- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
927-928

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mystifikatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

927

My teriä—Myyrät

928

puheenjohtaja ja ansiokas muotokuvaaja. — 3.
Martin M. vanli. (1648-1736), edellisen
veljenpoika. Työskenneltyään Haagissa M. asui
v:sta 1677 kuolemaansa saakka Tukholmassa,
jossa hän maalasi lukuisia ympäri Ruotsia
levinneitä muotokuvia, alkuaan omintakeiseen holl.
tyyliin, lopuksi kilpailijansa, M :n rinnalla
tämän ajan Ruotsin huomattavimman
muotokuvaajan, Ehrenstrahlin vaikutuksen alaisena. M :n
maalauksista mainittakoon esim. rintakuvat
Gustaf Karl Banér ja tämän puoliso Ebba
Charlotta Lewenhaupt (Vibyholmissa) sekä Olof
Rud-beekin tunnettu kuva (1696. Upsalan
yliopistossa). — 3. Martin van Meytens (1695-1770),
edellisen Tukholmassa syntynyt poika ja oppilas.
Opiskeli emaljimaalausta Englannissa ja v:sta
1717 Pariisissa, opettajanaan maanmiehensä
Charles Boit. Emaljimaalarina M. pääsi
Pariisissa muotiin ja maalasi m. m. nuoren Ludvik
XV :n ja Pietari Suuren muotokuvat. Tehtyään
hovimuotokuvia Dresdenissä ja Wienissä M. tuli
1723 Italiaan, missä hän vanhoja mestareja
tutkimalla kiintyi öljyvärimaalaukseen, jota hän
sittemmin etupäässä harjoitti. Kierreltyään
Italiassa ylhäisten kuvia maalailemassa M. palasi
jälleen Wieniin, jossa hänestä tuli keisarin
ka-marimaalari ja 1759 taideakatemian johtaja.
Tuskin kukaan ruotsalaissyntyinen taiteilija on
ulkomailla saavuttanut niin suuremmoista
menestystä kuin tämä muotokuvamaalari, joka
kuitenkin tiedoistaan ja taidostaan huolimatta
vaikuttaa nykyajan silmissä verraten
kaavamaiselta ja tyhjältä. M:n omatekemä tai ainakin
hänen vaikutuksensa alaisena 1755 kirjoitettu
elämäkerta on painettu Th. von Frimmelin
julkaisussa ..Blätter für Gemäldekunde" (1905).

E. R-r.

Myteria (ransk. mutinerie), salaliitto, kapina,
eritoten sotilaiden ja merimiesten kesken.

Mytilene (turk. Mi dii ly). 1. ks. L e s b o s.

- 2. Lesboksen (ks. t.) pääkaupunki, nykyään
K a s t r o.

Mytilus ks. Sinisimpukka.

Mytologia (kreik. mythologi’a; vrt. Myytti),
yhden tai useamman kansan jumalaistarusto;
taruoppi, jumalaistarustoa (myyttejä)
käsittelevä tutkimus.

Vertaileva m. tutkii eri kansojen
jumalais-tarustojen keskinäisiä suhteita. Myytit ovat
tärkeänä taustana useissa pakanallisissa
uskonnoissa: niiden edellytyksenä on
jumaluuden-käsite ja ne saavat silloin alkunsa, kun jumaluus
ajatellaan luonnonvoimaksi. Rikkain on
muinaisajan kreikkalaisten m., jota jo vanhastaan on
tutkittu ja jota m. sana usein ja yksinomaan
tarkoittikin. Luonnonkansoilla on usein runsas m.
Vertailevalle uskontotieteelle on myyttien
tutkiminen erittäin tärkeä. Myöskin kansatiede ja
folklore käsittelevät m:aa, koskapa myyteissä
kansojen ajatustapa ja tunne-elämä yleensä
esiintyy erittäin selvänä. Usein on myöskin
kansojen alkuhistoria kietoutunut niiden m:aan.
Vertaileva m. ja vertaileva kielitiede palvelevat
toisiaan, sillä kielellä on epäilemättä ollut
vaikutusta myyttien muodostumiseen.

