- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
899-900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Müller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

899

Müller—Mylly

900

..ITandbuch der Archäologie der Kunst" (3:spain.
1848). Hän on myös toimittanut tekstikriitillisiä
laitoksia erinäisistä Varron, Festuksen ja
Ais-khyloksen teoksista. Hänen kuolemansa jälkeen
ovat ilmestyneet: ,,Geschichte der griechischen
Literatur bis auf das Zeitalter Alexanders" (2 os.,
4:s pain. 1882-84), „Ivleine deutsche Sehriften"
(ynnä elämäkerta. 2 os. 1847-48),
»Kunstarcliäolo-gische Werke" (5 os., 1872-73) y. m. [Ranke,
..K. O. Müller, ein Lebensbild" (1870), Förster,
..Otfried Miiller" (1897).] E. R-n.

Müller, Horten (1828-1911), norj.
taidemaalari; opiskeli Düsseldorfissa, jossa asui
suurimman osan loppuiästäänkin. M. oli kätevä
väriniekka ja sommittelija; tunnettu etenkin
norj. havumetsämaisemistaan. E. R-r.

Müller, Otto Frederik (1730-84), tansk.
eläintieteilijä, suoritti 1772-78 Norjan
etelärannikolla tärkeitä meritutkimuksia, joiden tulokset
julkaistiin teoksissa ..Prodromus zoologiæ danieæ"
11776) ja »Zoologia danica" (1779-84).
Perustavaa laatua useiden selkärangattomain ryhmäin
systematiikalle ovat teokset »Vermium terrestrium
et fluviatilium sive animalium infusorium
historia" (1773-74), »Animalcula infusoria" ja
»Entomostraca seu insecta testacea" (1785).

Müller, Sophus Otto (s. 1846), tansk.
mui-naistutkija, v:sta 1892 Tanskan kansallismuseon

— Euroopan rikkaimman esihistoriallisen museon

— ensimäisen osaston johtaja. M. on Tanskan
etevin muinaistutkija, ja hän on julkaissut useita
arvokkaita teoksia esihistorian alalta. Niistä
tärkeimmät ovat: ..Dvreornamentikken i Norden"
(1880), „Vor Oldtid" (1897), »Urgesehichte
Europas" (1905), »Ordning af Danmarks Oldsager"
(1888-95) y. m. sekä lisäksi lukuisa joukko
perin arvokkaita kirjoituksia aikakauskirjassa
„Aar-bøger for Nordisk Oldkyndighed og Historie"
sekä muualla. Hän on tiedemiehenä hyvin tarkka,
tunnollinen ja varovainen, nimenomaan
aika-määrittelyissään. Hänen tieteellinen käsityksensä
on, että esihistoriallinen sivistyskeskus on aina
ollut Välimeren rannalla, että sivistys ja yleensä
uudet keksinnöt ovat sieltä levinneet
aaltomaisesti ,.periferioja" eli reunamaita kohti, ja että
uutuudet ovat tarvinneet pitkän ajan saapuakseen
noille syrjäseuduille. Työtapansa ja
käsityksensä vuoksi liän edustaa muinaistieteessä toista
suuntaa kuin mikä siinä nyt on vallalla.

A. M. T.

Müllerin tiehyt ks. Munuaiset ja
Sukupuolielimet.

Müllner, Amandus Gottfried Adolf
(1774-1829), saks. kirjailija, runoilija ßürgerin
sisarenpoika. M:n esikoisteos oli romaani
„In-zest". Zacharias Wernerin työn jäljittelyä ja
jatkoa ovat hänen kohtalotragediansa: „T)er
ucunundzwanzigste Februar" (1812), »Die Schuld"
(esitetty ensi kerta 1813, pain. 1816), »König
Yngurd" (1817) ja »Die Albaneserin" (1820),
joissa kohtaloaate aivan ulkonaisesti liittyy
toimintaan. V:sta 1820 alkaen M. toimi
yksinomaan kirjallisena ja teatteriarvostelijana,
osoittaen melkoista puolueellisuutta. »Vermischte
Sehriften" (1819-26), ..Dramatische Werke" (1828.
8 nid.). [Schütz, »Müllners Leben, Charakter
und Geist" (1830); Höhne, »Zur Biographie und
Charakteristik Müllners" (1875).] J. U-l.

