- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
865-866

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurahaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

865

Muurahaiset

866

Kekomuurahaisia ja pesän sisustaa. W lentävä naaras,
A työmuurahainen, M lentävä koiras, 1 munia, 2
toukkia, 3 koteloita.

koppaan kätketyt (esim. suvuilla Formica ja
Lasiini). Nämä käyvät tavallisesti kansan kesken
»muurahaisten munien" nimellä ja niitä
kerätään monin paikoin häkkilintujen ruuaksi.
Munat, toukat ja kotelot vaativat erilaista
lämpömäärää ja niitä säilytetään sen vuoksi eri osissa
pesää. Usein ne siirretään vuorokauden eri ajoiksi
eri paikkoihin, jotta ne pääsisivät kehittymään
niin nopeasti kuin mahdollista. Pesät
vaihtelevat suuresti paikan, rakennusaineen laadun y. m.
puolesta. Yksinkertaisimmat niistä ovat vain
maahan kaivettuja koloja, jotka syvemmällä usein
laajenevat kammioiksi. Monet maahan kaivetut
pesät sijaitsevat myöskin kivien alla (esim.
keltamuura haise n, Lasius flavus, pesä).
Kovaan puuhun, tavallisesti kantoihin, kaivertaa
esim. iso h e v o s m u u r a h a i n e n 1.
rauta-muurahainen (Camponotus herculeanus)
pesänsä. Pieni musta paperimuurahainen
(Lasius fuliginosus) muuraa onttoihin puihin
holvikävtäviä hienoksi pureskellusta puumassasta.
Muutamat ulkomaalaiset lajit tekevät pesänsä
määrättyjen kasvien valmiisiin onteloihin, esim.
akaasioiden onttoihin piikkeihin. P u n a m u
u-r a h a i s- (Formica-) lajit (m. m. tavallinen
k e k o m u u r a li a i n e n. Formica rufa) tekevät
pesänsä osaksi maan sisään, osaksi sen pinnalle.
Maanalainen osa käytävineen ja kammioineen
on pääpiirteissään samanlainen kuin varsinaisissa
maapesissä. Tämän yläpuolelle on rakennettu
maanpäällinen keko erilaisista aineksista kuten
havuista, tikuista, korsista, lehdistä, sorajyvistä
28. VI. Paineltu •/, H

j. n. e. Etelämaiden v a e 1 t a j a-m : illa
(Dory-lince) ei ole mitään vakinaisia pesiä, vaan lie
kuljeskelevat rosvoseurueiden tavoin paikasta
toiseen ja kokoontuvat onttoihin puihin tai
korsiin asettamaan niuniaan. — M :n pesistä johtaa
eri suuntiin hyviä teitä, joita pitkin m.
pääsevät metsästysmailleen. Toiset ovat avonaisia
(Formica 11a ja Lasius fuliginosuksella), toiset
peitettyjä (Lasius jiijfcrillä, L. alienuksella,
Slyrmi-calla). Pääasiallisena ravintonaan
useimmat m. käyttävät liharuokaa: muita hyönteisiä
ja näiden toukkia, matoja v. m. eläimiä; mutta
ne imevät vain nesteet niistä, jättäen
kitiini-kuoren koskematta. Monet syövät sitäpaitsi
kasvisruokaa, ja ou sellaisiakin lajeja, jotka elävät
melkein yksinomaan kasvikunnan tuotteista. K
o-kooja-m. Välimerenmaissa (Aphcenogaster
bar-buta ja slructor y. m.) keräävät heinäkasvien
siemeniä erityisiin varastohuoneisiin. Ameriikan
1’ogotiomyrmcx voi tavallansa »viljellä" pesänsä
ympäristössä niitä heiniä, joiden siemeniä se
syö. Muutamat muurahaiset, m. m. meikäläinen
Lasius fuliginosus, viljelevät ravinnokseen
maanalaisissa kammioissaan sieniä, jotka
mustanruskeana nukkana peittävät »sienitarhojen" pinnan.
Tropiikkien lehdenleikkaaj a-m.
(ameriik-kalainen A/fa-muurahainen y. m.) leikkaavat
pieniä lehtipalasia, joita kuljettavat maanalaisiin
sienitarhoihinsa lannoitusaineeksi. Etelämaiden
h u n a j a-m. (Hyrmecocystus mclligcr y. m.)
ahtavat hunajarikkaimpina vuodenaikoina
muutamat toverinsa aivan täyteen hunajaa, joten nämä
paisuvat ihan muodottomiksi. Köyhempinä
aikoina ne sitten käyttävät hunajaa ravinnokseen.
Omituinen ilmiö on m:n »karjanhoito". Ne
käyttävät yleisesti »lehminään" kirvoja, joiden
makeita ulostuksia ne »lypsävät" tuntosarvillaan.
M. suojelevat kirvoja näiden vihollisia vastaan,
useinpa hoitavat niitä, etenkin juurikirvoja,
pesässään. Monasti ne vievät lehtikirvojen
talvi-munia syksyllä pesäänsä suojaan ja keväällä
kuljettavat ne takaisin lehdille. M. ovat
puhtautta rakastavia. Tuntosarviaan ja
suurihmo-jaan ne puhdistavat jaloissa olevilla erityisillä
puhdistuspihdeillä, muita ruumiinosiaan samoin
kuin muniaan ja toukkiaan nuoleskelemalla.
Ruuanjätteet ynnä muut rikat toimitetaan
huolellisesti pesästä pois. — Eri
muurahaisyhteis-kunnat käyvät keskenään usein ankaraa sotaa,
joka voi kestää viikkoja, jopa kuukausiakin.
Syynä sotaan ovat tavallisesti rajariidat. Myös
kirvojen ja viljavarastojen tai sikiöiden ryöstö
synnyttää usein sodan. Sodassa osoitetaan suurta
julmuutta, ja usein se päättyy niin. että toinen
puolue kokonaan tuhotaan. Toisinaan se loppuu
rauhaan, voivatpa taistelevat joskus sodan
päätyttyä yhtyä varsinaiseen liittoonkin.
Käydessään vihollisen kimppuun eri muurahaiset
menettelevät erilailla. Kaikki varsinaiset
muurahaiset [Formicidce (sanan ahtaammassa
merkityksessä)] purevat ensin leuoillaan reiän
vastustajan ruumiiseen ja ruiskuttavat sitten
takaruumiinsa rauhasesta myrkkyä haavaan.
N. s. polttiaisilla (Myrtnicidæ) on
takaruumiissaan luja pistin, jonka ne voivat
työntää ihon läpi ja valaa myrkkyä suoraan
pistohaavaan. — N. s. o r j u u s on yleinen ilmiö m :n
keskuudessa, ne käyttävät jonkin toisen
muurahaislajin yksilöitä työläisinään. Ne eivät kui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0453.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free