- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
939-940

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mäntsälä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

939

Mänty

940

3.000 mk:sta ostamansa M:n kosken partaalle
(jossa sitä ennen oli saha) puuhiomon. Kun
rata Tampereelta Vaasaan oli avattu,
rakennettiin 1832 paperitehdas (paperikoneita ensin yksi,
sittemmin kaksi), joka 1890 paloi, mutta
rakennettiin heti uudelleen. V. 1892 valmistui
pussi-ja kotelotehdas, edelleen perustettiin toinen
puuhiomo. V. 1896 avattiin M :n-Vilppulan rata.
Kauppaneuvos Serlachiuksen kuoltua liike 1902
muutettiin o.-y:ksi (osakepääoma aluksi 1,206,000
mk.). Vv. 1912-13 paperitehdas kokonaan
uusittiin. Valmistus, joka siilien asti oli ollut
etupäässä luonnonruskeaa paperia, käsittää nyt
paitsi sanomalehti-, kääre-, toaletti- v. m. s.
paperia myös puuaineesta vapaata paino-,
kirjoitus*, posti-, pergamiini- ja silkkipaperia,
kaikkiaan n. 12,000 ton. v :ssa (v. 1913 10,000 ton.,
arvoltaan 4 milj. mk.). Puumassan valmistus on
n. 5,500 ton. v:ssa. V. 1913 ryhdyttiin
rakentamaan selluloosatehdasta (valmistus tulee
olemaan 8,000 ton., kaikki omaa paperitehdasta
varten). — Tuotteet myydään pääasiallisesti
Venäjälle. —- Tehtaiden käyttövoima saadaan
osittain koskesta (keskimäärin 1,600 hevosv.),
osittain höyrykoneista ja -turbiinista. Työväestö
500 henkeä, asuu osaksi yhtiön huoneistoissa.
Sairaus- ja liautausapukassa. Kauppaneuvos
Serlachiuksen jälkisäädöksessä määräämillä 50,000
ink:lla ylläpidetään kirjasto ja annetaan
kaikille kansakoulunoppilaille vapaat kirjat sekä
varattomille vaatetusapua; hänen perustamansa
kansakoulun kunta on ottanut huostaansa.
Pikku-lastenkoulu, lääkäri, apteekki, sairaala. E. E. K.

Mänty (Pimis), n. 80 lajia käsittävä
havupuu-suku pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä;
muutamat lajit kasvavat myöskin kääntöpiirin
eteläpuolella, kuitenkin ainoastaan vuoristoissa.
Neulaset 2-5 kimpuissaan kääpiöoksissa tai yksittäin
pitkissä versoissa (ainoastaan yksi-, harvoin
2-4-vuotisilIa m :n-taimilla), kävyt 2-3 vuotiset.

Tavallinen mänty 1. petäjä (P. silvestris)
on, vähäpätöistä katajaa lukuunottamatta,
Euroopan laajimmin levinnyt havupuu; sitäpaitsi se
kasvaa vielä suuressa osassa Pohjois-Aasiaa.
Fennoskandiassa m. muodostaa tunturi- ja
koivuvyöhykkeen eteläpuolella erityisen
mäntyvyö-hykkeen (regio subsilvutica). Norjassa m:n
pohjoisin kasvupaikka on Porsanger-vuonon
rannalla (70° 20’ pohj. lev.), Suomessa Utsjoen ja
Tenojoen yhtymäkohdassa (69° 55’). Venäjällä
m:n pohjoisraja kulkee Kuollan kaupungin
eteläpuolitse (69°) Vienanmereen (66° 30’) sekä sen
itärannalta (66° 45’) edelleen vähän etelämpänä
kuusen täällä muodostamaa metsärajaa
saavuttaen Uralin 66° :n kohdalla. Siperiassa ei m :yä
missään tavata napapiirin pohjoispuolella.
Eteläraja Euroopassa kulkee Sierra Nevadan seuduilta
Espanjan itärannikkoa seuraten Merialpeille,
sieltä Pohjois-Italian ia Bosnian kautta
Trans-silvanian alpeille, mistä se kääntyy Galitsiaan,
jatkuen Venäjällä Harkovin, Tulan ja Saratovin
kautta Oreuburgin seuduille sekä sieltä edelleen
Länsi-Aasiaan, jossa m:n levenemisen eteläänpäin
estävät laajat aromaat kuten Venäjälläkin
(Ar-meenian vuoristossa m. kuitenkin kasvaa). M:n
etelärajaa Siperiassa ei tarkoin tunneta. — M. oli
ensimäinen havupuu, joka jääkauden loputtua
saapui Suomeen, kilpailijaksi jo aikaisemmin
maaliamme tulleelle hieskoivulle.

