Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myysia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
931
Målagård—Mäenlasku
932
tus, jolla miehelään menevän tytön isä (t. koti)
tarkoittaa onnettomien sattumien varalta
turvata uusille elämän urille lähtevän perillisensä
taloudellista asemaa. Laajalla maapallon
kansoissa on vallalla se käsitys, että myötäjäiset
omistusoikeudellisessa suhteessa kuuluvat
viejällensä. Miehellä on niihin vain nautinto-oikeus
niin kauan kuin avioliitto kestää, mutta kun se
lakkaa, menettää hän usein niihin kaiken
osuutensa. Jos tulee avioero, vie vaimo silloin
tuomansa osuuden mennessään. Jos taas avioliitto
lakkaa vaimon kuoleman kautta, palaavat silloin
monissa kansoissa m. vaimon suvulle, etenkin jos
vaimo kuolee lapsetonna. M:ia 011 eri tavoilla
eri kansoissa, sekä eri aikoina, kartutettu vielä
sukulaisten, hääväen y. m. antamilla lisälahjoilla.
Tällaisia ovat huomenlahja (ks. H ä
ä-menot), morsiusvero sekä kihl a-a n t
i-m e t. — Tytön myötäjäisiin meillä kuuluu
vakiintuneen kansantavan mukaan, paitsi pukuesineitä,
lehmä ja lammas, naisten työkaluja, sekä
erilaisia talouskapineita. Uudellamaalla mainitaan
1700-luvulla annetun myös hevosia ja härkiä.
Raha- tai kiinteimistöomaisuuteen sitävastoin
tyttö harvoin pääsi osalliseksi, jos kerran talossa
oli miesperillisiä. Pohjanmaalla on muutamin
paikoin tapana varustaa myötäjäisiksi miltei
turhan suuret määrät huonekaluja. Samaten on
joskus Suomessa ja Vienan-Karjalassa tytöille
varattu aivan tarpeettoman isoja pukuvarastoja.
Morsiusvero, jonka morsian kerää häiden
edellä kaason tai jonkun muun henkilön
seurassa sukulaisista ja naapureista, käsittää
tavallisesti raaka-aineita puvustoa varten. Joskus
saadaan myös rahaa. — Hauskan osan tytön
myötäjäisistä muodostavat nykyiset
kihla-anti-met, jotka sulho kosiessaan suorittaa. Vielä
viime aikoihin asti on siellä täällä maassamme
sulho saanut antaa tuossa tilaisuudessa rahaa,
jopa 500 mk:aan asti. Viimeaikoina on tuo
raha annettu joko tytön vanhemmille, jotka sen
luovuttavat tytölleen, taikka myöskin jo suoraan
tytölle itselleen. Alkuaan tämä rahaerä on se
hinta, jonka kosija kauppa-avion aikaan suoritti
’tytöstä tämän naittajalle (ks. t.), ja se jäi
naittajan omaisuudeksi. — M:ista on meillä
tavallisesti hääsaatossa viety mukana vain
vaatteet (usein isossa puuarkussa tai tynnyrissä).
Lehmä y. m. tuotiin joko oljamissa 1. orpanoissa
käydessä muutama viikko häiden jälkeen tai
vasta syksyllä Mikkelinä. Karjalassa viedään
toisinaan lehmäkin samalla kertaa. J. L-n.
Målagärd ks. Muolaan kartano.
Månnas ks. M o n n o i n e n.
Mädänneet kaupungit 1.
lahonneet-kauppalat (engl. rotten boronglis), nimitys,
jota käytetään Englannissa kaupungeista ja
kauppaloista, joilla mitättömän pienestä
asukasluvustaan huolimatta oli ennen v:n 1832
parla-menttireformia oikeus valita parlamenttiin yksi
tai kaksi edustajaa.
Mädännäisloiset, kasvit., ks. M ä d ä n s y
ö-jät.
Mädänsyöjäkasvit ks. Mädänsyöjät.
Mädänsyöjät, mädännäisloiset 1. s a
p-r o f y y t i t ovat kasveja, joilta samoinkuin
lois-kasveilta joko osaksi tai kokonaan puuttuu
lehtivihreä ja jotka siten ovat pakotetut ottamaan
alustasta valmista elimellistä ravintoa. Tämän
ne ottavat päinvastoin kuin loiskasvit
kuolleesta luonnosta, lahoavista tai mätänevistä
kasvi- ja eläinaineksista. M. jaetaan
puoli-m :iin ja varsinaisiin m :iin. Edelliset ovat
vihreitä kasveja, mutta tarvitsevat lisäksi
orgaanista ravintoa alustasta ja viihtyvät siten vain
multamaassa. Meikäläisiä puoli-m:iä ovat m. m.
Pyrola-\n\\i ja lukuisat kämmekkäät.
Varsinaiset m. ovat kokonaan lehtivihreättömät ja
siis täydelleen riippuvaiset alustasta saatavasta
elimellisestä ravinnosta. Siemenkasvien joukossa
mäntykukka (Monotropa) ja eräät
kämmekkäät edustavat meillä tätä ryhmää. Sitäpaitsi
siihen kuuluu suuri osa sieniä (siemenkasveihin
nähden vrt. myös Sienijuuri) ja tav.
niihin luetuita bakteereja. Viimemainituista
ansaitsevat erityistä huomiota
mädättäjäbaktee-r i t, jotka elontoiminnallaau juuri saavat
lahoamisen ja mätänemisen aikaan. Erikoisen ryhmän
varsinaisten m:n joukossa muodostavat kasvit,
jotka eivät oikeastaan käytä ravinnokseen
lahoavia tai mätäneviä aineksia, vaan sopivia
orgaanisia aineita yleensä. Tällaisia saprofyyttejä ovat
esim. leivässä, hilloissa y. m. s. elävät
homesienet, sokerinpitoisissa aineissa viihtyvät
hiivasienet, maito- ja etikkahappobakteerit y. m.
/. V-s.
Mäenlasku on kaikkialla, missä on jäätä ja
lunta, suosittu talviurheilun laji. M :sta suksilla
ks. Hiihto. — M.-k e 1 k k o j a erotetaan kahta
lajia: yhden ja useamman hengen kelkat.
Myöskin potkukelkkoja käytetään m :uun. Ur
heilukelkkojen tulee olla mahdollisimman
mataloita, jotta tasapainon säilyttäminen jyrkissä
käänteissä olisi helppoa.
Myöskin kelkoilla on
toimeenpantu m.-kilpailuja.
Sopivin kilpailukelkka
on amer. erittäin
matala ja suhteellisen le
veä n. s.
skeleton-kelkka (skeleton-runko) . Tätä yhden hengen
kelkkaa käytetään aina Kanadassa, Sveitsissä
y. m. toimeenpannuissa kilpailuissa. Skeletonin
alkumuoto on toboggan (intiaanin kiel.
oda-iif/flrnji-kelkka). Skeleton-mallista on kehitetty
useamman hengen istuttava amer.
bobsleigh-kelkka, jonka runko on teräksestä, kansi
oh-kaisista puusäleistä, pituus n. 3 m; runkoa
kannattaa kaksi teräskelkkaa, joista etumainen on
kiertyvä ja varustettu ohjauslaitteella, jona on
joko ohjausnuorilla varustettu poikkitanko tai
luboggan.
Bobsleigh-kelkka.
Bobsleigh-mallinen puukelkka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
