- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
877-878

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

877

uoastaan 90 ven. Koska uutisasukkaat eivät
sulautuneet venäläisiin ja nämä eivät kyenneet
kilpailemaan vieraskielisten kanssa, ryhtyi
Venäjän hallitus 1912 toimenpiteisiin
vierasheimoisten oikeuksien supistamiseksi ja hävittämiseksi
(eivät saa enää omistaa tai vuokrata maata,
siinäkään tapauksessa että ovat hankkineet
Venäjän kansalaisoikeudet j. n. e.) ja venäläisen
siirtolaisuuden tukemiseksi. — V. 1896 hallitus
perusti Kuollan-lahden rannalle uuden
satamakaupungin Aleksandrovsk, josta tehtiin Kuollan
piirikunnan pääkaupunki. Se on Siperian
meritien tutkimusretkikuntain ja tulevan kauppatien
lähtökohta. [A. V. Ervasti. ..Suomalaiset
Jäämeren rannalla" (1884).] E. E. K.

Muurola. 1. Vuokralle annettu vääpelin
virkatalo Rovaniemen pitäjässä samannimisessä
kylässä Kemijoen itärannalla, kirkolta n. 27 km
etelälounaaseen. Sen mukaan on saanut nimensä
M:n metsänhoitoalue, joka käsittää Rovaniemen
pitäjän eteläosan ruununmaat, yhteensä 168.561
ha. — 2. Rautatieasema (V 1.)
Kemin-Rovanie-men radalla Jaatilan ja Rovaniemen asemien
välillä 90 km Kemistä. 24 km Rovaniemelle.

.4. Es.

Muurrejärvi (kartoilla myös muodossa M u
u-rasjärvi), järvi n. 20 km luoteeseen
Pihtiputaan kirkolta, Kymijoen vesistön suuremmista
järvistä pohjoisin: sen pohjoispäähän laskee
joukko pikku järviä ja lampia mainitun vesistön
äärimäisiltä vesialuerajoilta. Suurin pituus 13.i
km (pituussuunta pohjoisesta etelään), suurin
leveys 3,5 km, pinta-ala 24.s km2, sadealueen
pinta-ala 206 km1, suurin syvyys 11 m, pinnan taso
111,89 m yi. merenp. — M :eä on laskettu
useampia kertoja, niin että sen pinta nyt on enää n.
7, m ylempänä Alvajärveä, johon se laskee.

L. Tl-nen.

Muuruejärvi ks. Muuruvejärvi.

Muurutvirta (1. M u u r u e k o s k i),
Akon-vedestä Muuruveteen johtava virta, hiukan itään
Muuruveden kirkolta. — Samoinkuin muutkin
Kuopion-Karjalankosken laivaväylällä olevat
matalat virrat ja pikkusalmet, Muurutvirtakin
ruopattiin ja tehtiin laivakulkukelpoiseksi vv.
1896-1900. Väylän syvyys M:ssa matalan veden
aikaan 2.08 m ja pohjan leveys 12 m. L. 11-nen.

Muuruvejärvi 1. Muuruejär v i. alin
Kivi-järven reitin järvistä; suurin pituus 12.< km
(pituussuunta luoteesta kaakkoon), suurin leveys
4.5 km, pinta-ala 29.j km1, pinnan taso 100.48 m
yi. merenp. M :een laskee lounaasta Vuosjärvi
Huopanankosken kautta. M. laskee kapean
kannaksen poikki Keihärinkoskea myöten
Ylä-Keite-leeseen. L. H-ven.

Muuruvesi (1. Muurut). 1. Kunta,
Kuopion 1., Iisalmen kihlak..
Nilsiän-Muuruveden-Varpaisjärven nimismiesp.; kirkolle Siilinjärven
rautatieasemalta 40 km. Pinta-ala 257.» km2
(siinä Juankosken tehtaanseurakunnan ala
2 km2). Viljeltyä maata (1910) 4,758 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2,182 ha).
Manttaalimäärä 21.71 t4. — 6.519 as. (1912), üiistä
1,001 Juankosken tehtaanseurakuntaan kuuluvia.
649 hevosta. 3,455 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1913) 8 (14 opett.). Maamieskoulu.
Säästöpankki (per. 1912). Kunnanlääkäri (Kaavin ja
Nilsiän yhteinen) asuu Juantehtaalla. jossa myös
apteekki (Nilsiän haara-apt.) ja sairastupa.

