Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mykiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
893
Mykiö—Mylitta
894
menissä on runsaasti öljyjä, ei siemenvalkuaista.
Myös kasvullisissa osissa on useilla öljyjä,
toisilla taas maitiaisnestettä. Tärkkelyksen sijasta
on vararavintona joskus inuliinia. — M. jaetaan
tav. seuraavasti: alaheimo Tubulifloræ, kaikki
kukat torvimaisia t. laitakukat kielimäisiä,
kehrä-kukat torvimaisia; eivät sisällä maitiaisnestettä,
vaan öljyjä (esim. kaunokit, päivänkakkara);
alaheimo Liguliflorce, kaikki kukat kielimäisiä,
kaksineuvoisia; sisältävät maitiaisnestettä (esim.
voikukka). — Suureen lajirikkauteen nähden
m:ssa 011 verraten harvoja varsinaisia
hyötykasveja; niistä mainittakoon salaatti, artisokka,
maa-artisokka, mustajuuri, sikuri ja lääkekasvit
mali, stankärsäheinä, kamelisaunio. Yleisesti
viljeltyjä koristuskasveja sen sijaan 011 hyvin
runsaasti. /. V-s.
Mykiö ks. Linssi.
Mykiökaihi ks. C a t a r a c t a ja Kaihi.
Mykiöttömyys syntyy kun mykiö 1. linssi
leikkaamalla poistetaan silmästä. Tällöin muuttuu
silmän valontaittamiskyky, joka osittain voidaan
korvata silmän eteen asetetulla lasimykiöllä.
Mykkyys 1. kykenemättömyys puheäänteiden
synnyttämiseen tavataan aivotaudeissa
(idio-tiassa, halvauksessa, epilepsiassa y. m.),
puhe-elinten sairauksissa ja kuuroudessa (vrt.
Kuuromykkyys). Lapsilla joskus
esiintyvään puhumattomuuteen (ilman kuuroutta) on
tavallisesti syynä nielurisojen turpoaminen tai
myöhästynyt kehitys, vrt. myös K u u r o m y
Iskäin opetus. E. Th-n.
Mykkä ks. Mykkyys sekä
Kuuromykkyys ja Kuuromykkäin opetus.
Mykologia ks. Sienitiede
Mykosis (kreik. mylcvs = sieni), erilaisien
kudoksissa kasvavain loissienien aiheuttamia
tauteja. M. f u n g o i d e s, sienien aiheuttama
ihotauti; m. i 11 t e s t i n a 1 i s, samasta syystä
johtunut suolitauti. Viimeisellä nimellä tarkoitetaan
usein suolistossa sijaitsevaa pernaruttoa. Y. K.
Myksedeemi (kreik. mylcsa = lima, ja e d e e m i,
ks. t.; = limaturvotus) 011 sairaus, jonka
pääasiallisimpina tunnusmerkkeinä on ihon
paksun-tuminen sekä vähittäin tapahtuva ruumiillinen
surkastuminen ja henkinen tylsistyminen. Syynä
siihen 011 kilpirauhasen puutteellinen kehitys tai
sairaloinen muuttuminen. M:n oireet ovat
jossain määrin erilaiset sen mukaan, ilmestyykö
tauti lapsuudessa vai myöhemmällä iällä.
Edellisessä tapauksessa on säännöllisen kehityksen
häiriytymisen seurauksena epämuodostunut
ruumiinrakenne ja heikkomielisyys (vrt. K r e t i n i s m i).
Jälkimäisessä tapauksessa taudin oireet ovat
seuraavat: kasvojen piirteet tulevat karkeammiksi
ja ikäänkuin turvonneiksi, hiukset käyvät ohuiksi
ja kynnet hauraiksi, iho muuttuu kuivaksi, koko
ruumis ja varsinkin kädet ja jalat paksunevat,
lihasvoima heikontuu ja liikkeet vaikeutuvat.
Henkiset ominaisuudet kärsivät, tarmo vähenee,
muisti ja arvostelukyky huononevat. Yleiseen
rappeutumiseen liittyy usein vielä vaikeita
tauteja, esim. munuais- ja sydäntauteja, jotka ovat
syynä ennenaikaiseen kuolemaan. Samanlainen
tautikuva esiintyy silloinkin, kun leikkauksen
kautta poistetaan koko kilpirauhanen (kachexin
strumipriva). Hoito kohdistuu siihen, että
sisällisesti nautittavilla aineilla koetetaan korvata
kilpirauhasen toiminnan puute. Tällaisia aineita
(thyreoidiini, jodothyriini y. m.) valmistetaan
eläinten kilpirauhasista ja niillä on pienissä
annoksissa pitkittyvästi nautittuina useimmiten
suotuisa vaikutus. E. Th-n.
