Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurahaiskylpy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
868
Muurahaiskylpy—Muurahaisvieraat
870
[-Muurahaisleijona.-]
{+Muurahais-
leijona.+}
kaivaa hiekkaan suppilonmuotoisen kuopan,
jonka pohjassa se piilee kätkeytyneenä niin
syvälle, että vain pää ja suuret
sirpinmuotoiset leuat pistävät
esiin. Kun joku hyönteinen, esim.
muurahainen, sattuu tulemaan
kuopan reunalle, luiskahtaa se
vierivän hiekan mukana pohjaan,
jossa toukka imee sen kuiviin.
Vläleuat ovat sisältä ontot, niiden
päässä on aukko ja alhaalla ne
ovat ruuansulatuskanavan yhtey
dessä. Näitä toukka käyttää
veren imemiseen, sillä suuaukko on
»uljettu. Koteloitumistaan varten
muurahaisleijona kaivautuu syvemmälle hiekkaan
ja kehrää hiekkajyväsistä kopan ympärilleen. —
Etelä-Suomen hiekkanummilla joks. yleinen.
* U. 8: n.
Muurahaiskylpy valmistettiin ennen siten,
että 1 kg muurahaisia lisättiin tavalliseen
amme-kylpyyn. Muurahaiskeitosta käytettiin mvös
pai-kalliskylpyinä. Nykyjään tätä tarkoitusta
varten on olemassa keinotekoisia
muurahaishappo-valmisteita. M. aikaansaa vahvan ihokiihotuksen.
E. Th-n.
Muurahaiskävyt (Manis), Keski-Afrikassa ja
Etelä-Aasiassa elävä hampaattomien lahkoon
kuuluva nisäkässuku.
M:n n. 1 m:n
pituinen ruumis on
limittäisten sarveissuomujen
peittämä, joten eläimet
muistuttavat suuria
käpyjä. Syövät
etupäässä muurahaisia ja
termiittejä. — 4 afrikkalaista ja 3 aasialaista
lajia. 77. A. 8.
Muurahaisleijona ks. M u u r a h a i s k
o-rento.
Muurahaismunat ks. Muurähaiset.
Muurahaissiat (Orycteropus), hampaattomien
iahkoon (Edentata) kuuluva Keski- ja
Etelä-Afrikassa elävä nisäkässuku. Pää on pitkä ja
hoikka, korvat hyvin pitkät, vartalo paksu, jalat
lyhyet, häntä keilamainen. Pitkällä ja limaisella
kielellään m. pyydystävät muurahaisia ja
termiittejä. Liikkuvat öisin, päivät ne viettävät
kaivamissaan maakoloissa. Parissa minuutissa ne
voivat kaivaa kuopan, johon mahtuvat piiloon. —
Tavallisin on etelä-afrikkalainen O. capensis. Sen
ruumis on 1 m pituinen, häntä n. 85 cm.
II. A. 8.
Muurahaissuosijat, myrmekofiilit 1.
myrmekofyytit ovat kasveja, joiden
arvellaan elävän jonkinlaisessa symbioosisuhteessa
muurahaisiin. Niinpä on selitetty lukuisten
kasvien kukkien ulkopuolella tavattavien mesiäisten
tehtäväksi eritteellään houkutella kasveihin
muurahaisia, jotka puolestaan suojelevat kasvia
vahingollisilta hyönteisiltä y. m. Tällaisia m :ta
ovat meillä m. m. aitovirna (Vicia sepium), haapa,
pihlaja ja syreeni. Troopillisista maista
tunnetaan suuri joukko kasveja, jotka tarjoavat
muurahaisille sekä ravinnon että asunnon. Täten
siis puolustajat ovat aina saapuvilla
tuhohyönteisten kasvia ahdistaessa. Tunnetuimpia
esimerkkejä näistä m:sta on amer. Cecropia (ks. t.). Sen
varren pinnassa on aukkoja, jotka johtavat muu-
Muurahaiskäpy.
Kuva 1. Cecropian rungon kappale, jossa näkyy aukk»
muurahaisia varten sekä (K:n kohdalla) ravintuhiukkasia.
Kuva 2. Erään akaasia-lajin oksa, piikeissä (a) asuu
muurahaisia.
rahaisten asumiin onttoihin nivelväleihin.
Lehtikannan alapuolelle erittyy pieniä
valkuaisrik-kaita hiukkasia, joita muurahaiset käyttävät
ravinnokseen (kuva 1). Acacia sphærocephalaUa
(kuva 2) muurahaiset asustavat isoissa ontoissa,
reikäkärkisissä piikkikorvakkeissa. Tälläkin
kasvilla erittyy ravintohiukkasia ja sitä paitsi
tavataan mesiäisiä. Molemmissa viimeksimainituissa,
kuten lukuisissa muissakin tapauksissa on siis
ainakin näennäisesti olemassa pitkälle mennyt
molemminpuolinen mukautuminen yhdyselämään
muurahaisten ja kasvien välillä. Uusimmat
havainnot ovat kuitenkin ainakin Cecropiaan
nähden saattaneet tämän epäilyksenalaiseksi. On nim.
huomattu, etteivät muurahaiset lainkaan ahdista
kasvin pahimpia vihollisia,
lehdenleikkaajamuu-rahaisia, kuten ennen luultiin, ja sitä paitsi kasvi
tulee vallan hyvin toimeen ilmankin muurahaisia.
— M :ihin voidaan myös lukea kasvit, joiden
siemenet t. hedelmät leviävät muurahaisten välityk
sellä (esim. kevätpiippo, maitikka y. m.).
Siemenissä ja hedelmissä on tällöin öljyrikas t. m. s.
lisäke, josta muurahaiset saavat ravintoa.
7. V-s.
Muurahaisvieraat, myrmekofiilit, ovat
hyönteisiä tai muita pikkueläimiä, jotka elävät
muurahaisten pesissä. Ne ovat suuremmassa tai
pienemmässä määrässä muurahaisista
riippuvaisia. Toiset tulevat toimeen muuallakin, mutta
toiset voivat elää yksinomaan muurahaisten sen
rassa. Suurin
osa kuuluu [-kovakuoriaisiin,-]
{+kovakuoriai-
siin,+} mutta
joukossa on
monen
muunkin lahkon
edustajia. Toi- Atemeles niminen lyhytsiipinen
kovakuori viptVivnf riainen, jota isäntä. Myrmica, syöttää. Tr
c e a 1 karvoja, joita muurahaiset nuoleksivat.
koko ikänsä
muurahaispesässä, toiset elävät siellä vain
määrätyllä kehitysasteella. Laajemmassa
merkityksessä voidaan pitää kirvojakin, joita
muurahaiset käyttävät lypsylehmillään, muurahaisvieraina
(ks. Muurahaiset). Muurahaiset suhtautuvat
niihin aktiivisesti, itse kuljettamalla niitä
pesiinsä. Ahtaammassa merkityksessä sanotaan
muurahaisvieraiksi vain niitä hyönteisiä, joihin
muurahaiset suhtautuvat enemmän tai vähemmän
passiivisesti. Niissä erotamme seuraavat
ryhmät:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