Mylly, koneellinen laitos etupäässä viljan

hienontamista varten jauhoksi. Sen mukaan
minkälainen käyttövoima kulloinkin on,
nimitetään niitä käsi-, vesi-, tuuli- tai höyry-m :iksi.
Paitsi jauhamiskoneistoa on nykyaikaisissa m rissä
myös erilaisia puhdistus- ja lajittelukoneita,
joiden läpi vilja on ensin käytettävä, sillä siinä
on seassa aina tomua, akanoita, vihneitä,
rikkaruohon siemeniä y. m. vieraita aineita. Sitäpaitsi
on jauhatus nykyään kehittynyt monijaksoiseksi,
niin että jyvät ensin rouhitaan karkeiksi
ryyneiksi, jolloin samalla osa kuorista irtaantuu ja
erotetaan pois puhdistuskoneissa.
Etupuhdis-t ukseen käytetään tuulotinta 1. tararia, jos*a
voimakas ilmavirta puhaltaa pois vialliset jyvät,
akanat, oljet y. m. kevyet aineet, seulaa
kiven-palasten, herneiden y. m. isompien kappaleiden
erottamista varten sekä triöörejä, jotka
erottavat rikkaruohonsiemenet. Jauhatukseen
käytetään joko kivi- tai valssi ni :yjä. Kuvassa 1
on tavallisen nykyaikaisen kiviparin sovitus,
jossa alempi kivi on kiintonainen, ja sen
keskellä olevaan reikään on asetettu ylempää,
juoksu-kiveä kannattavan ja pyörittävän akselin
tuki-laakeri. Oikealla sivulla olevan ruuvin avulla
voidaan juoksukiveä kohottaa ja laskea tarpeen
mukaan. Kivien työpinnoissa on epäkeskeiset
uurteet, jotka syvenevät keskukseen päin.
Jauhatettaessa syötetään viljaa kivien väliin
juoksu-kiven keskellä olevasta reiästä n. s. silmästä.
Kuvassa 2 näkyvässä valssi-m:ssä on
päällekkäin 2 tela- 1. valssiparia, joista ylemmät,
syöttö-valssit johtavat viljan tasaisena virtana
alempana olevien erisuurella nopeudella pyörivien
hie-nonnusvalssien väliin. Jälkimäiset ovat joko
la-siamattomasta posliinista tai teräksestä, jossa
tapauksessa niissä useimmiten on hiukan viistoon
kulkevat terävät uurteet. Valssit joko
leikkaavat, hierovat tai ainoastaan litistävät viljan, sen
mukaan miten ne ovat järjestetyt. Kuvassa 3 on
valssin 1 nopeus suurempi, joten hampaat
tulevat leikkaamaan jyviä. Sileillä valsseilla
saadaan lopuksi hienoin jauho. On ruvettu
vaatimaan yhä puhtaampia jauhoja, jotta rukiistakin
saadaan mahdollisimman valkoinen leipä. Sitä
varten on m.-teollisuudessa pyritty saamaan
jauhot kuorista mahdollisimman puhtaiksi asteittai
sella jauhatuksella siten, että ensi kerralla
pidetään kivet tai valssit niin kaukana toisistaan,
että vain jyvien kärjet murtuvat ja osa kuorista
senkautta irtaantuu. Sitten puhdistuskoneissa
seulotaan ja erotetaan toisistaan kuoret, jauhot
ja jyvänmuruset, mitkä viimeksimainitut jau
hetaan uudestaan toisessa kivi- tai valssiparissa,
missä valssit ovat vähän lähempänä toisiaan.
Tulokset puhdistetaan ja lajitellaan taas samalla
tavalla, ja vilja jauhetaan uudestaan j. n. e. 6-8
kertaa, kunnes lopuksi jyvänsydämistä saadaan
kaikkein hienoin ja puhtain jauho, mikä
pahentumatta voi säilyä varastossa pitkät ajat. Tätä
menettelyä käytetään enimmin vehnälle; rukiita
ei tavallisesti jauheta niin moneen kertaan.
Pienissä m:issä jauhatetaan tav. vain yhteen
kertaan, jolloin osa kuoristakin hienontuu ja
sekaantuu jauhoihin. Seulomalla voidaan
silloinkin erottaa isommat kuorenosat, leseet, pois jau
lioista. Nykyään käytetyt seulomakoneet ovat:
silinteri-, keskipakois- ja suoraseula.
Silinteri-seulassa on seulan kudos jännitetty pitkän
lieriömäisen kehyksen ympärille, joka on asetettu pyö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0470.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free