- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
921-922

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myskihirvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

921

Myskihirvi—Mysore

922

valmistuksessa luonnollisen myskin
korvausai-neena. H. A. 6.

Myskihirvi (Moschus vioschiferus), Keski- ja
Itä-Aasian vuoriseuduilla elävä, n. 90-115 em
pitkä, 40 cm korkea,
sarveton,
hoikkajalkai-nen, ruskea,
nopealiikkeinen märehtijä.
Mys-kihirvien heimon
(Moschida?) ainoa edustaja.
Koiraseläimillä on
navan ja sukupuolielinten
välillä myskiä (ks. t.)
erittävä nyrkinkokoinen
myskirakko. Myskin
vuoksi pyydetään m:iä
suurin määrin.

II. A. S.

Myskihärkä 1. härkälammas (Ovihos
moschatusj, Polijois-Ameriikan puuttomilla
tunturiseuduilla ja [-Pohjois-Grönlan-uissa-]
{+Pohjois-Grönlan-
uissa+} elävä härän
muotoinen
lammaseläin, n. 2.i m
pitkä, hartiain
korkeus n. l.i m.
Sarvet tyvestä leveät
ja litteät, alaspäin
kaartuvat. Turkki
hyvin
pitkäkarvainen, tummanruskea, jalat
vaaleanharmaat. Elää
parvittain. Liikkuu jyrkkärinteisillä vuorilla
ihmeteltävän ketterästi. Lihalla jokseenkin
väkevä myskin haju, koiraksilla väkevämpi kuin
naaraksilla. Jälkimäisten liha syötävää. —
Muinaisina aikoina m. oli levinnyt kaikkien
pohjoisten mannerten kylmiin osiin, pleistoseeniajalla
Euroopassa Hanskaan asti. II. A. S.

Myskimyyrät, biisamimyyrät, D e
s-m an myyrät 1. kärsä hiiret (MyogaleJ,
myyrien heimoon (Talpidce) kuuluva suku.
Vartalo paksu, kaula lyhyt, vartalon paksuinen,
jalat lyhyet, uimaräpyläiset. Silmät pienet,
ulko-korvat puuttuvat. Kuono venynyt pitkäksi
liikkuvaksi kärsäksi, jossa on 2 yhteenkasvettunutta
rustotorvea. Hännän tyven alla on voimakasta
hajua levittävä myski rauhanen. Elävät seisovissa
tai hitaasti juoksevissa vesissä, syövät etupäässä
hyönteisiä ja matoja. 2 lajia. Pyreneitten
alppiseuduilla elävä M. pyrenaica on n. 25 cm:n
pituinen, josta puolet menee häntään. .1/.
moscliu-tan ruumis on n. 25 cm, litteä häntä 17 cm. Elää
Volgan ja Donin seuduilla sekä Aasiassa
Kaspianmeren ja Tiibetin välisellä alueella. II. A. S.

Myskisika ks. N a p a s i k a.

Myslaevskij
je’-J, Aleksandr (s. 1856).
ven. sotahistorioitsija, kenraalimajuri; vista 1898
professorina yliesikunnan Nikolain [-akatemiassa; julkaissut teoksia m. m. suuren Pohjan
sodan historiasta: „Severnaja voina na
Inger-manlandskom i Finljandskom teatrali 1708-14"
(1893), „Petr Velikij. Voina v Finljandii 1712-14"
(1896).

Myslbeck. Josef Väclav (s. 1848), tsek.
kuvanveistäjä; v:sta 1893 taideteollisuuskoulun
johtajana synnyinkaupungissaan Praagissa, jossa

ovat m. m. hänen muovailemansa Pyhän Wenzelin
(Väelavin) ratsastajapatsas, Palacky-sillan 4
hiekkakivistä henkilökuvaa, Smetanan ja
Kolä-rin rintakuvat kansallisteatterissa sekä monet
hautakuvat. Myöskin Wienissä (allegorisia
veistoksia parlamentintalossa), Täborissa (Zizkan
muistomerkki) y. m. on hänen teoksiaan.
Taiteessaan M. liittyy lähinnä uudenaikaiseen ransk.
kuvanveistoon. E. K-r.

