- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
903-904

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mylly ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

903

Myllykoi—My ||y vero

rimään hiukan kaltevaan asentoon; ylemmästä
päästä syötetään seulottavat jauhot sisään.
Keski-pakoisseula (kuva 4) eroaa tästä ainoastaan
siten, että siinä on lieriön sisään asetettu nopeasti
pyörivät tuulotuslistat, jotka heittävät jauhot
joka taholle kudosta vastaan, niin että seulan
te-hoisuus siten suurenee. Viime aikoina on yhä
enemmän ruvettu käyttämään alkuperäistä
suora-seulaista järjestelmää, joka on vielä tehokkaampi
ja tarvitsee vähemmän tilaa sekä voimaa. Siihen
on sijoitettu päällekkäin useampia eri tiheitä
seulakehyksiä, joille annetaan ravistava liike.
Siten saadaan jauhot helposti lajitelluiksi
useampaan ryhmään karkeutensa mukaan. Reform
nimisessä ryyninpuhdistuskoneessa erotetaan
ilma-puhalluksen ja seulakudoksien avulla
raskaammat jyvänosat kevyemmistä kuorellisista. Eri
puhdistuskoneista saadun viljan laatu ja puhtaus
päätetään sen väristä.

Historiikkia. Vanhimpina aikoina
jauhettiin vilja kivillä, joista aluskivi oli
jonkun verran koverrettu, niin että siinä
hierin-kivellä saatiin vilja hienonnetuksi.
Myöhemmin tehtiin molemmat kivet laakeiksi ja
päällys-kiveen asetettiin tappi, josta sitä oli
mukavampi käsin pyörittää. Kuvassa 7 nähdään
roomalaisten käyttämä kehittyneempi käsikivien
muoto, joissa aluskivessä on munamainen kohoke
ja sitä vastaavaksi koverrettu päällyskivi
varustettu viljasuppilolla ja kahvalla DD. Kuvassa S
näemme vanhan saks. m:n, johon on yhdistetty
heiluva torviseula R, mikä tangon S välityksellä
saa liikkeensä akselista. Jauhot menevät torven
seulan läpi sitä ympäröivään laatikkoon, kun
taas kaunat ja karkeammat rakeet valuvat
ulkopuolelle asetettuun alempaan laatikkoon.
Ensimäi-set liöyry-m :t rakennettiin Ameriikassa
1700-lu-vun lopulla ja ensimäiset valssi-m:t tulivat
käytäntöön v. 1834. — Suomessa oli 1908
kauppa-jauho-m :yjä 29, niissä työntekijöitä 215,
tuotannon bruttoarvo 13,510,900 Smk.,
tullijauho-m:yjä 1,990, niissä työntekijöitä 2,375. ks. myös
Jauhinkivet. V. 11.

Myllykoi (Ephestia Kiiliniella),
Pyralidæ-heimoon kuuluva, Intiasta kotoisin oleva, mutta
vilja- ja jauholähetysten mukana useimpiin
sivistysmaihin levinnyt perhonen. Etusiivet
siner-tävänharmaat, mustajauheiset, tav. epäselvin
mustin poikkijuovin; takasiivet valkeanharmaat.
Siivenkärkien väli 21 mm. Toukka
täysikasvuisena n. 12 mm pitkä, väriltään valkea, heikosti
vihertävään tai punertavaan vivahtava; se
käyttää ravinnokseen etupäässä ruis- t. vehnäjauhoja,
mutta myös jauhamatonta viljaa ja ryynejä ja
voi tulla hyvin vastukselliseksi vieraaksi
myllyissä kehräämällä jauhot yhteen suuriksi,
sitkeiksi myhkviksi, mitkä helposti tukkeavat
sii-vilöimiskoneet, johtoputket y. m. E. R.

Myllykoski. 1. Koski Kymijoessa
Keltin-koskien ja Keskikosken välillä, putouksen
pituus 500 m, putouskorkeus 3,5 m,
hevosvoima-määrä keskiveden aikaan 14,000, korkean veden
aikaan 21,933 ja matalan veden aikaan 8,400.—
2. Rautatieasema (IV 1.) Kouvolan-Kotkan
rataosalla Kouvolan ja Inkeroisten asemien
välillä, 12 km ensinmainitusta, 39 km Kotkaan. M.
sijaitsee lähellä samannimistä Kymijoen koskea,
sekä paperitehdasta ja puuhiomoa.

