Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myskihirvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
923
Myssyt -Mysterio-näytelmät
924
radzan palatsi, Welliugtonin herttuan rakentama
palatsi; useita oppilaitoksia. E. E. K.
Myssyt, valtiollinen puolue Ruotsissa
vapauden ajalla. Jo 1737 kutsuivat näihin aikoihin
muodostuneen hattupuolueen jäsenet (ks. II
a-t u t) Arvid Hornin kannattajia tällä nimellä,
mutta vasta Hornin kukistuttua ja hattujen
päästyä valtaan 1739 syntyi varsinainen
myssvpuo-lue valtaneuvosten Ture Bielken ja Samuel
Aker-hielmin, rovasti J. Sereniuksen y. m. johdolla.
Puolueen silmämääränä oli ennen kaikkea
rauhan ylläpitäminen Venäjän kanssa, sitäpaitsi se
vastusti hattujen tuhlaavaa valtionvarojen
käyttöä ja liian rohkeata pankkipolitiikkaa. M tiliä
oli kannattajia varsinkin papeissa ja
talonpojissa. pienten kaupunkien porvaristossa, osaksi
myöskin ylemmissä virkamiehissä ja
maatavilje-levässä ylhäisaatelissa. Liian läheiset suhteet
Venäjän Tukholmassa olevaan lähettilääseen
saattoivat varsinkin vv. 1746-47 valtiopäivillä m.
huonoon huutoon, ja puolue näytti jo 1747
joutuvan hajoamistilaan. Mutta 1750-luvun
loppupuolella tämän vanhan m yssypu olueen
sijalle nousi nuori myssypuolue, joka
saavutti suuremman merkityksen kuin edellinen.
Viimemainittu kohdisti hyökkäyksensä varsinkin
hattujen raha-asiainhoitoa vastaan vaatien
val-tiovarojen tuhlauksen lopettamista, yksityisille
annettujen lainojen takaisin perimistä,
rahaolo-jen saattamista vakavalle kannalle y. m.
Päästyään 1765 valtaan m. ajoivat perille
painovapaus-asetuksen 1766, mutta kun lie ryhtyivät liian
äkillisesti panemaan toimeen taloudellista
ohjelmaansa. pahensivat he jo ennestään olemassa
olevaa taloudellista ahdinkotilaa. Tästä syntynyttä
tyytymättömyyttä lisäsi vielä se, että m. olivat
jälleen antautuneet Venäjän lähettilään
johdettaviksi. Yhdistyneitten hovi- ja hattupuolueitten
onnistui sen vuoksi kukistaa m. jo 1769.
Keväällä 1772 m. uudelleen saivat hallituksen
käsiinsä. mutta jo elok. sam. v. Kustaa III :n
vallankumous teki pysyväisesti lopun vapauden
ajan puoluehallituksesta. Nuoremman
myssvpuo-lueen kantajoukko oli aatelittomissa säädyissä,
minkä vuoksi se myöskin pyrkimyksiltään oli
kansanvaltaisempi kuin vanha myssypuolue.
Samaten kuin hatut niin m:kin vainosivat
vastustajiaan ja harjoittivat vääryyttä heitä
kohtaan, kuitenkin vähemmässä määrässä kuin
edelliset. Lahjominen oli yhtä yleinen m:jen kuin
hattujenkin keskuudessa. Suomalaisista
valtio-päivämiehistä, jotka lukeutuivat m :ihin tai
olivat heitä lähellä, mainittakoon: rovasti J.
Amnell, kauppias E. Weehter, hovioikeudenneuvos
A. Fredenstjerna, rovasti H. J. Carlborg,
hovioikeudenneuvos S. M. Ehrenmalm ja rovasti
A. Chydenius ja N. Mathesius. J. F.
Mysteeri (ks. Mysteerit), salaperäinen
asia, arvoituksellinen tapahtuma.
Mysteerit (kreik. myst^ria = salaisuudet) ovat
salapalveluksia, suljettujen piirien
jumalanpalveluksia. Vanhan ajan kuuluisimmat mysteerit,
eleusiläiset, ovat todistuksena siitä, miten
mysteerit ovat saaneet alkunsa yksityisten perheiden
harjoittamasta jumalanpalveluksesta. Vähitellen
ruvettiin vieraitakin laskemaan mukaan, jonka
jälkeen vanhojen aatelisperheiden jäsenet
esiintyivät toimivana papistona (hierophantteina).
Ainoastaan heillä oli oikeus myöntää vihkimyk-
siä, johtaa juhlakulkueita ja näytäntöjä.
