- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
907-908

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myllyvuori ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

907

Ankara sen asuinpaikakseen, ympäröiden sen
muurilla ja vallihaudalla. V. 1327 sattuneen
palon jälkeen keisari Ludvig Baierilainen
rakennutti kaupungin uudestaan, jolloin se sai sen
laajuuden, joka sillä oli 19 :nnelle vuosis. asti.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana rakennettiin uusia
linnoituksia kaupungin ympärille. Kustaa II
Aadolf kuitenkin valtasi kaupungin toukokuussa
1632. V. 1791 linnoitukset revittiin, ja
kaupunki, jonka asukasluku oli n. 35,000. rupesi
laajenemaan kaikille suunnille. M:n tärkeä
asema taidehistoriassa saa alkunsa 1811, jolloin
perintöprinssi Ludvikin onnistui hankkia sinne
Aiginan-saaren Athene-temppelin päätyryhmä.
M:llä on yhä vielä johtava asema Saksan
maalaustaiteessa. A. R. B.

Münckhausin jutut, sarja liioiteltuja
metsästys-, sota- ju matkaseikkailukaskuja, joiden
kertojana ja sankarina on hannoverilainen
paroni Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen
(1720-97), joka oli taistellut ven. väessä
turkkilaisia vastaan 1740 41. M. j., joista osa
tavataan jo vanhemmissa seikkailukuvauksissa,
julkaisi ensin R. Raspe englannin kielellä (1785).
G. A. Bürgerin saksaksi muodostelemana ja
li-säilemänä M. j. ovat tulleet englannista
käännettyinä saks. kansankirjaksi. Münchhausen on
kaikissa maissa tullut merkitsemään kerskurin
ja valehtelijan perikuvaa. [K. Müller-Fraureuth.
..Die deutschen Lügendichtungen bis auf
Münchhausen dargestellt" (1SS1).] ’ .1. H-l.

Mynkeer, M i j n li e e r [meinhcr] (lioll.),
herrani. herra (= ransk. monsieur) ; leikillinen
hollantilaisen nimitys.

Münnicli
ihjj, Burkhard Christoph
von (1683-1767), saks.-ven. kreivi, sotamarsalkka.
Meni ven. sotapalvelukseen 1721. rakensi suuren
Laatokan-kanavan. Kronstadtin [-satamarakennukset ja Riian linnoitukset. Keisarinna Anna
nimitti hänet sotakollegin esimieheksi. Hän
järjesti Venäjän armeian uudelle kannalle; otti
osaa Puolan perintösotaan ja taisteli Turkkia
vastaan 1736-39; kukisti Anna keisarinnan
kuoltua 1740 tämän suosikin Bironin ja toimi
jonkun aikaa pääministerinä, mutta erosi jo seur. v.
V. 1741 valtaistuimelle noussut Elisabet karkoitti
hänet Siperiaan, mistä hän 1762 sai palata.

E. Ma.

Miinster (saks., < lat. monast^rium).
keskiajalla luostari ja rajoitetussa merkityksessä
luostarikirkko. Sana tarkoittaa nykyään
tuomiokirkkoa, eritoten eräitä Saksan tuomiokirkkoja.

Münster. 1. Kaupunki Preussissa,
Westfalenin maakunnan pääkaupunki. Emsiin laskevan
Aan ja Dortmund-Emsin kanavan varrella, usean
radan risteyksessä; 90,254 as. (1910), joista n.
’I,., evankelisia. — M. on Westfalenin
kauneimpia kaupunkeja, talot suureksi osaksi
keskiaikaisia; uudempi kaupunginosa on kasvanut 1776
hävitettyjen linnoitusten ulkopuolelle. Tärkein tori
on Prinzipalmarkt. Useita muistopatsaita.
Goot-tilais-romaanilaistyylinen tuomiokirkko
(1100-1300-luvulta), goottilainen Liebfrauenkirche,
Lam-bertikirche v. m. vanhoja kirkkoja.
Yllämainitun torin vieressä on vanha raatihuone, jonka
salissa Westfalenin rauha päätettiin, ent.
piispanlinna, useita vanhoja aatelisten palatseja. —
Piispan istuin, yliopisto (2,314 ylioppilasta 1911-12;
per. 1771, toimi 1818-1902 supistettuna), maa-

