Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Müller ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
897
Müller
898
uittava kasvien pölyytyssuhteiden tutkijana.
Pääteokset: ..Die Befruchtung der Blumen durch
Insekten-’ (1873), ..Alpenblumen, ihre Befruchtung
durch Insekten" (1881) ja „Weitere Beobachtungun
über Befruchtung der Blumen durch Insekten"
(1879-82).
Müller, J o h a n n B e r n h a r d, suuren
pohjan sodan aikana vankina Siperiaan viety ruots.
ratsuväenkapteeni, 1716 valmistuneen
ostjaak-keja koskevan kertomuksen „Leben und
Gewohn-heiten der Ostiaken" kirjoittaja. U. T. S.
Müller, Johannes (1801-58), saks. fysiologi,
nimitettiin 1830 profesoriksi Bonniin ja 1833
anatomian ja fysiologian
professoriksi Berliiniin. M. on
esiintynyt tutkijana
melkein kaikilla biologian eri
aloilla ja monella niistä
uranaukaisijana. Hiin
luetaankin uudemman
fysiologian perustajiin.
Väsymättömällä innolla hän
hoiti myös monipuolista
opettajatointansa ja
kehitti anatomista museota,
jonka johtaja liän oli.
Hänen tärkeimmät
teoksensa ovat seuraavat: ,.Ztir
vergleichenden
Physiolo-gie des Gesiclitssinnes"
(1826), „über die
plian-tastischen Gesichtserscheinungen" (sara.
v.),,.Bil-dungsgeschiehte der Genitalien" (1830), ,,De
glan-dularum secernentium structura penitiori
earum-que prima formatione" (sam. v.), „Handbuch der
Physiologie" (2 uid., 1833-40), jossa hän esittää
tärkeitä omia tutkimuksiaankin
(heijastusliik-keistä, äänen muodostumisesta kurkunpäässä
y. m.), ,,über den feineren Bau der krankhaften
„Geschwülste" (1838), jota pidetään tätä alaa
koskevan nykyaikaisen käsityskannan perustana, ja
„Vergl. Anatomie der Myxinoiden" (1834-45), joka
on hänen pääteoksensa. Paitsi näitä M. on
julkaissut kirjoituksia piikkinahkaisista, kaloista,
matelijoista ja linnuista sekä useista
paleontologiaa koskevista aineista. Kohta Berliiniin
muuttonsa jälkeen hän otti johtaakseen
aikakauskirjaa „Archiv fiir Anatomie und Physiologie" ja
piti sitä tointa kuolemaansa saakka. E. Tli-n.
Müller, Johannes (s. 1864), saks. teologi,
yhdistää omintakeiseen kristinuskon julistukseen
kriitillisen kannan kirkkoa kohtaan.
Kirjoitettuaan ensin siitä, kuinka kirkosta vieraantuneet
sivistyneet olisivat takaisin voitettavat
kristinuskolle, ja katsoen, että suurimpana syynä
mainittuun vieraantumiseen on tavanmukainen
dogmaattinen saarna, käyttää M. omassa
evankeliointi stoiminnassaa n kaikesta dogmaattisuudesta
vapaata uudenaikaista kieltä. Ollen sitä mieltä,
että uskonto on persoonallisuuden kulttuuria, M.
on omistanut useat teoksistaan tälle aatteelle.
Mainbergin linnan, lähellä Würzburgia, M. on
vuokrannut ja järjestänyt jonkunlaiseksi vir
kistyskodiksi väsyneitä ja etsiviä varten.
Hänen julkaisuistaan mainittakoon: ,,Die
Evan-gelisation unter den Entkirchlichten" (1895),
..Bausteine fiir persönliche Kultur" I-ITI (1908),
..Die Bergpredikt, verdeutscht und
vergegenwär-tigt" (1906). V :sta 1897 alkaen M. julkaisee
29. VI. Paineltu ’/s 14.
aikakauskirjaa ,,Blätter zur Pflege des
persön-lichen Lebens". E. K-a.