L. H-nen.

Myllykylä, luonnonkaunis maatila 6 km
Sortavalasta pohjoiseen. V :sta 1S86 siellä olevien
koskien partaalla lehtori E. Mäkisen perustama maan
ensimäinen harmoni- ja opetusviilinetehdas sekä
1887-1907 puuseppäin ammattikoulu. Liikkeessä
(Mäkisen telidasliike o.-y. v:sta 1908) työsken
telee 30-50 henkeä, vuosivaihto 130,000-150,000 mk.

L. Mrtin.

Myllylä, allodisäteri Elimäen pitäjässä, kir
koita n. 1 penink. itäkaakkoon, käsittää 4 ’/„
manttaalia, n. 4,000 tynnyrinalaa. Juustomeijeri.
oma sähkölaitos, kotitarvesaha. — Tila oli af
Eorselles-suvulla v :een 1888. jolloin sen
omistajaksi tuli maanvilj. P. Stauffer (1888-1909).
Nyk. omistaja viimeksimainitun leski Margareta
Stauffer. — Päärakennus on puinen,
yksinkertainen, v :lta 1863. A. Es.

Myllymatti, eräs korttipeli.

Myllymäki. 1. Rautatieasema (III 1.)
Haapamäen-Seinäjoen rataosalla, Pihlajaveden ja
Inhan asemien välillä, 334 km Helsingistä.
Ravintola. — 2. Korkea mäki lähellä Myllymäen
rautatieasemaa; korkeus 217 m yi. merenp.

Myllynhäntä, myllyrakennukseen kiinnitetty,
ulos pistävä pitkä kääntöhirsi sellaisissa
tuulimyllyissä (ks. t.), joissa koko rakennus on
käännettävä, kuu tahdotaan saada siivet vasten tuulta.

v. n.

Myllynkivi, pyöreäksi hakattu kiekon
muotoinen kivi, jolla vilja myllyissä (ks. t.)
hienonnetaan jauhoiksi. Tähän soveltuu parhaiten
semmoinen kivilaji, jossa on kovempia rakeita,
tavallisesti kvartsikristalleja, jotenkin tasaisesti
siroteltuna muuten pehmeänluontoiseeu kiveen.
Kivien jauhatuspintoihin hakataan terävät,
ham-paantapaiset. uurteet 1. rihlat, jotka kulkevat
viistoon keskustasta ulkosyrjään saakka ja joiden
välissä jyvät kiven pyöriessä hienontavat. Näitä
uurteita on aika ajoin aina uudestaan teroitet
tava ja syvennettävä. Nykyaikaisissa myllyissä
on ruvettu käyttämään keinotekoisia m:iä,
joiden jauhatuspinta usein valmistetaan
hienonnetusta Naxos-mirkelistä siten, että mirkelirakeet
kemiallisten sideaineiden avulla yhdistetään sillä
tavalla, että rakeiden välille jää huokosia.
Keinotekoisten m :ien runkoon käytetään halvempaa
hiekkaseosta ja upotetaan siihen valaessa
vahvikkeiksi rautarenkaita y. m. siteitä.
Käytetäänpä puisiakin runkoja, jolloin kivet tulevat
keveämmiksi. V. E.

Myllynkiviteollisuus ks. M y 11 y n k i v i.

Myllyni-uuhi, tavallisesti puusta tehty
vesikanava, jota myöten vesimyllyissä vesi johdetaan
vesipyörään. V. E.

Myllyranta, entinen harkkohytti Vaalassa
Utajärvellä. V. 1838 sai kolleginasessori K. G.
Bergbom luvan perustaa harkkohytin
mainittuun paikkaan; tehtaaseen kuului vielä
Sääräis-mäen ja Kiveskosken apuhytit. V. 1858 saatiin
lupa masuunia ja valssauslaitosta varten, mutta
ne eivät päässeet käyntiin. V. 1859 myytiin
tehdas venäläiselle yhtiölle; 1872 oli jo koko
yritys kuitenkin rappiolla. (L. 11-nen.)

Myllytulli ks. Henkivero.

Myllyvero, asetuksella 18 p:ltä syysk. 1882
lakkautettu elinkeinovero, joka myllynomistajan
tuli suorittaa myllyliikkeestään. M:oa laskettiin
tavallisesti ’I, kunkin myllyn ja sen kanssa
yhdenarvoisen vesilaitoksen tuloista. A. Ch.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0472.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free