- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
917-918

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myronihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

917 Myronihappo-

Myronihappo on glykosidi, jonka
kaliumsuo-laa on mustan sinapin (Sinapis nigra)
siemenissä. Erään näissä siemenissä olevan entsymin,
m y r o s i i n i n, vaikutuksesta hydrolysoituu
my-ronihappo glykoosiksi, happameksi
kaliumsulfaa-tiksi ja sinappiöljyksi. J. V.

Myrosiini ks. Myronihappo.

Myroxylon, hernekukkaisten heimoon kuuluvia
etelä-amer. puita. SI. toluiferan runkoleikkauksista
»aadaan tolupalsamia, J/. Pereirce-lajin
juuresta tummanruskeaa, hedelmistä valkeaa
Peru-palsamia. (I. V-s.)

Myrrha ks. M y r h a.

Myrrhis odorata ks. Kirveli.

Myrrysmies 1. m ö y r y 111 i e s, noidan nimitys,
joka on lapin kielestä lainattu (me.uret = noita
rummulla loitsia). K. K.

Myrsilos, muin.-kreik. historiankirjoittaja,
kotoisin Lesboksen Metliymnasta. eli 3 :nnella vuosis.
e. Kr., kirjoittanut kronikan kotisaarestaan sekä
teoksen »Ihmeellisiä kertomuksia".

Myrsky, jokainen tuuli, jonka voimakkuus
vastaa vähintään 8-10 astetta Beaufortin
asteikossa (ks. t.). Tavallisesti sanotaan jo tuulta,
jonka nopeus on 15-16 m sekunnissa, m:ksi.
Voimakkaimpien Euroopassa esiintyvien m :jen
nopeus on n. 40 111 sekunnissa, mutta kuumassa
vyöhykkeessä m :jen nopeus voi joskus kohota
yli 60 m:n. Tällaisia, suuria vaurioita tuottavia
m :jä sanotaan h i r m u-m :iksi. M:t noudattavat
samoja lakeja kuin tuulet yleensä ja ovat siis
etupäässä riippuvaiset gradientin (ks. t.)
suuruudesta. Buys-Ballot’11 lain mukaan tuulet (ks. t.)
kiertävät sekä barometriminimiä että
-maksimia, mutta ne ovat jälkimäisen läheisyydessä
heikompia, koska gradientti on siellä pienempi.
M:t seuraavat sentähden edellisiä ja ovat sitä
ankarampia kuta alhaisempi depressioni
(baro-metriminimi) on. Jos tämä on hyvin alhainen
ja m:n voimakkuus erittäin suuri sekä joka
suunnassa miltei sama. syntyy n. s.
pyörremyrsky 1. kvkloni. — Länsi-Euroopassa
111 :yä tuottavat barometrimininiit tavallisesti
tulevat lännestä käsin Atlantin valtameren yli ja
kulkevat edelleen Skotlannin ja Islannin välitse
itään ja koilliseen (harvemmin kaakkoon).
Siten jäävät Brittein-saaret ja Ranska usein,
Keski-Eurooppa melkein aina m.-keskuksen
eteläpuolelle. Koska m. melkoisesti asettuu
kulkiessaan mannermaan yli, niissä sitä kohtaavat
suuremmat esteet kuin merellä, niin ovat m:t
Euroopan länsirannikolla vahvemmat kuin
sisämaassa. Niin puhaltaa esim. Suomessa
Atlantista nousseen depressionin tuottama m.
heikommin kuin Norjan rannoilla. Ankarin m., mikä
Suomessa on raivonnut viime vuosikymmeninä,
nousi elokuun 28 p:nä 1800. Sen voimakkuuden
arvellaan olleen Helsingissä 11 Beaufortia,
vastaten n. 25 m:u nopeutta sekunnissa. —
Pyörre-m:t esiintyvät etenkin kuuman vyöhykkeen
merillä kuten Länsi-Intian saari-alueella. Kiinan
merellä, Intian valtamerellä ja Bengaalin-lahdella.
Niitä sanotaan Länsi-Intiassa
hurrikaaneiksi ja Aasian vesillä taifuneiksi.
Poh-jois-Ameriikassa kykloneille 011 annettu nimi
tornado s. Pyörre-m:t seuraavat usein
lämpöisiä merivirtoja ja ovat niiden seutuvilla
erittäin vinhat. Kyklonin keskuksessa
barometri-minimi on monasti vain hiukan yli 700 mm (alin

