Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myriaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
My riaari—Myrkytykset
914
käytetty lääkeaine. Paras laatu, h e e r a b o 1-m.
saadaan Somalimaasta. (I. V-s.J
Myriaari (kreik. myrioi = 10,000 ja aari,
ks. t.), ransk. pintamitta = 10,000 aaria = 1 km2
(vähäu käytetty).
Myriadi (kreik. myria’s = 10,000-määrä),
kymmentuhantinen; ääretön määrä. Kreikkalaiset
eivät tunteneet suurempia lukuja kuin m:ieri m.
(10.000x10,000), sentähden m. sai heillä myös
merkityksen ääretön luku. Sama merkitys on
sanalla sivistyskielissä. U. S :n.
Myriagramma (kreik. myrioi - 10,000 ja
gramma, ks. t.), ransk. painomitta = 10.000
grammaa = 10 kilogrammaa (vähän käytetty).
Myrialitra (kreik. myrioi = 10,000 ja litra),
ransk. astiamitta = 10,000 litraa (vähän
käytetty).
Myriametri (kreik. myrioi = 10,000, ja
metri), pituusmitta = 10,000 metriä = 1
peninkulma.
Myriapoda ks. Tuhatjalkaiset.
Myrica ks. Suomyrtti.
Myringa, tärykalvo, ks. Kuuloelin.
Myriopliyllum ks. Arvi ä.
Myristica fragrans ks. Muskottipuu.
Myrkky (lat. venenum). Tieteellisesti tarkkaa
määritelmää käsitteelle „myrkky" on vaikea
antaa, sillä ei ole mitään ainetta, joka kaikissa
eri tiloissa vaikuttaisi yksinomaan myrkvttävästi,
s. o. elimistöä vahingoittavasti ja kuolettavasti.
Nimityksellä käsitetään kuitenkin yleensä aineita,
jotka jo suhteellisen pienissä annoksissa
aikaansaavat tasapainohäiriöitä elimistössämme.
Useiden myrkkyjen vaikutukseen ruumis vastaa
monimutkaisilla muutoksilla, toiset myrkyt taas
aikaansaavat ainoastaan muutamissa
elinsysteemeissä sairaloisia häiriöitä. Usein häiriytyy
r u u a n s u 1 a t u s k a n a v a n toiminta.
Myrkyttynyt tuntee pahoinvointia, kuvotusta ja
kipua vatsassa, oksentaa ja ulostaa tiheästi. Toiset
myrkyt vaikuttavat pääasiallisesti
hermostoon, aikaansaaden uneliaisuutta,
harha-aisti-muksia, kouristuksia, halvautumisia ja
tajuttomuutta. Myös silmäterän suuruuden sairiloinen
vaihtelu voi olla seuraus hermostoon
vaikuttaneesta myrkystä, samoin myös useat sydämen,
hengityselinten ja munuaisten toimintahäiriöt.
Jotkut myrkyt vaikuttavat veren
kokoomukseen, esim. häiritsemällä punaisten verisolujen
hapenkuljetusta, toiset taas vaikuttavat
myrkyt-tävästi vasta silloin, kun munuaiset
erittävät ne ruumiista: myrkky kiihottaa munuaisen
limakalvoa, joka vastaa kiihotukseen
tulehtumalla. Paitsi tätä on vielä monta muuta tapaa,
jolla eri myrkyt vahingoittavat elimistöä.
Vaikutustapansa perusteella myrkyt jaetaan (II
usein a n n in mukaan) seuraavasti: l:o
syövyt-tävät m:t (venena caustica), esim.
mineraali-hapot; 2:o kiihottavat m :t (venena
irri-tantia) esim. cantharidini, mehiläis- ja
skor-pioni-m.; 3:o verimyrkyt (venena hcematica),
sellaiset jotka saavat aikaan muutoksia veren
väriaineessa, hæmoglobinissa, esim. arsenikkivety
ja klorkali; 4:o konstit utionelliset :n:t
(venena pansomatica), jotka aikaansaavat
ra-vintohäiriöitä ja muutoksia koko elimistössä,
esim. arsenikki ja fosfori; 5:o
hermomyrkyt, jotka jakautuvat a)
sydänmyrkkyi-h i n (venena cardiaca), b) kouristus myrk-
kyihin (venena spasmodica) ja c) herpaut
taviin myrkkyihin (venena paralysantia).