Mysore /maisö’a] (myös Maisur). 1.
Vasallivaltio Intian keisarikunnassa, Etelä-Dekanin
sisäosassa; 72,351 km2, 5,806,193 as. (1911).
-M:n luoteisosa Malnad on harvaan asuttua,
metsäistä (teak- |a santelipuita) Länsi-Ghatsien
täyttämää vuorimaata (korkein huippu 1,925 m
yi. merenp.) ; muualla vallitsee 600-800 m
korkea, taajaan asuttu yliitasankomaa Maidan. jossa
siellä täällä on korkeampia kohtia. Ilmasto
kuuma (Bangaloren keskilämpötila -|-23,4°—
-)-25,8°C), mutta terveellinen, lännessä sataa
runsaasti, ylätasangolla vähemmän. Joet eivät ole
aluksilla kuljettavia, niiden vettä johdetaan
kastelukanaviin tai -altaisiin, joita täällä on
kaikkiaan n. 20,000. — Asukkaista on
brahma-laisia 5.340.973. muhamettilaisia 314,494,
kristittyjä 59.S44 (1911). Levinnein kieli on ltanara.
sitten telugu, tamili ja hindustani. Vuoristoissa
elelee joitakin luonnontilassa olevia heimoja. -—
M. on Etu-Intian alkuasukasvaltioista ehkä
kukoistavin ja edistynein. Maanviljelys, jonka
tuotteet ovat riisi, vehnä, palkokasvit,
öljysieme-net, pähkinät, kahvi, puuvilla y. m., on huolei
lisen kastelun avulla saatu vakavalle kannalle,
niin että nälkävuodet ovat tuntemattomat, ja
väestön lisääntyminen tasainen. Karjanhoito on
vähemmän tärkeä. Vuorityö tuottaa kultaa
(sähkövoimalla toimivat Kolarin kaivokset), rautaa ja
vaskea. Käsiteollisuus valmistaa kulta- ja
jalo-kivisepänteoksia; muutamissa kaupungeissa on
tehtaita. Maantiet ovat hyvässä kunnossa; useita
rautateitä. Opetuslaitos oli ennen jätetty
lähetys-seurain huoleksi; nyt hallitus on ottanut sen
hoiviinsa. Valtion sairaaloita y. m. s. laitoksia.

M:n hallitus on järjestetty 1881. Pulitinas.
maharadza, seuraa arvossa TIaidarabadin
niza-mia. Hänen oikeuksiansa rajoittaa sopimuskirja
„instrument of transfer". Kokeiluksi
perustetulla kansan eduskunnalla (350 jäsentä) ei ole
mitään valtaa. Ylin tuomari on englantilainen.
Raha-asiat sangen hyvässä kunnossa. Valtion
tulot arv. 33,7 milj. mk. (1911). Intian
hallitukselle M. suorittaa vuosittain 5.9 milj. mk.
Sotaväen lukumäärä on rajoitettu (nyk. n. 2,800
miestä). Keisarikunnan hallitus pitää omista
massaan Bangaloressa ja muualla varusväkeä. —
Hallituksen istuin on Bangalore, mutta
maharadza asuu M:n kaupungissa.

Historia. M:n valtakunnan perusti 1610
radza Wodeyar. Hänen sukunsa sammuttua
valtaistuimelle nousi 1761 muhamettilainen Haidar Ali
(ks. t.), jonka pojan (ks. Tippu s ah ib)
kaaduttua 1799 englantilaiset asettivat
valtaistuimelle vanhan kuningassuvun jäsenen, mutta
panivat hänet viralta kelvottoman hallituksen tähden
1831. Hänen ottopoikansa tunnustettiin
ruhtinaaksi 1881.

2. Edellämainitun vasallivaltion ruhtinaan
asuinkaupunki, valtion eteläosassa, rautatien
varrella; 71,306 as. (1911). Suuri linna, maha-

Myskihirvi.

Myskihärkä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0483.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free