- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
867-868

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurahaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

867

Muurahaiset—JWuurahaiskorento

868

teiikaan väkivallalla pakota orjiaan työhön, vaan
nämä tekevät sitä aivan vapaaehtoisesti. Orjat
ovat orjia vain siinä merkityksessä, että
polveutuvat ryöstetyistä toukista tai koteloista, elävät
vieraan muurahaislajin pesässä ja tekevät työtä
sen hyväksi. Herrat ovat taas herroja vain siinä
merkityksessä, että ovat vierailta muurahaisilta
ryöstäneet koteloita saadakseen itsellensä
auttajia niistä kehittyvistä muurahaisista. Orjuudessa
on havaittavissa monta eri astetta. Meidän
maamme yleisin orjien pitäjä veripunainen
muurahainen (Formica sanguivea), jonka
pesissä hyvin usein tapaa orjina
mustanruskeita m:ia (Formica fusca), voi mainiosti tulla
toimeen ilman orjiakin. Mutta suuri, kaunis,
tummanpunainen keski- ja etelä-euroopp. a m a
t-s o n i m u u r a h a i n e n (Polyergus rufescens)
on kokonaan orjistaan riippuvainen. Se ei osaa
itse syödäkkään, vaan orjien täytyy sitä syöttää.
Melkein ainoa työ, mihin se itse pystyy, on
orjien ryöstö ja sodankäynti. — Vieläkin
syvemmälle on vajonnut keski- ja etelä-euroopp.
Aner-gates atratulus, joka elää melkein kuin loisena
,,orjansa" Tetramoriumin pesässä. Koiras ja
naaras ovat siivettömiä, kaikkeen työhön
kykenemättömiä olentoja, ja työläisiä sillä ei ole
laisinkaan. M :n aisteista on hajuaistilla hyvin
tärkeä merkitys. Se on sijoitettuna tuntosarviin,
ja sen avulla sanotaan m:n, liikuttamalla
tunto-sarviaan, käsittävän esineiden kemialliset
ominaisuudet ja muodon. Arvellaan sen aikaansaavan
m:n aivoissa jonkinlaisen täydellisen
„hajukar-tan" kuvan. — Näöllä ei ole m :n elämässä samaa
merkitystä kuin hajulla; mutta m. voivat
käsittää myöskin ultraviolettivärejä, joita ei
ihmissilmä erota. Tuntokarvoja sijaitsee kaikkialla
ruumiissa. Kuuloaistimia ei varmuudella tunneta.
..Vaihtaessaan ajatuksia" keskenään m.
käyttävät jonkinlaista merkkikieltä: hierovat tai
iskevät tuntosarviaan tai suurihmojaan vastakkain.
M:ii vaistojen ja itsetietoisen ajatuskyvyn
keskinäisistä suhteista ovat mielipiteet hyvin
eroa-vaisia tiedemiesten kesken. Varmaa on, että
vaistoilla on hyvin tärkeä merkitys m:n elämässä.
Mutta yhtä varmana voimme pitää, ettei tämä
aina kaikissa elämänvaiheissa riitä neuvomaan,
mitä on tehtävä. On selviä todistuksia siitä, että
monasti toinen yksilö on toista älykkäämpi, ja
että muurahainen voi kokemuksesta viisastua ja
tehdä johtopäätöksiä.

[A. Forel, „Les fourmis de la Suisse" (1874),
P. Iluher, ,,Recherehes sur les moeurs de fourmis
indigènes" (1810), K. Escherich, „Die Ameise"
(1906), E. André. „Species des Hymenoptdres 2.
Les fourmis" (1881-85), G. Mayr, „Die
euro-päischen Formiciden naeli der analytischen
Me-thode bearbeitet" (1861), W. Nylander,
„Adno-tationes in monographiam Formicarium
borea-lium Europæ" (1847), O. Wellenius, „Suomen
myrkkypistiäiset 1. Muurahaiset" (1904).]

