- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
935-936

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mähkä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

935

Mälikkälä—Mäntlahti

936

22,770 km2 (toisten laskujen mukaan 22,310 km2).
— Liikenne M:llä on jo vanhoista ajoista ollut
vilkasta; 20 loistomajakkaa. Södra-Björkfjärden
nimisestä lahdesta Södertäljen kanava vie
suoraan mereen. — M:n seutu on luonnonkaunista
ja viljavaa; se on Keski-Ruotsin vanhimpia
asutuskeskuksia. M:n rannoilla on 12 kaupunkia,
suuri joukko isoja herraskartanolta ja linnoja,
m. m. kunink. linnat Drottningholm ja Gripsholm.

(E. E. K.)

Mälikkälä, vanha kartano Baision pitäjässä,
jonka omistajana asemies Jöns Bengonpoika
(Fincke) mainitaan jo 1426. Naimisliittojen
kautta se sitten siirtyi Slang-, Boije- ja
Stålarm-suvuille. Nykyään sen omistaa vapaaherra
U. W. S. von Troil. K. O.

Mälkilä, 3 manttaalin suuruinen allodisäteri
Perniön pitäjässä kappaleen matkaa kirkolta
etelään; käsittää, tilaan kuuluvat 2 piiritaloa
sekä 1 rälssitalo ja 2 verotaloa mukaanluettuina,
4,0/24 manttaalia. — M:n ensimäinen tunnettu
omistaja oli Jöns Spåra, joka eli 1400-luvun
jälkimäisellä puoliskolla ja vielä 1500-luvun
alussa. Viimemainitun vuosis :n keskivaiheilla
tila oli yhä samalla suvulla, erään Per Jönsson
Späran hallussa. Tämän tyttären puoliso oli
Naantalin porvari Jaakko Bergen, jonka poika
Erik (k. 1567), otti äidinisänsä nimen ja
vaakunan sekä peri M:n tilan. Häneltä M. siirtyi
hänen tyttärensä puolisolle, Erik Bertilinpoika
Slangille (k. 1592), häneltä edelleen hänen
pojalleen Klaus Slangille, jonka pojan „Buotsin
Leonidaan" Erik Slangin lapsuuden koti M. oli,
ja Slang-suvulta naimisen kautta
liivinmaalaiselle Sass-suvulle. Tämän suvun ajoilta
mainittakoon kuuluisat penkkiriidat Perniön kirkossa
majuri Henrik Sassin, Lemun kartanon
Sabel-stjernain ja Viipurin kartanon Gyllenhjertain
kesken. Sass-suvulta M. 1687 oston kautta siirtyi
laamanni Johan Gjösille. hänen kuoltuaan 1697
I.auritsa Creutz nuoremmalle, jonka perillisistä
Kaarle Juhana Creutz (k. 1757) lopulta omisti
yksin koko tilan. M:n omisti hänen kuoltuaan
hänen vävynsä, laamanni J. Chr. von Morian
(k. 1766), jolta se periytyi hänen tyttärensä
miehelle, eversti J. H. Hästeskolle (k. 1790).
Viimemainitun tytär oli naimisissa vuorineuvos
Volter af Petersenin kanssa, jonka tytär joutui
1821 naimisiin sittemmin salaneuvos Carl August
Ramsayn kanssa. Tämän avioliiton kautta M.
tuli Bamsay-suvulle, jonka hallussa se vielä on.
Nyk. omistaja (v:sta 1910) tilanomistaja
August Ramsay. -— M:n kartanossa on
rakennuksia v:lta 1699, 1777 ja 1790, sekä vanhaa
huoue-kalustoa. —- 1700-luvun lopulla oli tilalla vielä
näkyvissä raunioita arvatenkin Sassien
rakennuttamasta kivisestä asuinpalatsista. — Slangien
ajoilta on kartanon puutarhassa säilynyt
vaa-kunakivi, jossa on vuosiluku 1580. A. Es.

Mälsilä ks. Mäntsälä.

Mälzel (Mälzl) [mältsalj, Johann
Nepomuk (1772-1838), saks. mekaanikko,
urkujenrakentajan poika. Toimi Wienissä
musiikkiopet-tajana v:sta 1792. Keksi metronomin (ks. t.)
1S16. I. K.

Mämmi, heikolla tulella imellytetty
ruisjauho-puuro, joka uunissa (tavallisesti ropeissa)
paistetaan; maustetaan usein erinäisillä aineksilla.
Meillä yleinen pääsiäisruoka. V. T. S.

