- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muutosehdotus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

883

Muuttopäivä—Mühlberg

884

kurjet, haikarat ja pääskyset muuttavat
eteläi-simpään Afrikkaan, mutta monet lajit. esim.
rastaat ja peipposlinnut jäävät Keski-Eurooppaan,
pohjoisosiinkin. Talviasunnon seuduissa eivät
muuttolinnut koskaan rakenna pesää eivätkä
muni. — Lintujen muutto on vielä monessa
suhteessa hämäräperäistä. Nykyaikainen
lintututki-mus koettaa lintujen merkitsemisen avulla saada
selväksi lintujen muuttotiet. lentonopeuden y. m.,
ja paljon tärkeitä tuloksia on jo saatukin.
[J. A. Palmén, „Om foglarnas flyttningsvägar"
(1874), „über die Zugstrassen der Vogel" (1876),
..Antwort an Herrn E. F. von Homeyer bezüglich
der Zugstrassen der Vögel" (1882),
..Muuttolintumme" („Oma maa" II) ; Gätke, „Die Vogel-,
warte Helgoland" (1899); Kolthoff, „Zur
Herbst-wanderung der nordischen Sumpfvögel iiber die
Insel Oland" (1896); Cooke. „An untenable
theory of bird migration" (1905); Duncker.
,,Wanderzug der Vögel" (1905); Stejneger. ,.Do
birds migrate along their aneient immigration
routes" (1905); Ekman. „Sind die Zugstrassen
der Vögel die ehemaligen Ausbreitungstrassen
der Arten?" (1912).j ’ E. W. S.

Muuttopäivä on vuosipalvelukseen ruvenneelle
|)alkolliselle 1 p. marrask., ja puolen vuoden
palvelukseen ruvenneelle kaupunkilaispalkolliselle
1 p. toukok. ja 1 p. marrask. Missä
palvelus-sopimus on irtisanomisen varassa, on m. 14 |>:nä
irtisanomisen jälkeen (ks. Lähtöpäivä).

A. Ch.

Muuttovapaus, huoneen tai maan vuokraajalla
sekä palkollisella ja muulla toisen palveluksessa
olevalla henkilöllä oleva oikeus muuttaa
huoneesta. maalta ja palveluksesta niillä
edellytyksillä ja ehdoilla, mitä laki ja välipuhe kussakin
tapauksessa sisältävät.

Muuttumattomien tilavuussuhteiden laki
lausuu, että kaasumaiset alkuaineet yhtyvät
toisiinsa määrätyissä. yksinkertaisilla luvuilla
(1. 2. 3, 4) ilmaistavissa tilavuussuhteissa ja
että yhtvmistulos, jos se on kaasu, *on samoin
yksinkertaisessa suhteessa yhtyneiden kaasujen
tilavuuksien summaan. Tämä laki kulkee
keksijänsä mukaan myöskin Gay-Lussac’in lain
nimellä. E. M-tien.

Muuttuvaiset tähdet ks. Tähtitaivas.

Muzik f-i’-] (ven.), talonpoika, vrt. M
u-s i k k a.

Mvutan 1. M v u t a n N z i g e ks. Albert
N j a n s a.

Mya, muuan simpukkasuku, jonka lajeista
I, ietasimpukkaa f M. arenaria) pidetään
karakteristisena Itämeren alueen viimeiselle
jääkauden jälkeiselle ajanjaksolle, nykyajalle
(,.M y a-m e r i").

Mycelium (kreik. mykr.s = sieni) ks. Sienet.

Mycetes. 1. Kasvit, ks. Sienet. — 2. Eläint.
ks. Mölyapinat.

Mycoderma yleisnimitys yksinkertaisille
sienille, jotka oluen, kaljan, viinin,
hedelmämehujen y. m. pinnalle muodostavat hyvin ohutta
silkkipaperia muistuttavaa, lopuksi viiruista ja
ryppyistä peitettä. Osaksi varsinaisia
hiivasieniä suvuista Pichia ja 1 Villiä, osaksi muotoja,
joiden systemaattinen asema toistaiseksi on
tuntematon. M.-muodot voivat pilkkoa alkoholia,
glyseriiniä, sokeriylidistyksiä, sekä erilaisia eli
-mellisiä happoja. Elintoiminnallaan ne valmis-

tavat muurahais-, voi-, etikka- y. m. happoja ja
estereitä sekä antavat täten liuoksille, joilla ne
elävät, joko miellyttävän tahi vastenmielisen
hajun ja maun. Niitä muotoja, jotka samoin kuin
erinäiset bakteerit ja homesienet synnyttävät
etikkahappoa, sanotaan etikkaemiksi. J. 1. fj.