908

kuntamuseo, isohko kirjasto, historiallinen seura.
— Teollisuus: puuvilla-, huonekalu-,
nahkatehtaita, konepajoja, olutpanimoita ja
viinapoltti-moita. —- M. mainitaan piispanistuimena 800
seuduilla Mimigardevord nimisenä, 1000-luvulla
sinne perustettiin luostari (monasterium), josta
M: n nyk. nimi. Sai 1186: n jälkeen
kau-punginoikeudet, liittyi 1200-luvun lopulla
Hansaan. Kääntyi 1532 uskonpuhdistukseen, oli 1535
kasteen uudista jäin temmellyspaikkana. Sam. v.
piispa valloitti M:n, ja uskonpuhdistus
tukahu-tettiin. Westfalenin rauhanpäätös tehtiin M:ssä
1648. — M:n hiippakunta per. 791; käsitti
n. 9,900 kin2. Otto IV korotti piispan valta
-kunnanruhtinaaksi. Hiippakunta lopetettiin 1803.
suurin osa sen maista joutui Preussille ja
korotettiin ruhtinaskunnaksi; joutui 1S07 Bergin
suurherttuakunnalle ja 1810 Ranskalle, 1815
takaisin Preussille. — 2. Kaupunki (M. im G r
e-goriental) Lounais-Saksassa, Ylä-Elsassissa,
Fechtin ja rautatien varrella; 6.078 as. (1905).
Suurta puuvillateollisuutta ja juustonvalmistusta
(kuuluisaa M.-juustoa). Paljon käytetty
toipumis-paikka. E. E. K.

Mynster, Jakob Peter (1775-1854), tansk.
piispa. M., joka nuoruudessaan oli silloin
vallitsevan ratsionalismin kannalla, muuttui,
koettuaan 1803 voimakkaan persoonallisen
herätyksen, positiivisen kristillisyyden julistajaksi.
Etevänä ja arvossapidettynä saarnaajana hän v. 1812
siirtyi pääkaupunkiin ja nimitettiin 1834
Sjæl-landin piispaksi. Valtiollisilta ja kirkollisilta
mielipiteiltään M. oli vanhoillinen ja moitti
ankarasti liberalismin kasvavaa valtaa. M:llä on
ollut suuri merkitys ratsionalismin ylivallan
murtamiseen nähden Tanskassa. E. K-a.

Miinster, Sebastian (1489-1552), saks.
oppinut, o!i fransiskaanimunkki, kääntyi 1529
reformeerattuun kirkkoon, tutki hepreaa,
teologiaa ja matematiikkaa. Julkaisi Baselissa 1544
kuuluisan ,,Cosmographia"n, josta 100 v:ssa
ilmestyi 24 painosta, lukuunottamatta käännöksiä:
hänen 26 uutta karttaansa ovat myöhempien
saks. karttojen perustana.

Miinsterberg [-berhj], Hugo (s. 1863
Dan-zigissa), saks.-amer. filosofi, tuli Badenin
Freiburgissa dosentiksi ja ylimäär. professoriksi,
siirtyi 1S92 Ameriikkaan Harvard-yliopiston
sielutieteen professoriksi. M. herätti ensiksi
huomiota etevänä kokeellisen sielutieteen tutkijana.
Tällä tutkimusalalla hän kannattaa jyrkästi
mekaanista katsantotapaa, joka tuntuu lähenevän
materialismia; kaikki sielulliset ilmiöt ovat
selitettävät mekaanisista assosiatsioneista,
„psvko-fvysillisen materialismin" pohjalla; mitään
omi-tuisenluontoista sielullista syyvaikutusta ei ole
olemassa. Sittemmin M. kuitenkin on esittänyt
yleisen filosofisen maailmankatsomuksen, joka on
jyrkästi idealistinen, „voluntarististä idealismia",
ja tavallaan liittyy J. G. Fichten filosofiaan.
Henkinen elämä elävässä todellisuudessaan onkin
itsenäistä, vapaata, arvioivaa tahtomista:
sielunelämän käsittely mekaanisesti selittävän
sielutieteen kannalta on vain abstraktista
käsitemuo-dostelua, samoin kuin luonnontieteidenkin
rakentama kuva todellisuudesta. — M:n filosofinen
aatemuodostus on henkevä ja lennokas, mutta
osaksi mielivaltainen ja vaikeatajuinen; syvinnä
se lienee sisällisesti ristiriitainen. Julkaissut

Miinchhausin jutut—Miinsterberg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0476.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free