Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myntti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
911
Myodes—Myrha
912
n. s. läppälihaksiksi, joiden ohuet jänteet
kiinnittyvät sydänläppäin reunoihin. Y. K.
Myodes ks. Sopulit.
Myografi (kreik. mys, genet. my o’s = lihas, ja
graphein = kirjoittaa), kone, jolla rekisteröidään
M. G. Blixin myografi.
lihaksen pituuden- tai jännitvksenmuutokset
tai molemmat. Kuva esittää Blixin m:ia.
Irroi-tettu sammakonlihas (m) kiinnitetään toisesta
päästään jännityksenpiirtäjään (s) ja toisesta
pi-tuudenpiirtäjään (l). Lihaksen supistuessa
edellinen piirtää ylöspäin kääntyvän, viimemainittu
alaspäin kääntyvän käyrän. Metallikanta (n)
avaa määrätyllä hetkellä silinterin (c) pyöriessä
akselinsa ympäri kontaktin (x). lnduktorissa (i)
syntyy tällöin avausinduktsioni-isku, joka johtuu
lihakseen ja vapauttaa siinä olevan ärsykkeen.
Lihaksen jännityksen vastapainona 011
teräslan-gan (a) kierrekimmoisuus; teräslanka a on
toisesta päästään kiinnitetty, kun taas toinen
kiertyy laakerissa. Piirtäjä s ilmaisee teräslangan
kiertymisen ja siten myös kiertävän voiman
vaihtelut — lihaksen jännityksen. — Saadut käyrät
ovat nimeltään myogrammi l.lihaskäyrä.
Myologia (kreik. mys = lihas, ja lo’gos = oppi)
= lihasoppi.
Myomeri ks. Lihakset.
Myomi ks. Lihaskasvain.
Myopia (kreik. myein = sulkeutua, ja öps =
silmä) ks. L i k i n ä k ö i s y y s.
Myopotamus ks. Rämemajava.
Myosiini, globuliineihin kuuluva
munanval-kuaisaine, joka m. m. aiheuttaa lihaksien
jäykistymisen kuoleman jälkeen (kuolonkankeus).
Elävässä lihaksessa ei m:ia ole, vaan sensijaan eräs
m : n alkuaste m y o s i n o g e e n i.
Myosis 1. m i o s i s, silmäterän supistuminen.
Myosotis, lemmikki, lemmenkukka,
liorraginaceæ-beimoon kuuluva kasvisuku,
käsittää n. 30 lajia vanhan
maailman lauhkeissa osissa;
enimmäkseen pieniä ja hentoja,
pehmeäkarvaisia ruohoja
kapein, ehytlaitaisin lehdiu.
Kukat pitkissä kiemuroissa,
yh-dislehtinen. tav. sininen teriö
suppilo- t. ratasmainen,
5-liuskainen. Suomessa 7 lajia,
joista yleisimmät kosteilla
paikoin isokukkainen
suo-lemmikki (M. palustris)
ja r a n t a 1 e m m i k k i (M.
caespitosa) sekä kuivilla
paikoin peltolemmikki (M.
intermedia). M e t s ä 1 e m m i k k i ä (il. silvatica)
viljellään yleisesti koristuskasvina sini-,
valko-t. punertavakukkaisina muunnoksina. I. V-s.
Suolemmikin latva.
Hiirenhäntä.
Myosurus, kasvisuku A’a««ncMiaceee-heimossa:
ainoa meikäläinen laji, hiirenhäntä (M.
mi-nimus), on 4-12 cm korkea ruoho,
jolla on melkein rihmamaiset,
ruusukkeiset lehdet ja pienet,
kellahtavat, 5-heteiset kukat
yksitellen vanojen latvassa.
Emi-pohjus kasvaa kukkimisen
jälkeen 2-6 cm pituiseksi, sen
muodosta johtuvat kasvin
suomalainen ja tieteellinen nimi.
Yleinen kuivilla paikoin Etelä- ja
Keski-Suomessa.
I. V-.s.
Myotilliset aineet, silmäterää supistavat
aineet, esim. eseriini, fysostigmiini, pilokarpiini.
Myotomi. 1. ks. Lihakset; 2. ks.
Hyötöni i a.
Myotomia (kreik. mys - lihas, ia temnein = lei
kata), lihaksen katkaisu, joka tehdään
tapauksissa, missä lihas on sairaloisesti kutistunut.
Koje, jolla m. tehdään, on nimeltään myotomi.
Myrans. 1. 3 manttaalin suuruinen ratsutila
Siuntion pitäjässä 6 km Lohjan
rautatieasemalta etelä-lounaaseen. Le Bell-suvun hallussa
v :sta 1845 alkaen. — 2. Maatila Sipoon
pitäjässä 8 km koilliseen Tikkurilan rautatieasemalta.
3,/48 manttaalia, n. 525 ha. Laajat suoviljelykset.
Tilalla on ennen ollut v. 1779 perustettu
lasitehdas. Kuulunut pitkän aikaa Lund-suvulle.
Nyk. omistaja maanvilj. Erkki Ylinen.
Päärakennus 1700-luvun lopulta. A. Es.
Myrberg [myrbärj], Otto Ferdinand
(1824-99), ruots. teologi. M., joka jumaluusopissa
oli Hofmannin ja Beckin oppilas, oli eksegetiikan
professorina Upsalassa 1866-92. Ollen
vakaumukseltaan raamattuteologi M. vastusti ankarasti
niin hyvin N. Ignellin (ks. t.) järkeilevää
jumaluusoppia kuin Viktor Rydbergin aikanaan
paljon huomiota herättänyttä oppia Kristuksesta.
Myöhemmin hän etupäässä käsitteli
raamatullista sovinto- ja vanhurskauttamisoppia, joiden
suhteen hän katsoi vallitsevan kirkollisen käsi
tjTksen olevan väärässä. Hänen teoksistaan
mainittakoon: .,Inledning tili romarebrefvet" (1868),
,,Die biblische Theologie und ihre Gegner" (1892)
sekä Ilmestyskirjan selitys, joka suomeksi kään
nettiin 1903. V:sta 1884 iiän alkoi julkaista
aikakauskirjaa ,.Bibelforskaren", jota niinikään
melkoisesti on levinnyt Suomeen. M. otti
myöskin aktiivisesti osaa Tukholmassa 1897 pidettyyn
yleiseen uskontotieteelliseen kongressiin, osoittaen
siten ymmärtävänsä uusiakin pyrkimyksiä
jumaluusopissa. E. K-a.
Myrha, vanhassa Raamatun kielessä m i
r-h a m i, useiden Commiphora ja lialsamodendron
lajien kuoren haavoittumista hikoillut ja siinä
harmaan- tai keltaisenruskeiksi kappaleiksi
jähmettynyt kumiliartsi. kuuluu vanhimpiin tunnet
tuihin rohdoksiin ■— jo muinaisessa Egyptissä
käytettiin sitä lääkkeenä ja myöskin
palsamoimi-sessa. Myös Euroopassa on m:aa käytetty
lääkkeenä, nykyisin käyttö vähäinen, mutta
useimpien maiden virallisissa lääkeluetteloissa se
mainitaan vielä virkistävänä ja vahvistavana aineena
etenkin rautavalmisteiden yhteydessä pillereissä;
sitä paitsi m:aa käytetään suuvesissä,
hammas-pulvereissa y. m. s. antiseptisenä ja pahaa hajua
poistavana. Itämailla m. on yhä vieläkin paljon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>