- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
909-910

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myntti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Myntti—Myocardium

910

m. m.: „Die Willenshandlung" (1888): „Der
Ursprung der Sittlichkeit" (1889); „Beiträge zur
experimeutellen Psychologie" (4 v., 1889-92);
„Orimdzüge der Psychologie I: die Prinzipien
der Psychologie" (1900) ; ,.Die Amerikaner" (2 os.,
1904); „Philosophie der Werte" (1908); .,Science
and idealism" (1906) ; „PsychoIogy and crinie"
(1909); ..Psychotherapy" (1909) ; ’ ..The eternal
values" (1909). ’ A. Gr.

Myntti (saks. Münze, ransk. monnaie, engl.
money, < lat. monvta), lyöty raha.

Mynttimerkit ks. Rahamerkki.

Mynttisetelit (ruots. mynlsedlar), Kaarle
XII :n hallitessa vv. 1716 ja 1717 liikkeeseen
lasketut 25:n, 10:n ja 5:n hopeataalerin
määräiset valtio-ohligatsionit, joista ei maksettu korkoa.
Kun niitä laskettiin liikkeeseen rajattomassa
määrässä, menettivät ne pian kaiken arvonsa.
V. 1719 ne luvattiin lunastaa puolesta
nimellisarvosta.

Miintz [mynts], Eugene (1845-1902), ransk.
taidehistorioitsija; Pariisin École des beaux-arts’in
konservaattori ja v:sta 1884 Täinen jälkeen
taiteenhistorian ja estetiikan luennoitsija. M:n
monipuolisesta, varsinkin Italian ja
renesanssi-ajan taidetta käsittelevästä tuotannosta
mainittakoon m. m. „Les arts à la cour des papes
pendant le XV. et le XVI. siècle" (1878-98),
„Raphaël, sa vie, son æuvre et son temps" (1881),
„La tapisserie" (1882), ,,Histoire de l’art pendant
la renaissance" (1889-95), „Florence et la
Tos-cane" (1897) ja „Léonard de Vinci" (1898).
V:sta 1882 M. julkaisi kokoelmaa „Bibliothèque
internationale de l’art". [Girodie, „Eugëne M."
(1902) (E. U-r.)

Münzer [-tsar], Thomas (k. 1525),
uskonnollinen haaveilija. Zvviekaussa evankelisena
saarnaajana toimiessaan M. rupesi kannattamaan
mystillisiä ja apokalyptisia mielipiteitä sekä
taistelemaan olevaa kirkollista järjestystä
vastaan. Menetettyään tämän johdosta 1521
virkansa hän harhaili eri tahoilla, kunnes sai 1523
saarnaajan paikan Allstedtin kaupungissa
Thii-ringenissä. „Pyhäin" kommunistinen seurakunta
ihanteenaan hän täällä saarnasi kirkollista ja
valtiollista mullistusta sillä seurauksella, että
hänen kannattajansa ryöstivät erään läheisen
pyhiinvaelluskappelin. Teoistaan oikeuden eteen
haastettuna M. pakeni 1524 Allstedtista, kierteli
jälleen eri seuduilla, mutta sai taas 1525
saar-naajanviran kasteenkertojain seurakunnassa
Miihl-hausenissa. Yltyvässä kiihkossa hän rupesi
yllyttämään kansaa esivaltaa ja aatelistoa
vastaan, kukisti kaupungin neuvoston, asettui itse
uuden johtajaksi, julisti omaisuuden yhteyden
j. n. e. Pian olivat koko Thüringenin
talonpojat mukana kapinassa ..jumalattomia" vastaan.
Vihdoin Hessenin maakreivi Filip, Saksin
vaaliruhtinas .Juliana ja Saksin herttua Yrjö saivat
yhdistetyin voimin voiton talonpojista
Franken-hausenin luona 15 p. toukok. 1525. M. joutui
paetessaan vangiksi ja mestattiin 30 p. toukok.
yhdessä useiden muiden kapinoitsijain kanssa.
[Seidemann, „Thomas M., eine Biographie"
(1842); Merx, „Th. M. und Heinrich Pfeifer"
(1889).] A. J. Pä.