Myconius [-ÖT-], Friedrich (1491-1540),
saks. uskonpuhdistaja. M. toi uskonpuhdistuksen
Leipzigiin sekä Thiiringeniin ja otti osaa
Mar-burgin uskonnonkeskusteluun 1529. E. K-a.

Myconius [ö’-], Oswald (1488-1552), sveits.
uskonpuhdistaja, toimi Zürichissä Z\vingli’n
apumiehenä, sekä v:sta 1532 kirkkoherrana ja
professorina Baselissa. M. oli myös sveits.
uskontunnustuksien kirjoittamisessa osallinen.

E. K-a.

Mycorrhiza ks. Sienijuuri.

Mydriasis
i’ä-J (kreik.), silmäterän sairaloi
tien laajeneminen, johon liittyy silmäterän [-jäykkyys. M. johtuu joko silmäterän
supistajalihak-sen halvautumisesta, paralyyttinen m., tai
silmäterän laajentajalihaksen kouristuksesta,
spastinen m., tai kummankin syyn
yhteisvaikutuksesta. M. johtuu joko muutamista taudeista
tai lääkkeistä, mydriatilliset aineet
(ks. t.). ’ y. A’.

Mydriatilliset aineet (ks. Mydriasis),
lääkkeet, jotka laajentavat silmäterää, esim.
atropiini, homatropiini, daturiini hyosciini,
hyos-cyamiini. efedriini, mydriini, euftalmiini, ko
kaiini.

Myelitis (kreik. myelo’s = ydin),
selkäydin-tulehdus. ks. Selkä vdintaudit.

Miiffling [-y-], Friedrich Karl
Ferdinand von (1775-1851), vapaaherra, preussil.
sotilas; otti osaa vv. 1813-15 sotaretkiin ja oli
Ranskaan jääneessä valtausarmeiassa v:een 1818;
tuli 1821 Preussin yliesikunnan päälliköksi ja
järjesti sen sille kannalle, jolla se vieläkin
pääasiassa on; nimitettiin 1838 Berliinin kuvernöö
riksi ja valtioneuvoston presidentiksi ja sai
ero-tessaan 1847 sotamarsalkan arvon; julkaisi
nimellä C. v. W(eis) useita teoksia vv:n 1813-15
sotaretkistä. Hänen muistelmansa ..Aus meinem
I,eben" ilmestyivät 1851. Topografian alalla M.
koetti kehittää edelleen n. s. Lehmannin
menetelmää (ks. Lehmann, J. G.).

Mügge, Theodor (1806-61), saks.
romaanien ja matkakuvausten kirjoittaja, oli 1843
Berliinin „Nationalzeitung" nimisen lehden
perustajia. Parhaat hänen romaaneistaan ovat ..Der
Chevalier" (1835), ..Toussaint" (1840), „Der Vogt
von Sylt" (1851), ..Der Majoratsherr" (1853),
..Afraja" (1854), ..Erich Randal" (1856), „Der
Prophet" (1860). Mainittava on novellikokoelma
..Leiien und Lieben in Nonvegen" (1858). —
Matkakuvauksia: ,,Skizzen aus dem Norden"
(18441: „Streifziige in Schleswig-Holstein"
(1846): ..Nordisches Bilderhuch" (1858). J. 11-1.

Miihlbacher /mylbahsrj, Engelbert (1843
1903), itäv. historiantutkija; v:sta 1881
professorina Wienissä ja v:sta 1896 laitoksen »Institut
fiir österreichische Geschichte" johtajana;
julkaissut „Deutsche Geschichte unter den
Karolin-gern" (1896. kokoelmateoksessa ..Bibliothek
deut-scher Geschichte") ja asiakirjakokoelmia
Karolingien ajalta.

Mühlberg [mylberhj], kaupunki Preussissa,
Merseburgin hallitusalueessa. Elben varrella lä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0462.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free