Myksobakteerit (Myxobacteria), Thaxterin
tutkimusten (v:lta 1892) kautta lähemmin
tunnettuja bakteereja, jotka erottavat itsestään
runsaasti sitkeätä limaa, mikä pitää bakteerit koossa
ja jähmettvessään muodostaa alustastaan koho
nevia pallomaisia, toisinaan selvästi varrellisia
ja haaroittuneitakin pesäkkeitä. J. I. L.
Mylady [maile’idi t. mile’idi] (engl.),
armollinen rouva (neiti); vrt. Lady.
Mylæ (nyk. Milazzo), Sisilian
pohjoisrannalla oleva satamakaupunki, per. n. 650 e. Kr.,
kuuluisa kahdesta meritaistelusta: v. 260 e. Kr.
voitti roomalainen C. Duilius sen edustalla kar
thagolaiset, ja v. 36 e. Kr. Agrippa S.
Pompeiuk-sen laivaston. E. H-l.
Mylasa, Kaarian ruhtinaiden asuinkaupunki,
kunnes Mausolos siirsi hallituksen Halikarnassos
seen. M. sijaitsi Mendelia-lahden pohjukassa.
Miilhausen [mylhauzan] (ransk. ifulhouse),
kaupunki Lounais-Saksassa. Ylä-Elsassissa
Voge-sien ja Jura-vuorten välisen aukon itäpäässä
monen radan risteyksessä; 95.041 as. (1910),
joista n. ’/< katolisia. — Vanha ahdaskatuinen M.
sijaitsee Reiniin laskevan Ill-joen saarella, siitä
etelään, Reinin-Rhönen kanavan varrella on uusi
kaupunki ja pohjoiseen on määri Dollfusin 1853
perustama työväen puutarhakaupunki (n. 1.200
taloa). Teollisuusmuseo, kutomo-, kehruu- ja
kemiallisen teollisuuden ammattikouluja. — M. on
Saksan kukoistavimpia teollisuuskaupunkeja;
suurenmoisin on puuvillateollisuus. Ensimäinen
puuvillatehdas perustettiin jo 1746; nyk. M:n
puuvillatehtailijain työssä 011 n. 70.000-80.000
henkeä. Suuri on myös villateollisuus, jonka tuot
teet leviävät yli maailman. Useita rauta-, kone-,
kemiallisia y. m. tehtaita. Kauppa vilkas. — M.
mainitaan ensikerran 717, joutui Strassburgin
piispoille 1221, korotettiin
valtakunnankaupun-giksi 1261, yhtyi 1515 sveitsiläisten liittoon,
vastaanotti 1528 uskonpuhdistuksen, liitettiin 1798
omasta pyynnöstään Ranskaan. Kun M. 1871
yhdistettiin Saksaan, lähti sieltä pois paljon
asukkaita. E. E. K.
Miilheim [mylliäimj. 1. Kaupunki Preussissa
Reinin maakunnassa, Reinin oik. rannalla (M.
an Rhein), melkein Kölniin kiinnikasvanut:
53.425 as. (1910), joista n. ’/5 evankelisia.
Vanhanaikainen, kauniisti rakennettu. Vilkas teolli
suus: kangas-, nahka-, kemiallisia, rauta-,
tupakkatehtaita, konepajoja, olutpanimoita y. m.
Kauppa ja liikenne Reiniä ja rautateitä myöten
viikkaat. — Sai 1322 kaupunginoikeudet. Rei
uin jäänlähtö ja tulva hävittivät M :iä pahasti
1784. — 2. Kaupunki Preussissa Reinin
maakunnassa Duisburgista itään Ruhrin varrella (M.
an der Ruhr) monen radan risteyksessä;
112,5S0 as. (1910), joista liki katolisia. — M.
kuten muutkin Ruhrin kivihiilialueen kaupungit
harjoittaa suurta rauta- ja koneteollisuutta;
sitäpaitsi on nahka-, lasi-, tupakkatehtaita,
olutpanimoita y. m. Reiniä ja rautateitä myöten käydään
vilkasta kauppaa etenkin kivihiilellä. — M. tuli
kaupungiksi 1508; joutui 1815 Preussille.
E. E. K.
Mylitta, babyl. jumalatar, ks. I s t a r.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
