- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
889-890

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mykene ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

889

Mykene Mykeneläinen kulttuuri

890

14.s« m). Kupusali on rakennettu säännöllisistä
kivivyöhykkeistä siten, että ylempi vyöhyke aina
on hiukan ulonnut alemman tasosta: ylöspäin
yhä pienenevät kivikehät muodostavat täten
suiponlaisen (..mehiläispesän muotoisen") kuvun,
jonka huippua sulkee pyöreä kivi. Vyöhykkeiden
porrasmaiset liitokset on sitten hakattu poi.-. ja
kuvun pinta veistetty sileäksi sekä koristettu
pronssiruusukkeilla. Kupurakennusta pitää koossa
sen päällä oleva suunnaton maakerros. —
Kupu-salin oikealla puolella on ovi, josta tullaan
nelikulmaiseen, itse kallioon hakattuun, muinoin
alabasterilevyillä paneloituun hautakammioon.—
Jokaisen hautauksen jälkeen käytävä suljettiin
poikkimuurilla ja täytettiin: koko hautarakennus
komeine julkisivuineen jäi siis maan peittoon.
— Lähempänä leijonaporttia on toinen melkein
yhtä komea, mutta huonommin säilynyt
kupu-hauta, ja sitäpaitsi on alakaupungista tai sen
edustalta löydetty vielä 5 kupuhaudan
jäännöksiä. Tutkituista kupuhaudoista ei ole löydetty
ruumiita eikä liioin hautakalustoa; ue on
nähtävästi jo vanhalla ajalla ryöstetty tyhjiksi —
niitähän pidettiin Atreuksen ja hänen
jälkeläistensä aarrekammioina. — Niin hyvin akropoliin
kalliohaudat kuin sen ulkopuolella olevat
kupu-haudat ovat ilmeisesti olleet hallitsijain ja
mah-tajain sekä näiden seuralaisten leposijoja. Muun
väestön hautoja on ryhmittäin alakaupungissa.
Kalliorinteisiin on hakattu käytävä, joka vie
niinikään kallioon hakattuun hautakammioon
(joskus useampiin). Näiden kalliohautojen
ryhmitystä on selitetty siten, että kaupunki on ollut
kyläkunnittain asuttu. Haudat ovat
perhehautoja. Niistä on löydetty ruumiita ja
hautakalustoa (hopea- ja saviastioita, norsunluusta ja
savesta tehtyjä pieniä veistokuvia, pronssisia
partaveitsiä, pukuun kuuluneita kultalehtisiä.
kivihel-miä kaiverruskuvineen j. n. e.). Että nämä
haudat osaksi ovat pronssikauden loppuajoilta
peräisin voidaan päättää siitä, että niistä on
löydetty pari rautasormusta; samaan suuntaan
viittaa pari pronssista säppineulaa (fibulaa).
Muutamien hautojen käytävistä on löydetty m. in.
iiimisluita, joita on selitetty ihmisuhrien
jäännöksiksi.
M:n
muinaisjäännöksissä
tulee näkyviin

pitkäaikainen
kehitys.
Vanhimpia ovat
akropoliin kallio-haudat (luult.
n. 17:nneltä
vuosis. e. Kr.).

Paljoa
nuorempi on
tietenkin niitä
peittävä
pengermä sekä sen
kivikehä;
myöskin linnan
muuri on siltä
kohdalta
uudistettu (poly-gonaali-tyyliin).
Suurten
kupu-hautojen luul-

laan olevan peräisin 16:nnelta vuosis., samoin
palatsin. Olemme nähneet, että käytäväkalliohaudat
ulottuivat pronssikauden loppuaikoihin asti. —M.
edustaa sen kansan kulttuuria, joka eli
Kreikan-maassa ennen kreikkalaisten tuloa, ks. M y k
e-neläinen kulttuuri. Mutta tämän
kulttuurin loppuaikoina hallitsivat M:ssa epäilemättä
kreikkalaiset, jotka olivat täydelleen omaksuneet
ja edelleen kehittivät edeltäjiensä
kulttuurimuotoja. Doorilainen vaellus teki niin hyvin tästä
kulttuurista kuin nähtävästi myös M:n
suuruudesta lopun. 0. E. T.

Mykene ks. M y k e n a i.

Mykene-aika ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, palsta 816. ja M y k e n e 1 ä
i-n e n kulttuuri.

Mykeneläinen kulttuuri, muinoin
Aigeian-meren rantamailla vallinnut pronssikautinen
kulttuurimuoto, johon Schliemannin 1870-luvulla
Mykenaissa toimeenpanemat kaivaukset ensin
loivat uutta valoa. Alussa m:llä k:lla
tarkoitettiin puheenaolevien seutujen
pronssikausikulttuu-ria yleensä; sen jälkeen kuin on käynyt ilmi,
että tämän kulttuurin pääkeskuksena oli Kreetta,
tarkoitetaan m :Iiii k : 11a enimmäkseen erityistä
mainitun kulttuurin jaksoa, sellaisena kuin tämä
ilmenee Argoliin rauniolinnoissa ynnä muualla
Kreikassa, Vähässä-Aasiassa (Troian 6:s
kaupunki) j. n. e. Tämä kulttuurikausi vastaa
parhaasta päästä kreettalaisen kulttuurin n. s.
nivö-l.äisminolaista aikakautta. — Muutamat seikat
viittaavat siihen, että kreettalainen sivistys
levitessään pohjoiseen päin on painanut leimansa
siellä vallinneisiin jonkun verran toisenlaisiin
kulttuurimuotoihin. Niinpä «mykeneläinen"
ra-kennusjärjestelmä, sellaisena kuin sen tunnemme
varsinkin Tirynsin. Mykenain, Troian öarne.,
kaupungin kuninkaantaloista, eroaa hyvin
suuressa määrin Kreetan palatsijärjestelmästä ja on
ilmeisesti
kehittynyt siitä
rakennustavasta,
jota on tavattu
Troian 2 :sta
kaupungista. Siellä
polttamattomista
tiilistä ja
puu-hirsistä kivijalalle rakennetulla [-suorakaiteenmuotoisella-]
{+suorakaiteenmuo-
toisella+} raken
nuksella on ovi
päätyse nässä, ja
ulkonevat
sivuseinät muodostavat
etehisen:
seinä-ulkonemien otsa-puolta suojaavat
pystyt
pttupal-kit; suuressa
pää-suojassa on liesi. Mykeneläisessä palatsissa
tulevat, kaiketi kreettalaisen rakennustaiteen
vaikutuksesta, lisäksi pylväät. Neljä lieden ympärille
pystytettyä pylvästä on kannattanut
kattokoho-ketta, jonka avonaisilta sivuilta savu on
päässyt ulos. Päätyseinäulkonemien välillä on
niinikään pylväitä; siten oli pääasiassa se tyyppi
valmiina, mikä myöhemmin esiintyy kreik.
pa-rastadi-temppelissä („templum in antia"). Samoin

N. s. Atreuksen aarrekammion julkisivu
(ennalleen sovitettuna).

Mvkenelaiuen saviastia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0465.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free