878

Teollisuuslaitoksia: Juantehdas (ks. t.); Vuot
järven höyrysaha; Muuruveden osuusmeijeri ja
mylly: Pieksänkosken mylly. —
Historiallis-muistoisia paikkoja: Kellotaipale (ks. t.);
lukuisa joukko sissitaistelupaikkoja (Sotimäki.
Rajosalini y. m.). — Luonnonnähtävyyksiä : Juan
kosken seudut (suuret paroni Alfthanin puistot) ;
Kinahmin harjanne; Rajosalmi (Vehkalahdella) ;
Joenniemi (Vuotjärvessä) y. m. -— Vanhoja
kartanoita: Virran hovi. Västinniemen Kauniskan
gas (nyk. maamieskoulu). — Muuruveden laiva
laituri ’/« km:n päässä kirkolta, Karjalankosken
Kuopion laivareitin varrella. — 2. Seura
kunta, keisarillinen. Kuopion hiippak., Iisal
men rovastik.; Nilsiän seurakunnasta lohkaistu
uusi khrakunta, määrättiin erotettavaksi sen.
päät. 25 p:ltä tammik. 1899; päätös astui voi
maan 1907; ensimäinen vakinainen khra v:sta
1908. Juankosken tehtaanseurakunta siirtyi
erotettaessa Nilsiästä M:teen kuuluvaksi. Kirkko
rak. vaaleasta kivestä; vihitty ",,,1904. [J. M.
Salenius, ..Kuopion pitäjästä menneellä ja tällä
vuosisadalla" (1897) ; O. Koistinen julkaissut
Muurlitta (ja Nilsiää) koskevia tutkielmia „Sa
vottaressa" vv. 1908-13.] — 3. Järvi Akon
veden ja Juurusveden välillä Nilsiän reitissä;
pohjoisrannikolla Muuruveden kirkonkylä.

L. H-nen.

Muusa, kreik. tarustossa runotar, taiteiden ja
tieteiden haltiatar. M:t näkyvät alkuaan olleen
lähteenhaltioita; heidän palveluksensa tärkeimmät
pesäpaikat olivat Pierian maakunta Olympoksen
pohjoisrinteellä ja Etelä-Boiotia, jossa Helikonin
rinteillä, lähellä Thespiaita. oli m:ain laakso
lähteineen, lehtoineen. alttareineen. Delphoissa m :ain
palvelus liittyi Apollonin kulttiin (Apollon
Mu-sagetes = Apollon m:ain johtaja). Tärkeä m :ain
pyhäkkö oli myöhemmin Aleksandrian Museion,
tiedeakatemian tapaisen laitoksen keskus (ks.
Aleksandria ja Aleksandrian
kirjastot). M :ain luku näkyy alkuaan olleen
epämääräinen; joskus m :ia on 3; tavallisin on 9 m :ain
sarja. Vasta myöhään roomalaisella keisariajalla
tuli tavaksi antaa eri m:oille eri toimipiirit. Si
ten Kleio (,.maine") edustaa historiaa, Kalliope
(..kaunisääninen") eeposta, Euterpe („ilotar")
huilunsoittoa ja sen säestämiiä laulua, Erato
(..armas") lemmenlaulua. Terpsikhore (..kooritanssista
iloitseva") koorilyriikkaa, Melpomene („laulaja")
tiagediaa, Thaleia (..kukkea") komediaa, Polym
nia, Polyhymnia („laulurikas") tanssia, Urania
(..taivaallinen") tähtitieteellistä eeposta ja tähti
tiedettä. Nämä toimialat eivät ole kuitenkaan
kovin vakiintuneet. Niinpä tätä nykyä
Terpsikho-rella useimmiten tarkoitetaan tanssia, Polvmninlla
korkealentoista laulurunoutta j. n. e. O. E. T.

Muusikeri (lat. müsicus) eli säveltaiteilija on
henkilö, joka elintehtävänään säveltaidetta luo.
esittää tahi opettaa. I. h.

Muutoksenhaku ks. Muutoksenhaku
keinot.

Muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaku.

Paraskin tuomioistuin voi erehtyä. Sentähden
on ollut tarpeen varata asianosaiselle, joka kat
soo tuomioistuimen antamaa ratkaisua vääräksi
tahi hänelle epäedulliseksi, tilaisuutta saada asia
uuden tutkinnon ja ratkaisun alaiseksi, tav.
ylemmässä oikeudessa. Sitä
oikeudenkäyntimenettelyä. joka tätä varten on asianosaisen nouda-

Muurola—Muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0459.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free