Myrskylinnut 918

havainto 685.;, mm). Sen ympärillä olevalla,
läpi-mitaten 15-30 km:n laajuisella ympyrän tai
soikion muotoisella alueella ilmanpaine ei ole
paljoa suurempi kuin keskuksessa, mutta tämän
alueen ulkopuolelle siirtyessä se äkkiä nousee.
Koko m.-alue on 100-1,000 km läpimitaten.
Kaikkien kyklonien tunnusmerkki 011 tyven
niiden keskellä. Kun tämä kohta kiitää
paikkakunnan yli, syntyy hetkeksi painostava hiljaisuus
(taivas voi seestyä), mutta sitten 111. alkaa
raivota uudelleen entisellä voimallaan, puhaltaen
nyt vastakkaiselta puolelta. Suurin on m :n voima
minimin oikealla etupuolella (katsotaan
depressionin liikesuuntaan). Sitä sanotaan sentähden
„v aaralliseksi puoleks i". Vastainen
puoli ou »purjehdittavissa oleva
puoli". Troopilliset pyörre-m:t syntyvät 11.
10:nuellä pohjoisella tai eteläisellä leveysasteella.
Niiden keskus liikkuu ensin länteen päin ja
loittonee sitten pohjoisella maanpuoliskolla
pohjoiseen, eteläisellä etelään. Kääntöpiirien seutuvilla
keskuksen liikesuunta muuttuu pohjoisella
maan-puoliskolla suoraan pohjoiseksi (etel. puoliskolla
eteläiseksi) ja jatkaa koillista kohti (etel.
puoliskolla kaakkoon). U. 8:11.

Myrskylinnut (ProceUaridcv), heimo
pitkäsii-pisten ryhmässä. Lokkilinnuista 111. poikkeavat
siinä, että
sieraimet ovat
torvimai-set ja aukeavat
nokan keskellä 3-liteen
ainoaan, väliseinän
kautta
kaksijakoiseen reikään.
Yläleuan kärki 011
hyvin koukistunut.
Takavarvasta ei
ole tahi se on
hyvin pieni. — M.
jaetaan kolmeen
alaryhmään: a
1-batrossit (Dio-medeinæ), varsinaiset m y r s- Ulappapääskysiä.

kylinnut (Pro-

ccllaritice/ ja 111 yrskypääskyset
(Ilydroba-tincej. Varsinaisista m:sta ansaitsevat
mainitsemista : j ä 11 i 1 ä i s-m yrsky lintu
(Macronec-tes giganlcus), n. metrin pituinen, selkäpuolelta
tummanruskeankirjava, alapuolelta valkopukui
nen laji, joka elää eteläisen pallonpuoliskon
lauhkeissa ja kylmissä vyöhykkeissä. Pohjoisen
pallonpuoliskon arktisissa maissa tavataan
myrskylintu (Fulmarus glacialis), pienempi.
45-52 cm:n pituinen, tuhkanharmaa ja valkoinen.
Suomen luonnontieteellisellä alueella se tavataan
enimmäkseen vain talvella Varankivuonossa.
Varsinaiseen Suomeen se on vain harvoin eksynyt.
Kapkyyhkynen (Daption capensis) ei
Atlantin valtameren eteläosissa tule pohjoisemmas
kuin kauriin kääntöpiiriin, mutta Isossa
valtameressä päiväntasaajan pohjoispuolellekin. N. 39
cm pitkä, selkäpuolelta siniharmaan- ja
valkoi-senkirjava, alta valkea laji, joka typäköine
ruu-miinmuotoineen suuresti muistuttaa kyyhkystä.
Tavallinen myrskysukeltaja
(Puffi-nus anglorum) on yleisin useista Euroopan ränni
koilla elävistä sukunsa lajeista. Se on 36 cm:n
pituinen, ruskeahkon musta, alta valkea. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0481.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free