Müller, Johannes von (1752-1809), saks.
historiankirjoittaja, kotoisin Sveitsistä:
toimittuaan ensin opettajana Sveitsissä M. myöhemmin
oli useiden valtioiden palveluksessa siirtyen pai
kasta toiseen; oli 1781 professorina ja
kirjastonhoitajana Kasselissa, 1786-92 Mainzin
vaaliruhtinaan palveluksessa, 1793-1804 Itävallan. 1804-06
Preussin palveluksessa ja viimeksi Westfalenin
kuningaskunnan opetuslaitoksen ylijohtajana. .M.
saavutti suuren maineen historiateoksillaan
,.Ge-schichten der Schweizer" (1780-1808) ja
„Vier-undzwanzig Bucher allgemeiner Geschichten"
(1810). [Thiersch, „über J. v. M."]
Müller, Jörgen Peter (s. 1866), tansk.
voimistelu- ja terveydenhoitokirjailija. Sai
in-sinöörikouluutuksen ja toimi sillä alalla
toistakymmentä vuotta. Ollen innokas käytännöllinen
urheilija, hän kirjoitteli kaiken aikaa
ahkerasti urheilusta, voimistelusta ja
terveydenhoidosta. Vv. 1901-06 hän toimi Vejlefjordin
parantolan johtajana. V. 1904 hän julkaisi
kuuluisan kotivoimistelukirjansa „Mit System"
(käännetty usealle kielelle, m. m. suom.:
^Järjestelmäni", 1912). Kirjan suurimpana ansiona
on harvinaisen mukaansatempaava esitystapa.
Järjestelmän tunnusmerkkejä on: 1)
Harjoitukset ovat liikeyhdistelmiä, joissa monet lihakset
joutuvat yhtaikaa työskentelemään, voimakkaasti
kiihdyttäen keuhkojen ja sydämen toimintaa.
2) Joka toisena ohjelman numerona on
hengitysharjoitus. 3) Useimmat harjoituksista on
suunniteltu erikoisesti kehittämään vyötärö- ja
vatsalihaksia, joiden kunto vaikuttaa
ruuansulatus-elinten tilaan. 4) Ohjelman keskelle on sijoitettu
kylmä kylpy, jonka jälkeen suoritetaan
voimakkaita hierontaharjoituksia ja siten samalla
saadaan ilmakylpyä. — Järjestelmä on saavuttanut
suosiota kautta maailman, m. m. meilläkin.
Järjestelmästä II. on laatinut sovitelmat
naisille (suom. 1911) ja lapsille (1913). — V. 1908
M. julkaisi teoksen „Sukupuolimoraali ja
elämän-onni" (suom. 1910). — Liikuttuaan vv. 1906-11
eri maissa järjestelmästään esitelmöimässä, aset
tui M. 1912 Lontooseen, missä hän johtaa
M.-Institute nimistä voimistelulaitosta. L. P.
Miiller, Karl August Friedrich
Wilhelm, lisänimeltä von Halle (1818-99), etevä
saks. sammalentutkija, tärkeimmät teokset
,.Synopsis muscorum frondosorum" (1849-51) ja vasta
M:n kuoleman jälkeen ilmestynyt laaja teos
„Ge-nera muscorum" (1901).
Müller, Karl Otfried (1797-1840), saks.
muinaistutkija, v:sta 1819 ylim., v;sta 1823 vak.
prof. Göttingenissä, teki 1839 matkan Italiaan
ja Kreikkaan, kuoli Ateenassa 1840. M., joka oli
Böckhin nerokkain oppilas, on uranuurtajana
liikkunut useimmilla klassillisen filologian aloilla.
Hänen teoksistaan mainittakoon : „Ægineticorum
liber" (1817), „Geschichten hellenischer Stämme
und Städte" (2 os., 2:nen pain. 1844), „über die
Wohnsitze, Abstammung und ältere Geschiclite
des makedonischen Volkes" (1825), „Die
Etrus-ker" (2 osaa; 2:nen pain. 1877-78).
Käänteentekevä on hänen teoksensa „Prolegomena zu
ei-ner wissenschaftlichen Mythologie" (1825), missä
hän koettaa määritellä yksityisten tarujen
syntypaikkoja. Ensimäinen laatuaan on edelleen
Johannes Miiller.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
