäviä
välimuotoja ole. Harppaava m. tapahtuu siis aina
äkkiä, meille tuntemattomista syistä, kun taas
huojuva m. sangen usein aiheutuu ulkonaisista
olosuhteista. Harppaamalla syntyneitä
muunnoksia nimitetään mutatsioneiksi (ks.
Mutatsioni-teoria). M :ua ihminen käyttää hyväkseen
eläin-ja kasvijalostuksessa, valikoimalla kulloinkin
soveliaat muuntelijat. M. liittyy mitä läheisimmin
periytyväisyyttä ja polveutumisoppia
käsitteleviin kysymyksiin, ks. Perinnöllisyys ja
P o 1 v e u t u m i s o p p i. II. A. S.

Muuntotekijä (reduktsionitekijä). 1.
Suhdeluku, jonka avulla eri hyvyysluokkiin
kuuluvia maa-aloja (-laatuja) muunnetaan
samanarvoisiksi. 0. Lth.

2. Fys., luku, jonka avulla galvanometrin
(ks. t.) tai elektrodynamometrin (ks.
Sähkö-opilliset mittauskojeet) osoituksista
virranvoimakkuus voidaan laskea ampereissa.

U. 8 :n.

Muurahaiset (Hcterogyna 1. Formicidae),
myrkkvpistiäisiin kuuluvia hyönteisiä, joiden
takaruumiin ensimäinen tai 2 ensimäistä niveltä
on supistunut hyvin pieneksi, solmumaiseksi.
Ensi nivelen selkäpuolella on usein suuri suomu.
M:ia tunnetaan n. 5.000 lajia, alalajia ja
muunnosta, 170 sukua. Suomessa 31 lajia. Elävät
yhteiskunnissa, joissa tavallisesti on kolmenlaisia
jäseniä: koiraksia ((j"), naaraksia (<J) ja
työmuurahaisia ( ) • monessa yhteiskunnassa
sitäpaitsi erityisiä sotilaita (Qj.). Koirakset ja
naarakset eli suvulliset m. ovat enimmäkseen
4-siipiset. Keskiruumiin keskirengas on hyvin

vahva. Otsassa 3 pikkusilmää. Koiras ou
hennompi kuin naaras, sen tuntosarvissa on
tavallisesti useampia niveliä ja pää on paljoa pienempi.
Koiraksen ja naaraksen tehtävänä on suvun
jatkaminen. Pesää perustettaessa naaras suorittaa
sitäpaitsi muitakin töitä. —
Työmuurahainen on naaras, jonka sukupuolielimet ovat
surkastuneet. Takaruumis on pienempi, siivet
ovat hävinneet, pää on suuri ja kupera, otsassa
ei ole pikkusilmiä. Tvö-ni:n koko vaihtelee usein
samalla lajilla hyvin paljon. Niiden huolena on
varsinainen työnteko: pesän rakentaminen, ruuan
hankkiminen, munien, toukkien ja koteloiden
hoitaminen, pesän puhtaanapito, puolustus j. n. e.
Eri jäsenten välillä on vallalla usein hyvin
pitkälle kehittynyt työnjako. — „S o t i 1 a a t", joita
tavataan useissa etelämaiden
muurahaisyhteis-kunnissa, eroavat sekä muodoltaan että
tehtäviensä puolesta työ-m:sta. Toisinaan niillä on
jättiläiskokoinen pää (esim. suku Pheidole),
toisinaan vahvat miekkamaiset yläleuat (esim. suku
Myrmecocystus). Sotilailla on tavallisesti yksi
ainoa tehtävä, joka eri lajeilla on hyvinkin
erilainen. Pheidole-sotüas on puolustaja ja
teurastaja, Mynnecocystus-sotilns koteloiden hoitaja,
CoZo&o/ms-sotilas toimii »elävänä ovena"
tukkimalla pesäkäytävien suut, mutta astumalla
syrjään aina tarpeen vaatiessa.
Muurahaisyhteis-kunnan perustaminen alkaa parveilulla 1.
häälennoll a. Silloin kauniina kesäpäivänä
liitelee yläilmoissa tuhansittain siivekkäitä
koiraksia ja naaraksia. Monet lajit (esim. suku
Lasius) parittuvat yläilmoissa; toiset (esim.
Myr-micidit) putoavat maahan heti yhdyttyään tai
parittuvat vasta maassa. Hyvin pian tämän
jälkeen koirakset kuolevat. Useimmat naaraksetkin
joutuvat tavalla tai toisella tuhon omiksi.
Harvat löytävät takaisin vanhaan pesään. Maahan
tultuaan naaras katkaisee tavallisesti ehdoin
tahdoin siipensä, jotka nyt ovat käyneet
tarpeettomiksi ja olisivat vain esteenä sille. Moni
naaras perustaa yksin uuden yhteiskunnan ja
suorittaa itse kaikki tehtävät, kunnes se on
saanut jälkeliiisikseen työmuurahaisia. Toiset
naarakset taas lyöttäytyvät yhteen muutamien
vierasten työ-m:n kanssa ja perustavat uuden
yhteiskunnan. Joskus voi muurahaisyhteiskunta
myöskin syntyä siten, että vanha yhteiskunta
jakautuu. Jäsenluku eri valtioissa vaihtelee
suuresti. Ponera- ja />pfof/ioi’«x-yhteiskuunassa on
kukoistusaikana vain 50-100 työmuurahaista,
/•’ormica-yhteiskunnissa tavataan usein
400,000-500,000 jäsentä. Monasti kuuluu samaan
suureen muurahaisvaltioon monta siirtolaa, jotka
ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään.
Furmica exsecta 11a voi joskus olla 200, jopa 1,600
eri siirtolaa, joten muodostuu suuri
miljoonaval-tio. Usein yhteiskunta häviää silloin kuin
perustaja-emo kuolee, mutta voi se pysyä pystyssä
jonkun aikaa tämänkin jälkeen. Monet
yhteiskunnat tulevat jopa 20 vuoden vanhoiksi. Sodat,
taudit ja loiset ovat syynä monen yhteiskunnan
häviöön. M :11a 011 täydellinen
muodonvaihdos. Munia lasketaan kerrallaan 1-30 kpl.
Toukat ovat pussinmuotoisia, takapäästään
paksumpia. Ne syövät enimmäkseen nestemäistä
ravintoa ja niiden suuosat ovat heikkoja. Kotelot
ovat joko paljaita, jolloin raajat ja tuntosarvet
ovat näkyvissä (esim. Myrmicideillä), tai kotelo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0452.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free