Mynäjoki (ruots. Virmoå), joki
Varsinais-Suomessa, laskee Pyhäjärven eteläpuolisilla
seuduilta lounatta kohti Mynämäen lahteen; pit. n.

4 penink. — M :n jokivarressa Mynämäen ja
Mietoisten kirkot.
Koskiluettelo:

Putouksen
pituus m Putouskorkeus m [-Hevosvoima-mlltträ keski-veden-] {+Hevosvoima- mlltträ keski- veden+} aikana Teoll.
laitoksia
Nimi. Sahoja Myllyjä


Porrinkoski.....350 4,s 65 1

Raimelankoski .... 300 3,i 83 1 8

Rankan .... 360 3* 96 1 2

L. IJ-nen.

Mynämäen kihlakunta käsittää Mynämäen,
Karjalan, Mietoisten, Lemun, Askaisten,
Rymättylän, Merimaskun, Nauvon, Ivorpoon ja
Houts-karin kunnat Turun ja Porin lääniä. Pinta-ala
(maata) l,300,i km2; väkiluku v. 1908 21.919
henkeä (= 16,« l:tä km2:iä kohti). L. ll-nen.

Mynämäen rovastikunta käsittää Mynämäen,
Karjalan, Mietoisten, Lemun, Rymättylän,
Maskun, Ruskon, Vahdon, Nousiaisten, Pöytyän, Ori
pään ja Yläneen seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa. L. Jl-nen.

Mynämäki (ruots. Virmo). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Mynämäen kihlak,
Mynä-mäen-Karjalan-Mietoisten -Lemun-Askaisten
ni-mismiesp.; kirkolle Turun kaupungista 35 km.
Pinta-ala 321,s km2, josta viljeltyä maata (1910)
6,332 ha (siinä luvussa luonnonniityt 890 ha).
Manttaalimäärä 94 7o> talonsavuja 258, torpan
-savuja 221 ja muita savuja 762 (1907). 4.679
as. (1912) ; 1,105 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 541:llä ja teollisuus 268:11a
(1901). 840 hevosta, 2,689 nautaa (1911). —
Kansakouluja 5 (1913). Talouskoulu. Veistokoulu.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Mietoisten ja Karjalan kanssa (asuntopaikkana
Mynämäki). Apteekki. Eläinvälskäri. —
Teollisuuslaitoksia: Korvensuun konetehdas ja sähkölaitos:
5 sahaa; 1 höyrymylly, 2 vesi- ja höyrymyllyä.
7 vesimyllyä; osuusmeijeri. Huonekalujen vai
mistusta harjoitetaan huomattavassa määrin. —
Muinaismuistoja: kivikirkko 1250-luvulta ynnä
siinä oleva museo. — Vanhoja kartanoita: Kai
linen, Hietamäki (Ravea), Sunila, Pappila. -—
Kirkonkylän nimi: Mäenkylä. — Kirkolta
Saaren liöyrylaivalaituriin 10 km. — 2. Seura
kunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Mynämäen rovastik.; mainitaan omana
seurakuntana jo 1300-luvun alkupuolella. M :een ovat
aikoinaan kappeleina kuuluneet: Hietamäki (Iak
kautettu 1731), Mietoinen, Karjala, Vehmalainen
(yhdistetty Karjalaan 1860). Kirkko harmaasta
kivestä r;ik. 1250-luvulla, korjattu 1865 ja 1897.
[J. Sjöros, „Muinaismuistoja Mynämäen
kihlakunnasta" (Suom. muinaisin.-yhd. aikak.-kirja
VIII, sivv. 70-111).] ’ L. U nen.

Myocardium (kreik. mys = lihas ja c.ardin
-sydäu), sydänlihas, se lihakerros, joka
ympäröi sydänlokeroita ja jonka kokoonkutistumisesta
johtuu sydämen tykintä. Sydämen eri osissa m.
on liyvin erilainen. Eteisten seinämissä se on
hyvin ohut, kammioiden, etenkin vasemman
seinissä se ou verraten paksu. M:n sisäpinta on
paikoin verkkomaisten lihasansasten
muodostama, paikoin se kohoaa erityisiksi patsaiksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0477.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free