Tieteellisen m:n tehtävänä on myyttien
kokoaminen, niiden historian selvillesaaminen ja
niiden selittäminen. Mvyttitutkimuksen on aluksi
kulkeminen aivan päinvastaista suuntaa kuin

mitä myytinkehitys on noudattanut: sen on
eriteltävä vähitellen yhtyneet ja punoutuneet
ainekset, ei aina vain siksi, että päästäisiin myytin
ytimeen, alkuperäiseen katsomukseen, vaan
pikemmin siksi, että voitaisiin osoittaa ne vaiheet,
joiden kautta jumalaisolento kehityksessään on
kulkenut, ja että siten saataisiin aineksia
myyttien ja uskonnon (uskontojen) historiaan, minkä
taas on seurattava yksityisiä myyttejä ja
juma-laistaruston kehitystä niiden alkeellisimmista
ilmiöistä aina siihen saakka, kunnes ne hajoavat.
— Tieteellinen m. alkaa jo hellenistisellä ajalla
(mvtografit, Euemeros, uusplatonilaiset) ja
herää uudelleen eloon renesanssin mukana
(Boccaccio, Pictorius, Giraldi, Noël Conti, Aug.
Steu-chus). Myyttien selitykseen nähden muodostui
useita järjestelmiä. Raamatullista euhemerismiä
(ks. t.), jonka mukaan mytologiset jumaluudet
ovat ihmisiä ja eritoten raamatullisia henkilöitä,
kannattavat Aleksandrian juutalaisten ja eräiden
kirkkoisien esikuvan mukaan reformeerattu
Bo-chart („Geographia sacra", 1646), piispa Huet
(,.l)emonstratio evangelica", 1679), G. J.
Vos-sius (,.De theologia gentili", 1642);
viimemainittu ottaa myös selitysperustaksi
luonnonpalve-lemisen. Lobeck ja Otfried Müller väittävät kreik.
m:n syntyneeksi kokonaan kreikkalaisella
pohjalla. Joskin tutkimus on osoittanut myyttien
olevan kansojen kesken kulkevaa lainatavaraa,
on toiselta puolen huomattava, etteivät myyttien
samankaltaiset piirteet lähimainkaan aina
kuitenkaan ole samaa historiallista alkuperää. —
Max Müller erottaa m:n alalla kolme
oppikun-taa: etymologisen (kielellis-vertailevan),
analogisen (historiallis-vertailevan) ja sielutieteellisen,
toiset taas filologisen ja evolutsionistisen.
Myyttien alkuperäisen uskonnollisen luonteen
tutkimus on vahvistanut, vrt. Uskonto,
Uskonnonfilosofia.

Eri kansojen m :sta ks. erikoisartikkeleita(esim.
Kreikkalainen uskonto,
Suomalaisten muinaisuskonto y. m.
suomalais-ug-rilaisia kansoja koskevia artikkeleita).

Myttäälä 1. Myttälä, virallinen nimi
Myttälä-Haara, vuokralle annettu 1 manttaalin suuruinen
säterinluontoinen kapteenin virkatalo Pälkäneen
pitäjässä. — Tila lahjoitettiin 1606 silloiselle
Hämeenlinnan voudille ja monien myöhempien
toimiensa kautta historiassamme huomattavalle
Erik Harelle. Häneltä sen peri hänen poikansa
Erasmus Hare, joka kaatui Leipzigin tappelussa
1642 ja jonka tyttären naimisen kautta tila
1646 siirtyi von Birckholtz-suvulle. Virkataloksi
se tuli Kaarle XI :n reduktsioniu jälkeen. Sen
myöhemmistä asujista mainittakoon Tomas
Henrik Adlercreutz, kuuluisan Kaarle Juhana
Ad-lercreutzin isä, joka kuoli tilalla 1827. Viime
aikoina se on ollut vuokralla Blåfield-suvulla.

A. Es.

Myxine ks. Loisankerias.

Myxomycetes ks. Limasienet.

Myxosporidit ks. Sporozoa.

Myxothallophyta = M y x o m y c e t e s ks.
Limasienet.

Myyrät fArvicolidae) ovat pieniä jyrsijöitä,
joilla poskihampaat ovat poimukiilteisiä,
luvultaan ; korvat karvoissa piilevät. Häntä */3
ruumiin pituudesta tai lyhempi, tiheäkarvainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0486.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free