Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muutosehdotus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
881
Muutosehdotus—Muuttolinnut
882
oti näissäkin tapauksissa muutoksenhakukeinona
valitus. Niinpä esim. valitetaan
ulosotto-asioissa ulosotonhaltijan päätöksestä
hovioikeuteen ja hovioikeuden päätöksestä, paitsi
lainhaku-asioissa, senaatin oikeusosastoon. Alempien
hallintoviranomaisten päätöksiin saa valituksella
hakea muutosta keskusvirastoissa ja näitten
päätöksiin senaatin talousosastossa. Kuntien
viranomaisten päätökset saa valitustietä saattaa
kuvernöörin tutkittaviksi ja kuvernöörin päätökset
taas talousosaston ratkaistaviksi. A. Ch.
Muutosehdotus (yleisparlamentaarisessa
kielessä amendemcnt), osittaista muutosta
eduskunnassa käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen
tarkoittava ehdotus. Eduskunnan (kamarien)
jäsenillä on luonnollisesti oikeus esittää m:ia
aiottuun lakiin ja saada ne äänestyksen alaisiksi:
mutta tämä oikeus on tav. rajoitettu määrättyyn
käsittelyn asteeseen sekä lisäksi muutamissa
maissa vielä niinkin, että vain säädetty ylin
määrä m: ia saadaan esittää. Suomen
valtiopäiväjärjestys ei tunne viimeksimainittua
rajoitusta, mutta se ei enää salli m:ia tehtävän
lakiehdotuksen kolmannessa käsittelyssä eikä
myöskään lepäämään jätettyyn
perustuslakiehdotukseen (V.-J. 57 ja 60 §).’ Työjärjestyksen 29 §:n
mukaan tulee jokaisen puhujan, joka tekee uuden
ehdotuksen, jonka hän tahtoo saada äänestyksen
alaiseksi, milloin puhemies harkitsee sen
tarpeelliseksi, antaa ehdotuksensa ponsi kirjallisesti
laadittuna sihteerin kautta puhemiehelle. R. E.
Muuttohaukka (Falco peregrinus) on
jalohaukkojen (ks. t.) suurimpia lajeja, koiras 40 42.
naaras 50-51 cm pitkä. Täysikasvuisen linnun
selkäpuoli on mustan- tahi tuhkanliarmaa, usein
tummatäpläinen. alapuoli on vaalea,
mustatäpläi-nen ja -juovainen. Kurkku on puhtaan
valkoinen mutta suupielistä pistää alaspäin musta
niemeke kaulan molemmille puolille. M. on
levinnyt joko pesivänä tahi muuttolintuna kaikkiin
maanosiin Antarktista ja Austraaliaa
lukuunottamatta. Suomessa se pesii melkein kaikkialla
mutta harvalukuisena. Pesä on useimmiten kai
lionkielekkeellä, joskus puussa tahi maassakin.
Muuia on tav. 4; ne ovat kauniin kellanruskeita,
tummemmin, hienoin pilkuin koristettuja.
Ravintona ovat enimmäkseen lennosta pyydystetyt
linnut, pienimmistä teiren ja sinisorsan
kokoisiin asti. Kuva liitteessä Petolinnut.
E. IV. S.
Muuttoheinäsirkat 1. kulkusirkat ovat
suuria heinäsirkkoja, jotka aro- ja
erämaaseuduissa isoina tiheinä laumoina kiertelevät
paikasta toiseen. Lauma syntyy siten, että
heinäsirkat, jotka tavallisissa oloissa asustavat
paikkakunnilla, missä vallitsee niukka kasvullisuus,
edullisten olosuhteitten vallitessa lisääntyvät
tavattomassa määrässä. Silloin ravinto
syntymäseuduilta loppuu, ja heinäsirkkojen täytyy
lähteä maita kiertelemään. Niityille ja pelloille tai
muille viljelysmaille jouduttuaan ne tekevät
tavatonta tuhoa syömällä suuhunsa miltei kaikki
mitä viheriäistä on. — Tunnetuimpia lajeja on
Pacliytylus migratorius, jonka kotimaana on
Keski-Aasia, Syyria, Vähä-Aasia ja
Etelä-Eurooppa. On joskus eksynyt aina Etelä-Suomeen
ja Etelä-Ruotsiin asti. U. S-s.
