- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
933-934

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mähkä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

933

Mähkä—Mälar-järvi

934

Mäenlaskua Puijolta kotimaisella „autobob"-kelkalla.

ohjausratas. Bobsleigh-mallisia kelkkoja tehdään
ni3’ös puusta. Yksinkertaisia kelkkoja ohjataan
joko jalkojen avulla joko istuvilta tai syrjällään
maaten tai, pitkillä kelkoilla laskettaessa,
pitkällä salolla, jota takimmainen henkilö laahaa
perässä. On myöskin sellaisia kelkkoja, joissa
istuinta voidaan siirtää kelkan pituussuunnassa.
Vanhastaan on kansan keskuudessa meilläkin
ollut tunnettu jäästä irroitettu n. s. j ä ä k e 1 k k a,
jolla laskettiin jäädytettyjä joentörmiä y. m.
Potkukelkka, joka lienee kotoisin Ruotsin
Norr-lannista, on meilläkin yleisessä käytännössä.
Kevein muoto on pitkillä taipuvilla teräsjalaksilla
varustettu.

Mähkä (Selaginella), yli 450 lajia käsittävä
sa-nikkaissuku, muodostaa oman heimon
erilaisitiöis-ten liekokasvien (Lycopodivce heterosporce)
joukossa. M.-kasvit muistuttavat liekoja tai
sammalia. Varsi on tav. litteä, alustallaan suikertava,
runsaasti, mutta vain yhdessä tasossa
haaroittunut. Useimmiten pyöreähköt tai puikeat, pienet
lehdet ovat kielekkeelliset ja tav. 4 rivissä: 2
riviä pieniä lehtiä on varren yläsivulla, 2 riviä
suurempia taas reunoilla. Itiöpesäkkeitä
kannattavat lehdet ovat toista muotoa, yleensä
jokapuo-lisesti pystyissä haaroissa tähkämäisesti
ryhmittyneinä. Pikkuitiöpesäkkeet ovat tähkän
latvassa, isoitiöpesäkkeet tyvessä; edellisissä
syntyy lukuisia pikkuitiöitä, jälkimäisissä tav. 4
isoitiöitä kussakin. Hyvin surkastuneeseen
suvulliseen polveen nähden m :t lähenevät
siemenkasveja. — Suomessa vain 1 laji, jotenkin
harvinaisena kosteilla niityillä y. m. kasvava,
vähäpätöisen näköinen p i i k k i-m. (S. selaginoidesj.
Useimmat lajit kasvavat troopillisissa seuduissa,
usein rehevänä peitteenä kivillä, puunrungoilla
y. in. Kauniinvihreän värinsä ja sirojen
muotojensa vuoksi monet lajit ovat Keski- ja
Etelä-Eu-roopassa suosituita puutarhakasveja, huonekas-

veina niitä viljellään vähän meilläkin. —
Mui-naismaailman kasvistosta lienevät mahtavat
Si-gillaria- ja Lepidodendron-\>\x\\t lähinnä
m.-kasveihin luettavat (vrt. Lycopodiu m). I. V-s.

Mähren ks. Määri.

Mährin veljet ks. B ö ö m i 1 ä i s e t veljet.

Mäkinen, Emma (s. 1849), filantrooppi;
toimi 1870-80 opettajana Helsingin
kansakouluissa y. m.; avasi 1880 Helsingissä turvakodin
langenneita naisia varten (ensimäinen Suomessa)
ja 1883 lastenkodin (lakkautettu).

Mäkipeska, Aukusti (1812-87),
talonpoi-kaissäädvn puhemies, talonpoika Mustajärven
kylästä Ruoveden pitäjästä. Kolmilla
ensimäi-sillä valtiopäivillä 1863-G4, 1867 ja 1872 hän oli
valittuna tuomiokuntansa edusmieheksi ja
nimitettiin joka kerta säätynsä puhemieheksi, jona
saavutti säätynsä luottamusta ja kunnioitusta.
Loppuiällään hän osti kaupunkitalon
Tampereella ja muutti sinne. K. (7.

Mäkitupalainen ks. Tilaton väestö.

Mäkivyöt ks. Valjaat.

Mäkkylä, 2 manttaalin suuruinen vuokralle
annettu komendantin virkatalo Espoossa lähellä
Albergan rautatieasemaa. A. Es.

Mäkiin /-Vii], Fredrik Wilhelm (1821-83),
suom. eläint eteilijä, tuli 1855 dosentiksi, 1859
ylim. professoriksi ja hyönteiskokoelmain
intendentiksi sekä 1867 eläintieteen vars. professoriksi.
M. oli pääasiassa hyönteistutkija, joka
retkeilyillään eri osissa maata sangen paljon edisti
hyönteiseläimistömme tuntemista ja rikastutti
hyönteismuseota -— siihen liitettiin hänen
omatkin kokoelmansa. M:n teoksista useimmat
käsittelevät kovakuoriaisia ja ovat enimmäkseen
puhtaasti deskriptiivisiä, mutta sellaisina
kylläkin arvokkaita. Huomattavin teos tältä alalta on
,,Monographie der Gattung Strongylium" (1867).
Muista teoksista mainittakoon „Bidrag tili
känne-dom om insekternas geografiska utbredning i
noiden" (1853) ja ,,Bidrag tili kännedom oin så
kal-lade vikarierande former bland Coleoptera i
nor-den" (1855). M. julkaisi myös muutamia
kalaja lintutieteellisiä tutkielmia m. m.
,.Vetenskap-liga grunder för bestämmande af fågelarternas
ordningsföljd inom slägten och grupper"
(professorin-väitöskirja, 1867). Darwinistista polveutu
misoppia vastaan hän julkaisi pari kirjoitelmaa.

Mälar-järvi [mc-] (ruots. Mtilaren),
Keski-Ruotsin itäosassa, Södermanlandin, Närken,
Väst-manlandin, Taalainmaan ja Upplandin välissä;
1,651 km! (kooltaan kolmas Ruotsin järvistä),
josta 489 km2 saaria ja luotoja (suurimmat Lofö,
Svartsjölandet, Munsö, Ekerö, Adelsö, Selaö,
Aspö, Fogdö). Pituus idästä länteen 117 km,
leveys 0,5-50 km, suurin syvyys 64 m. M. laskee
Norrströmin ja sulullisen Södeströmin kuutta
Tukholman läpi mereen. Pinta on keskimäärin
0,i5 m yi. merenp., mutta kevät- ja syystulvien
aikana ero saattaa olla yli 5 m. Pitkällisten
itätuulten kestäessä Itämeren vesi nousee
korkeammalle AI :n pintaa ja silloin Norrströmissä
virta kulkee päinvastaiseen suuntaan; järveen
tunkeutunut suolainen vesi jää syvyyksiin, jossa
tavataan suolaisen veden eläimistöä ja
kasvullisuutta. M. muistuttaa suuresti Suonien
reitti-järviä: lukuisat saaret ja niemet jakavat sen
moneen selkään, joita kapeat salmet yhdistävät.
M:iin laskee paljon jokia ja puroja; vesialue

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0489.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free