Mämminkoski, Keiteleen toinen laskukoski
Kuhnamojärveeu, n. 8 km luoteeseen
päälasku-väylästä, Äänekoskesta. M:ssa on kolme eri
haaraa, joista läntinen ja keskimäinen nykyjään
ovat melkein kuiviksi padotut; itäisen haaran
suuhun, jonka kautta pääosa M:n vesimäärästä
on kulkenut, on myös rakennettu pato, josta vesi
johdetaan alempana olevaan myllyyn.
Putouksen pituus 280 m ja putouskork. 7,8 m.

L. II-nen.

Männinkäiset ks. Menninkäiset.

Männynneulapistiäiset (Lophyrus),
lehtipistiäisiin (Tenthredinidae) kuuluvia hyönteisiä.
Punaisen männynneulapistiäisen
(L. rufus) koiras on 7 mm pitkä, yleisväri musta,
vatsapuoli ja jalat punaiset. Naaras n. 9 mm
pitkä, koirasta paksumpi, sileä ja kiiltävä,
pääväriltään kellanpunainen. Toukka 22-jalkainen,
täysikasvuisena 20 mm pitkä; pää musta,
ruumis kellanvihreä, kapean, vaalean selkäviivan
kahden puolen leveämpi vihreänharmaa juova,
ruumiin kupeilla musta, tav. täpliksi hajonnut
juova. Kotelokoppa ohutkuorinen,
valkeankeltai-nen. — Toisen männynneulapistiäisen (L. pini)
koiras on 7-9 mm pitkä, väriltään musta, paitsi
takaruumiin kärki punainen. Naaras 10 mm
pitkä, koirasta vähän leveämpi; pää on ruskea,
keski- ja takaruumis kiiltävän-likaisenkeltaiset,
edellisessä 3, jälkimäisessä 1 musta pilkku
keskellä. Toukka 22-jalkainen, n. 30 mm pitkä,
pää kellervänruskea, muu ruumis kellanvihreä,
usein tummempi pitkittäisjuova selässä ja
kupeilla. Kotelokoppa luja, kellanruskea. — M:n
toukat esiintyvät usein joukoittain männyissä,
kokoontuneina isoiksi läjiksi neulasoksiin.
Hätyyttäessä niitä ne kaikki yhtaikaa äkkiä
kohottavat hiukan kaarevan takaruumiinsa ilmaan ja
heiluttavat sitä nopeasti edestakaisin. Etenkin
punaisen männynneulapistiäisen toukat ovat
monta kertaa saaneet suurta tuhoa aikaan
mäntymetsissämme. E. R.

Männäisten masuuni. Uudenkirkon pitäjässä
(T. 1.), Laitilanjoessa olevan Männäistenkosken
(put.-kork. 3.s m, keskiveden vallitessa 132
he-vosv.) äärellä. Ruukin perustuslupakirjan sai
1741 kunink. asiamies, kuuluisa A. Baehmanson
(aateloituna 1743 N o r d e n c r a n t z, ks. t.)
joka 1749 niinikään sai luvan ruukkia varten
lunastaa 89 kruununtilaa (yhteensä 33
manttaalia). Rautamalmi tuotiin Ruotsista, jonne
valmistettu rautakin lähetettiin. Ruukin ja
Uudenkaupungin porvariston ynnä seudun talonpoikien
välillä syntyi heti ruukin perustamisesta kiivaita
riitaisuuksia, jotka jatkuivat v:een 17"2 asti.
Ruukkia syytettiin laittomasta kruununtilojen
lunastuksesta, metsänhaaskauksesta, kaupungin
maalaiskaupan ehkäisemisestä y. m. — Ruukki
siirtyi 1755 yli-intendentti L. de Geerille, 1756
ruukinisäntä Robert Finlay’lle, 1771 ruukinisäntä
J. Grillille, 1780-luvulla maaherra S. af
Uggla-sille. V. 1790 annettiin lupa ainevasaran, 2
nippuvasaran ja 4 naulavasaran perustamiseen.
Ne niistä, jotka oli saatu käyntiin, lopetettiin
1800. Raudanvalmistus 1809 oli 1,015 kippuntaa
15 leiviskää. — Masuuni lopetettiin 1813.

E. E. K.

Mäntlahti 1. M e n 11 a h t i, kylä ja
maatila Vehkalahden pitäjässä n. 1 penink.
Haminan kaupungista kaakkoon Vi puriin johtavan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0490.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free