Vierasten täytyi alistua eriko:siin vihkimyksiin,
ennenkuin heidät laskettiin mukaan. Vihkimyksen
kautta tällainen jumalanpalvelus saa salaperäisen
luonteen, joka herättää uteliaisuutta.
Vihkimykseen liittyy myöskin ajatus erikoisesta pyhityk
sc-stä, josta vihityt tulevat osallisiksi, sekä usko
haudantakaiseen onneen. Vihkimys saa näin
ol-leu yhä enemmän jonkunlaisen sakramentin
luonteen. Myöhäisemmän antiikin hurskaat, jotka
eivät löytäneet tyydytystä julkisesta
jumalanpalveluksesta eikä filosofien opeista, pyrkivät
yleisesti m :hin, tullakseen osallisiksi niiden
tar-joomasta pelastuksesta ja pyhityksestä. Kreik.
m:stä olivat tärkeimmät eleusiläiset (ks. E1 e
u-sis) ja orphilaiset (ks. Orpheus). Myöhemmin
liittyi mysteerimenoja melkein kaikkiin Rooman
valtakunnassa vallitseviin itämaisiin uskontoihin
(esim. Isis- ja Mitra-mysteerit, ks. Mitra).
Myöskin kristinusko verhosi 3:nuella ja 4:nnellä
vuosis. pyhät toimituksensa mysteerimenoilla
mukautuen siten ajan vaatimaan muotoon. Kreik.
kirkossa sakramentteja nimenomaan kutsuttiin
m:ksi ja niihin kuuluvia menoja ja lauselmia
vaadittiin ankarasti pitämään salassa. Ja niinkuin
kreik. mysteereistä kasvoi esiin kreik. näytelmä
taide, niin kasvoi keskiajan kristillisestä
jumalanpalveluksesta esiin kristillinen
kärsimysnäytelmä. vrt. M y s t e r i o-n äytelmät.
E. Ka.
Mysterio-näytelmät (sekoitus lat. ministirium
ja mysterium sanoista), keskiajalla kirjoitettuja
ja esitettyjä hengellisiä näytelmiä, jotka
kuvasivat kohtauksia Raamatusta, varsinkin
Vapahtajan syntymää, kärsimystä, ylösnousemusta ja
jälleenilmestymistä. Niitä esitettiin alussa
yksinomaan kirkoissa, näyttelijöinä olivat papit ja
kuoropojat, mutta myöhemmin näytännöt tapah
tuivat myös kirkon edustalla ja julkisilla toreilla,
etupäässä suurimpina kirkollisina juhlina,
jouluna, pääsiäisenä, helluntaina. Teksti oli alussa,
niin kauan kuin papit olivat näyttelijöinä,
kokonaan tai voittopuolisesti latinankielinen;
myöhemmin kirjoitettiin m:iä kansankielelläkin.
Vuoropuhelujen lomiin oli usein liitetty lauluja.
Vanhimpia säilyneitä saks. m:iä ovat erään
kärsimysnäytelmän katkelma 13:nuen vuosis. alusta
(Bortschin julkaisema
„Germania"-aikakauskir-jassa 8:s nide), „Näytelmä viisaista ja tyhmistä
neitsyistä" (esitetty Eisenaeliissa 1322) ja
„Näy-telmä P. Katarinasta". 15:nnellä ja l6:nnella
vuosis. esitti m:iä Ranskassa etuoikeutettu seura
nimeltä „Confrérie de la Passion". Saks. m:ien
kokoelmia: Mone, „Altdeutsche Schauspiele"
(1S41); ransk.: Monmerque et Michel, „Théàtre
frangais du moyen-äge" (1839), Jubinal,
„Mvs-tères inédits du XV. sièele" (1837), Paris et
Robert, ,,Miracles de Nostre-Dame par
person-nages" (1876-93); it. kokoelma: P. E. Giudici,
„Storia del teatro in Italia" (1860). [Wright,
,.Early mysteries" (1838); R. Heinzel,
„Beschrei-bung des geistlichen Schauspiels im deutschen
Mittelalter" (1898) ; Petit de Julleville. ,.Histoire
du tliéåtre en France. Les mvstères" (1880);
Creizenach, „Geschichte des neueren Dramas", 1
(1S93) ; Davison, „Studies in the English
mys-tery plays" (1893) ; d’Ancona, ,.Origini del teatro
itaiiano" (2:nen pain., 1891) ; Sepet, „Origines
catholiques du théätre moderne. Les drames li-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