M:n juuriston muodostaa sivujuurilla
varustettu vankka paalujuuri, joka kuitenkin
tyypillisenä tavataan ainoastaan kuohkealla,
syväpoh-jaisella maaperällä; laihoilla kangasmailla se
puuttuu kokonaan, ja silloin juuristo on
runsaasti haarautunut ja matalassa kulkeva. Runko
on normaalioloissa suora ja täyteläinen sekä
haa-raton. Kuori ou ensin kellanpunainen,
vanhempana harmaanruskea (sisältä punaisenruskea).
Neulaset, jotka poikkileikkauksessa ovat
puoli-pyöreät, sijaitsevat kaksittain kääpiöoksissa,
litteät puolet vastakkain, hopeanvalkoisessa,
myöhemmin ruskeassa tupessa. Niiden pituus on maamme
eteläosissa 4-9 cm, pohjoisosissa 1-6 cm ja ikä
maamme eteläosissa 2-3, harvoin 4 vuotta,
pohjoisosissa 6-9 v. M. kukkii kesäkuussa. Emikukat
ovat yksittäin tai kaksittain kasvunsa
aloittaneen vuosikasvaimen kärjessä, enimmäkseen puun
ylemmillä oksilla; väriltään ne ovat punaisia.
Vaaleankeltaiset hedekukat ovat alemmilla
oksilla, sijaiten vuosikasvaimien tyvessä.
Siitepöly-hiukkaset ovat rikinkeltaisia, kahdella
ilmarakolla varustetut, leviävät tuulen avulla,
peittäen kukkimisen aikaan keltaisena jauheena maan
ja järvien pinnat („rikkisade", „veden kukka").
Käpy on aluksi pysty ja tummanviheriä, mutta
taipuu myöhemmin alas ja muuttuu ruskeahkoksi.
Kukkimisen ja siementen kypsymisen välillä on
aikaa lähes 1 ’l2 vuotta. Itävällä m:n taimella
on 5-7, useimmiten 5 kolmikulmaista,
neulasmaista sirkkalehteä, joita alussa yhdistää
auennut siemenkuori. Ensimäisenä vuonna kehittyvät
neulaset ovat litteitä ja sahalaitaisia ja
sijaitsevat yksitellen; vasta toisena vuonna taimi saa
varsinaiset neulaset, ja kolmantena vuonna
kehittyy varren päätesilmun juurella olevista
sivu-silmuista ensimäinen oksakiehkura. Senjälkeen
muodostuu säännöllisesti joka vuosi uusi
oksa-kiehkura, niin että niiden avulla voi laskea puun
iän. Nuoret kerkät ovat aluksi pehmeät ja
käyristyneet, mutta jäykistyvät ja ojentuvat
vähitellen, ja syksyllä syntyy niiden kärkiin uusi
päätesilmu ja sivusilmuja. -— Täyskasvuisen,
suotuisissa olosuhteissa kasvaneen m:n pituus on
maamme eteläosissa 23-30 m; suurin meillä
tavattu pituus on 35,6 m. Korkein ikä, minkä m.
terveenä pysyen maassamme saavuttaa, on 200-300
vuotta (poikkeustapauksissa yli 500 v.). — Kuva
ks. liite Havupuita.

Metsänh. M. on maaperään nähden sangen
vaatimaton puu. Parhaiten se viihtyy multaisella,
savensekaisella hiekkamaalla ja murtokivimaalla,
mutta menestyy myös hiekkakankailla ja
vierin-kiviharjuilla, jotka molemmat ovatkin meillä m:n
yleisimmät kasvupaikat. Sitäpaitsi m. kasvaa,
joskin kituen, rämeillä ja kallioperiiisillä mailla.
Keski-Euroopassa m. on ensi sijassa tasankomaan
puu. M:n levenemiseen meidän maassamme ovat
kulovalkeat ja kaskenpoltto vaikuttaneet
tärkeinä tekijöinä olemalla suurena apuna m:lle
taistelussa myöhemmin maahan tullutta kuusta
vastaan, mutta toiselta puolen ne ovat myös
supistaneet m:n kasvualaa lehtipuiden hyväksi
(vrt. myös Kulovalkea). Kulovalkeiden ja
kaskenpolton viime vuosikymmeninä melkoisesti
vähennyttyä on kuusi kaikkialla koko maassa
alkanut työntää m :yä pois tuoreemmilta
kasvupaikoilta, mihin ilmiöön ovat myötävaikuttaneet
m.-metsissämme yleisesti harjoitettu ..liirrenhar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0492.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free