Paitsi tätä jaotusta on vielä monta muutakin
myrkkyluokitusta. Edellä lueteltujen,
varsinaisten myrkkyjen rinnalla mainittakoon vielä, että
monet jokapäiväisessä elämässä käytetyt aineet
voivat toisissa tiloissa (lapsiin ja heikkoihin
ihmisiin sekä suurissa annoksissa käytettyinä)
vaikuttaa myrkvttävästi ja kuolettavastikin. Eri
yksilöillä on eri myrkkyihin nähden eri suuri
vastustuskyky, samoin eri fysiologisissa tiloissa
(esim. pienempi vatsan ollessa tyhjänä). Useita
myrkkyjä käytetään pienissä annoksissa
lääkkeinä. jolloin siis „myrkky" vaikuttaa edullisesti
ruumiiseemme, vrt. Myrkytykset. Y. K.
Myrkkyhammas ks. Käärmeet.
Myrkkyjauho, arsenikkitrioksidi
(ks. t.).
Myrkkykasvit, yleensä ne kasvit, jotka
sisältävät niin runsaasti myrkyllisiä aineita, että
kasvin nauttiminen ainakin ilman sopivaa
edeltä-käypliä käsittelyä (keittämistä y. m.) tuottaa
vahingollisia seurauksia. Jyrkkää rajaa
myrkyttömien ja myrkyllisten kasvien välillä ei näin ollen
voi vetää. Kasvien myrkyt ovat useimmiten kul
lekin lajille ominaisia alkaloideja, ja niitä
tavataan milloin melkein kaikissa kasvin osissa,
milloin vain kuorissa, siemenissä, hedelmissä,
maitiaisnesteessä y. m. Monet kasvimvrkyt ovat
sopivissa määrissä käytettyinä tärkeitä lääkeaineita
(vrt. Myrkky). Kotimaisia m:eja ovat m. m.
villikaali (Ilyoscyamus niger), mustakoiso
(Sola-num nigrnm), katko (Conium maculatum),
hukan-putki (Æthnsa cynapium), keiso (Cicuta virosa),
suopursu (Ledum palustre), siulenmarja (Paris
quadrifolia), näsiä (Daphne mezereum), rentukka
(Caltha palustris), useat leinikot (Ranunculus)
sekä lukuisat sienet. /. F-s.
Myrkkylilja ks. C o 1 c h i e u m autumnale.
Myrkkyoppi, toksikologia, on oppi
myrkyistä, niiden kemiallisista ja fysiologisista
ominaisuuksista.
Myrkkypaperi, arsenikinpitoinen kärpäspa
peri.
Myrkytykset. Myrkytyksellä (intoxicatio) tar
koitetaan sitä elimistön tilaa, joka syntyy,
kun siihen nauttimalla tai muuten joutuu jo
tain myrkyllistä ainetta, olkoonpa että myrkytys
sitten ilmenee heti myrkyn tultua elimistöön tai
vasta pitkäaikaisen myrkynkävtön seurauksena.
E. Harnack (,,Pharmakologie und Toxikolo
gie") erottaa seuraavat erilaiset m.: 1.
Satunnaiset 1. tilapäiset m. syntyvät joko
tapaturmaisen tai tietämättömyydestä johtuneen mvr
kynpitoisen aineen nauttimisesta. Tähän ryhmään
kuuluu m. m. liian vahvasti mvrkynpitoisen
lääkeaineen otto, teollisuudessa käytettäväin
myrkkyjen tapaturmainen nauttiminen, pilaantuneen
ravinnon syönti j. n. e. Estääkseen satunnaisia
m :iä säätävät eri maiden lait rajoituksia ja
va-rovaisuustoimenpiteitä. — 2. Ammatt i-m.
kohtaavat työmiehiä, jotka työssään tulevat käsitte
lemäiin myrkyllisiä aineita ja siten aikojen
kuluessa saamaan ruumiiseensa esim.
hengityselinten välityksellä mainittuja aineita. Tällöin
syntyy tavallisesti hiipivä myrkytys, esim.
lyijymyr-kytys (ks. t.). Muutamat teollisuuslaitokset
levittävät ympäristöönsäkin myrkyllisiä kaasuja,
siten vähitellen vahingoittaen lähiseudun asuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