U. S-s.

Muurahaiset (seura). Kun ylioppilasosakunnat
olivat perustaneet kansatieteellisen museonsa,
johon koottiin kansan käyttämiä esineitä kaikilta
aloilta ja kaikista maakunnista, ja näitä
ruvettiin luettelemaan ja selittelemään, huomattiin
pian, että esineiden ja niiden osien nimityksissä
oli kansallamme melkein pohjattomalta tuntuva j
ja kansan käsitystapoja kuvaava sanavarasto, |

joka oli talteen saatava samalla kuin muut
tiedot kansan aineellisesta elämästä. — Tätä asiaa
ajamaan perustautui 1886 syksyllä pieni seura
ylioppilaita eri osista maatamme. Se otti
nimekseen „Muurahaiset" ja valmisti lukuvuonna
1S86-87 kysyinyssarjan muodossa ohjelman
kertomuksia varten asunnoista, painatti ja levitti sen.
— Kun yritykseen tarvittiin varoja ja seuran
jäsenet ylioppilaspolvien mukaan vaihtuivat
(lukuunottamatta puheenjohtajaa), antautui seura
v:sta 1889 kokonaan Suomalaisen kirjallisuuden
seuran palvelukseen. Kaikkiaan ovat
„Muura-haiset" 1887-1900 valmistaneet 10 ohjelmaa
kansatieteellisien kertomuksien laatijoille: 1) asun
noista, 2) metsästyksestä. 3) kalastuksesta, 4)
rakennuksista (paitsi asunnosta), 5)
maanviljelyksestä, 6) karjanhoidosta, 7) kulkuneuvoista,
8) vaatteiden valmistuksesta y. m., 9) puvuista,
ja 10) huonekaluista. Nämä (paitsi 1) on Suoma
laisen kirjallisuuden seura painattanut ja
levittänyt sekä (enimmäkseen kirjapalkinnoilla)
palkinnut sille lähetetyt kertomukset. „Muurahais
ten" ohjelmien mukaan laadittuja
kansatieteellisiä kertomuksia on vuosien kuluessa Suom.
kirjallisuuden seuran arkistoon kertynyt neljättä
sataa, joista muutamat ovat painetut ja jotkut
painamattomat perin laajoja esityksiä. Th. S.

Muurahaishappo, yksinkertaisin kaikista
orgaanisista hapoista (kaava CII202), jota on
valmiina muurahaisissa, nokkosissa,
männynneula-sissa y. m., muodostuu hiilimonoksidin suorauai
sesti yhtyessä väkeviin emäksiin, metylialkoholia,
formaldehydiä ja useita muita orgaanisia ylidis
tvksiä hapetettaessa, valmistetaan kuumentamalla
glyseriinin ja oksaalihapon seosta. M. on
väritöntä, pistävän hajuista, voimakkaasti hapanta
nestettä. Kiehuu 99°:ssa, jähmettyy noin 0°:ssa
ja sulaa 8t>:ssa. Vaikuttaa syövyttävästä
synnyttäen ihoon rakkoja. On voimakkaasti anti
septinen. M:n suoloja sanotaan for mi
anteiksi. J. V.

Muurahaiskarhu (ilyrmecophaga jubuta),
Ettlä-Ameriikassa elävä hampaattomien lahkoon
kuuluva nisäkäs.
Ruumis runsaan metrin
pituinen, melk. yhtä pitkä
on tuuhea häntä, jota
eläin nukkuessaan
käyttää peitteenään. Pää
pitkä ja hoikka,
lieriömäinen. Kieli pitkä,
rihmamainen, hyvin
venyvä ja limainen. Sillä
m. pyydystää
muurahaisia ja termiittejä työntäen sen näiden pesään
ja vetäen sen taas suuhunsa, kun äkäiset
hyönteiset ovat siihen kiinni hyökänneet. Kynnet
suuret sirppimäiset. — Samaan sukuun kuuluu
eräitä pienempiä lajeja, joista muutamat puissa
eläviä, kierteishäntäisiä. II. A. S.

Muurahaiskasvit ks. M u u r a h a i s s u o s
i-jat.

Muurahaiskorento (Myrmelcon formicariux),
hyönteinen verkkosiipisten lahkossa. Muistuttaa
suuresti sudenkorentoa, mutta sen ruumis on
paljon hennompi ja tuntosarvet ovat nuijapäiset.
Toukka, „muurahaisleijona", on lyhyt, leveä,
| karvainen, kömpelönnäköinen, liikkeissään hidas
j eläin, joka saattaa kulkea vain taaksepäin. Se

Muurahaiskarhu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0454.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free