Muuttokirja. Joka tahtoo muuttaa
seurakunnasta toiseen, on velvollinen hakemaan m:n. joka
on todistus siitä, ettei ole olemassa esteitä
aiottua muuttoa vastaan. M. on saatava sen
seurakunnan pastorilta, missä muuttaja on
kirkonkirjoissa. M:n ottanutta ei kuitenkaan saa
kirkonkirjoista poistaa, ennenkuin toisen
seurakunnan pastorilta on saatu tieto siitä, että
muuttaja on sen seurakunnan kirkon kirjoihin mer
kitty. Tätä tarkoitusta varten on muuttajan
viimeistään kuukauden kuluessa muuttamisen
jälkeen sakon uhalla vietävä m. seurakunnan
pastorille. Että m:n antaminen meillä on
uskottu papistolle, riippuu siitä, että papisto on
Suomessa siviilirekisterin pitäjänä. A. Ch.
Muuttoliike ks. Sisäinen
muuttoliike ja Siirtolaisuus.
Muuttolinnut. Pääasiallisesti pohjoisen pallon
puoliskon kylmissä ja lauhkeissa vyöhykkeissä
cvat useat, erittäinkin hyönteisiä vaan myöskin
lintuja ja järvien vesikasveja syövät linnut pa
koletut ruuanpuutteen ja kylmän ilman takia
muuttamaan talveksi lämpöisempiin maihin.
Näitä lintuja nimitetään m :ksi erotukseksi
paikoillaan pysyvistä 1. paikkalinnuista tahi
talvisaikaan jonkunverran maata kiertävistä
kierto-linnuista. Syynä muuttamiseen on myöskin
pidettävä jääkauden vaikutusta: maajään sulaessa
linnut siirtyivät yhä pohjoisempaan, mutta
kylmemmän ilmaston vuoksi ne eiviit voineet jäädä
sinne talveksi, vaan niiden oli muuttaminen täi
löin etelämmäs. Toiset harjaantuivat näihin
jokavuotisiin muuttoihin ulottaen matkansa polvi
polvelta yhä kauemmas pohjoiseen aina sitä mukaa
kuin jää suli, toisten jäädessä eteläisempiin
seutuihin. Tällöin monet linnut myöskin oppivat
noudattamaan määrättyjä muuttoteitä. seuraillen
järvien ja jokien rantoja, merenrannikolta,
vuo-renselänteitä j. n. e. samalla kuin toiset
muuttivat hajanaisemmin mitä teitä tahansa. Toiset
linnut muuttavat säännöllisissä parvissa, toiset
hajanaisina joukkoina, jotkut yksinään.
Useimmat linnut muuttavat päivällä, toiset pitävät pi
meän yön suojaa parempana. Muuttokorkeudesta
on lausuttu paljon toisistaan eriäviä mielipiteitä:
varmimmalta näyttää, että muutto ei koskaan
tapahdu 1.000 m:iä korkeammalla, siellä
vallitsevan kylmän ilman takia. Useimmat lajit
muuttavat 100-300 m:n korkeudessa, useat
alempanakin ja hyvin monet, erittäinkin pikkulinnut
aivan maan tasalla. Muuttonopeus vaihtelee
sangen paljon, riippuen m. m. siitä, miten hyviä eri
lajit ovat lentämään. Monet lajit ovat muuton
aikana usein pitkät ajat yhdessä kohden,
määrätyissä seuduissa ruokailemassa, odottamassa
sopivaa tuulta j. n. e., ennenkuin pitemmälle
taipaleelle uskaltavat, toiset muuttavat
pitkänkin matkan levähtämättä. Kevätmuutto
tapahtuu paljoa nopeammin ja lyhyemmässä ajassa,
mutta myöskin paljoa huomattavammin kuin
syysmuutto, johon usein menee pari kolme
kuukautta. Vanhat linnut muuttavat syksyllä
useimmiten ensin, nuoremmat vasta myöhemmin.
Keväällä ovat monen lajin koiraat aikaisempia kuin
naaraat. Ensimäisenä saapuvat karaistuneimmat
linnut, kuten sälönokkaiset, siementen syöjät
y. m., myöhemmin heikommat hyönteissyöjät ja
kaikkein myöhäisimpiä ovat sellaiset, jotka
pyydystävät hyönteisiä lennosta, esim. pääskyset,
tervapiiiiskynen ja kehrääjä. Niinikään
vaihtelee muuttomatkan pituus; pitkämatkaisimmat,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
