- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mykene ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

891

Mykerö—Mykerökukkaiset

892

on pylväitä ollut palatsien porttirakennuksissa
(..propylaioissa") ja pihaa ympäröivissä vajoissa.
Ylhäältä alaspäin kapenevat pylväät ovat olleet
puusta ja seisoneet kivijalustoilla. —
Hauta-rakennuksista ja eriaikuisista hautaustavoista
ks. M y k e n a i. — Taidemuodoissa on
huomattavissa yhtäläisyyksiä itämaisen taiteen kanssa;
niin esim. Mykenain leijonaportin korkokuvien
heraldinen sommittelu muistuttaa suuresti frvv-

Kultakuvilla kirjaeltu tikari.

gialaisia kalliokorkokuvia, samalla kuin niissä
kuvatun pylvään kannattama palkisto johtaa
mieleen Lyvkian kalliofasadien jäljennettyä
puuarkkitehtuuria. Alussa tutkijat olivat
taipuvaisia pitämään mykeneläisiä taide- ja
taideteol-lisuusesineitä suureksi osaksi itämaiden
taideteollisuuden tuotteina. Nykyään katsotaan m :n k :n
aikuisessa Kreikassa vallinneen kehittyneen
taide-aistin ja taitavuuden; epävarmaa sentään on,
ovatko etevimmät teokset itse paikkakunnilla
tehtyjä, vaiko Kreetasta tuotuja. Saviastiat ovat
erinomaisen hienoa tekoa; niiden maalauksissa
vallitsevat enimmäkseen merikasvi- ja
merieläin-aiheet, jotka on rennosti maalattu ruskealla
kiiltoväi illii saven vaalealle pinnalle
(„mykene-läinen tyyli"). Metallien käsittely oli korkealla
kannalla (vrt. esim. mykeneläiset tikarit).
Merkillisimpiä ovat
kultaisten kantasormus-ten osaksi
uskonnollisia menoja esittävät
kaiverruskuvat.
Kuvanveistotaide esiintyy Mykenain
akropo-liin hautakivi-korko-kuvissa vielä hyvin

kehittymättömänä;
sitävastoin osoittavat
leijonaportin
korkokuvat jo sangen varmaa, eloisaa kuvaamistaitoa.
Maalausta edustavat seinämaalausten jäännökset,
joita on löydetty sekä Mykenaista että Tirynsistä
(aiheina m. m. aasinpäiset hirviöt ja
liärkä-sirkus-temput). Runsaasti löydettyjen
kivihel-mien kaiverruskuvissa nähdään usein mitä
kummallisimpia sekaolentoja. — Säilyneistä kuvista
päättäen uskonnolliset käsitykset ja menot ovat
olleet samanlaiset kuin Kreetassa. Samoin myös
ulkonaiset elämänmuodot, kuten puvut ja aseet.
Erittäin vetävät huomiota puoleensa useissa
kuvissa esiintyvät suunnattoman suuret kuperat
nahkakilvet. jotka suojelivat taistelijaa leuasta
jalkoihin asti. — Yleensä ovat m:n k:n
kannattajina etupäässä olleet mahtavat ja ylen rikkaat
hallitsijasuvut saattojoukkoineen. Mahtajain
linnat oli rakennettu hallitsevassa asemassa
oleville kalliokummuille ja turvattu erinomaisen
vahvoilla muureilla; olot näyttävät siis olleen
sotaisempia kuin Kreetassa. M:n k:n tärkeimpiä
pesäpaikkoja ovat, paitsi Argoliin linnoja,
Ateenan akropolis sekä yleensä Attika, Boiotia
(Or-khomenos ja Gla), Lakonia, Thessalian rannikko;

Sinettisormus mytologisine
kaiverruskuvineen.

1 Päivänkakkaran mykerö, 2
laita-kukka, 3 kehräkukka.

Troia (6:s kaupunki); saviastioita on löydetty
monestakin paikasta Aigeian-meren maita, kuten
Rhodoksesta ja Egyptistäkin, ks. K reettalai
n en kulttuuri, Mykenai, Orkhome
n o s, Ti ry n s. [Schliemann, „Mykenä" (1877);
Sehuehardt, „Schliemanns Ausgrabungen" (1890) ;
Perrot et Chiepiez, „Histoire de l’art daus 1’anti
quité", VI (1894) ; Tsountas and Manatt, „The my
eenæan age" (1897) ; K. Forsman. „Mykena ja
Homeros" (Valvoja 1887).] O. E. ’/’.

Mykerö ks. Kukinto ja
Mykerökukkaiset.

Mykerökukkaiset (Compositce), yhdisteräisiin
kuuluva kaksisirkkaisheimo; kasvikunnan suurin
heimo, käsittää yli 12.000 lajia,
edustajia kaikissa maanosissa; useimmat
ruohokasveja, vain tropiikeissa
pensas- ja
puumaisiakin. Ulkomuoto on
vaihteleva, mutta
heimo on
kuitenkin hyvin

luonnollinen,
etenkin
my-kerökukinto on
sille
ominainen. Mykerön
laaja,
muodoltaan vaihteleva lapakko, marto, kannattaa
perättömiä kukkia, joiden luku vaihtelee yhdestä
tuhansiin. Yksityisten kukkien verhiö on häviri
nyt tai muuttunut sukasiksi t. haiveniksi, sen
korvaa kukkien tiheä asento ja koko mykeröä
ympäröivä 1-useampirivinen, tav. vihreiden ylä
lehtien muodostama kehto. Mykerö saa täten
ison kukan leiman, mitä vielä usein lisää my
keröiden ryhmittyminen erilaisiksi kukinnoiksi
ja tav. helakanväristen kukkien laatu myke
rön eri osissa. Kaikki kukat voivat olla saman
laisia, joko säteittäisiä, torvimaisia tai vasta
kohtaisia, kielimäisiä, tai ovat reunoilla
sijaitsevat laitakukat kielimäisiä. keskellä olevat
kehräkukat taas torvimaisia; eräillä
ulkomaisilla lajeilla esiintyy huulimainenkin
teriö-muoto. Kehräkukat ovat tav. kaksineuvoiset, laita
kukat taas usein yksineuvoisia emikukkia, joskus
neuvottomiakin, hyönteisten houkuttelueliminä
toimivia. Teriön, samoinkuin teräperäisen
hetiön-kin lehtiluku on 5. Heteiden sisäänpäin
aukenevat ponnet liittyvät toisiinsa torveksi, jonka
lävitse myöhemmin kehittyvän emiön (aikais
heteisyys) 2-haarainen, kokonaan tai erikoisen
paksunnoksen kohdalta karvapeitteinen vartalo
kasvaa. Tällöin karvat pyyhkäisevät mukaansa
ponsitorven sisäpinnalle kertyneen siitepölyn;
joskus saa pyyhkäisyn aikaan myös heteiden är
sytysliike, palhojen äkillinen lyheneminen liyön
teisten niitä koskettaessa. Vartalon esiinkasvaessa
sen kärkiliuskat ovat painuneet vastakkain, joten
siitepöly ei pääse niiden sisäsivulla oleviin
luot-teihin, ja itsepölyytys siis estyy. Kehänalaisen
sikiäimen tyveä ympäröi mettä erittävä pohjus
kehrä. Kuten meden erittymisestä ja mykerön
usein loistavasta väristä voi päättää, ovat useim
mat m. hyönteissuosijoita. Hedelmä on pähkylä,
joka tav. leviää tuulen avulla verhiötä vastaa
vien haivenien kannattamana. Haivenettomat
pähkylät leviävät tav. eläinten välityksellä. Sie

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0466.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free