- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
943-944

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mänty ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

943

Mäntyharju—Mäntyniemi

944

uesty Pohjois-Euroopassa. Kuva ks. liite
Havupuita.

A 1 e p p o-m. (ks. t.).

S t r o b u s- 1. Weymuth-m. (P. strobus).
Neulaset kuten sembra-m :llä mutta ohuemmat ja
pehmeämmät; nuoret kasvaimet kaljut
(sembra-m:llä ruosteenpunaisten karvojen peittämät).
Kävyt pitkät ja käyristyneet. Suomessa toistaiseksi
veiraten vähän viljelty. Kotiseutu
Koillis-Ame-riikka. Kotiutunut Keski-Euroopan metsiin.

Banksin m. (P. Banksiana), Pohj.-Ameriikan
itäosista kotoisin oleva maaperän suhteen hyvin
vaatimaton puu, jonka viljeleminen on
Iveski-Euroopassa antanut tyydyttäviä tuloksia. On
meillä nuorena hallanarka; muuten on sen
menestymisestä Suomessa varsin vähän kokemusta.

Parketti-m. (P. palustris), neulaset 34 cm
pitkät; puuainetta, joka Euroopassa tunnetaan
p i t c h p i n e puun nimellä, käytetään paljon
parkettilattioiksi. Kotiseutu: Itä-Ameriikan
etelävaltiot.

Sokeri-m. (P. Lambertiana), kävyt 25-40 cm
pitkät; hidaskasvuinen, mutta tulee joskus
lähes 100 m:n pituiseksi. Nimi johtuu makeasta
nesteestä, joka vuotaa tuoreista haavoista.
Kotiseutu : Kalifornia. L. I-o.

Mäntyharju. 1. Kunta, Mikkelin 1..
Heinolan kihlak., Mäntyharjun nimismiesp.; kirkolle
Mäntyharjun rautatieasemalta 5 km. Pinta-ala
l,142,i km’, josta viljeltyä maata (1910) 12,462 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 5,356 ha).
Manttaalimäärä 73,?ia8, talonsavuja 680, torpansavuja
326 ja muita savuja 2,241 (1907). 13,509 as.

(1912) ; 2.924 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 2,332 (1901). 1,316
hevosta, 6,215 nautaa (1911). — Kansakouluja 15

(1913). Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki.
— Teollisuuslaitoksia: Penttilän höyrysaha;
Tuustaipaleen osuusmeijeri; Mäntyharjun
turve-pehku osuuskunta. — Erikoisena
huomattavuutena mainittakoon graniittikaivos Petruvedellä
Pertunmaan kylässä. — Historiallisia
muistopaikkoja: Naulasaari (ks. t.). — Vanhoja
kartanoita: Kuhala, Ryönä (Gröndal), Tyllilä ja
Lahden kartano. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Savonlinnan hiippak., Mikkelin rovastik.;
alkujaan Iittiin kuulunut kappeli, tuli 1593 omaksi
pitäjäksi, josta jo v:sta 1693 lähtien toinen puoli
kuului Hämeen, toinen Viipurin lääniin ja vrsta
1743 alkaen kahteen eri valtakuntaan Ruotsiin ja
Venäjään: tämä kahtiajako pysyi, kunnes Viipurin
lääni yhdistettiin muuhun Suomeen 1812. Kirkko
puusta, rak. 1822, korjattu 1862 ja 1907. [Z.
Cygnæus, „Mändvharju kyrkio oeh församlings
historiæ bok" (1780) ; D. Berner, akateminen
väitöskirja (1812); Ad. Neovius, „Ur Finlands
historia", sivv. 508-535; Mikkelin Sanomat 1911,
N :o 145 («Mäntyharjun numero’’).]

3. Rautatieasema (IV 1.)
Kouvolan-Mikkelin rataosalla Voikosken ja Hietasen asemien
välillä) 71 km Kouvolasta, 263 km Helsingistä,
42 km Mikkeliin. L. H-nen.

Mäntyharjun tuomiokunta käsittää
seuraavat 3 käräjäkuntaa: 1. Mäntyharju: 2.
Hirvensalmi; 3. Ristiina. Viipurin hovioikeuden
alainen. L. II-nen.

Mäntykasvit (Pinaceæ), havupuiden luokkaan
(Conifcræ) kuuluva heimo; vain n. 300 lajia,
mutta niiden joukossa kaikki nykyajan tyypilli-

set. ja tärkeimmät havupuut. Toisesta
havupuiden heimosta, marjakuusista (Taracece) m.
erottavat niiden käpymäiset kukat ja kuiva
sie-menkuori. Muista ominaisuuksista ks. II a v
u-p u u t. I. V-s.

Mäntykehrääjä (Lasiocampa [Dendrolimus]
pini), kehrääjiin kuuluva perhonen. Naaras
39 mm pitkä, siivenkärkien väli 80 mm: koiras
vähän pienempi. Siivet leveät, ruskeat;
etusii-pien ulkoreunassa ja keskellä leveähköt,
vaaleanharmaat poikkijuovat, siiven keskessä
silmään-pistävä valkea pilkku. Toukka 16-jalkainen,
80 mm pitkä, hyvin karvainen, ruskea t.
harmaanruskea, valkeanharmaa pitkittäisjuova
kupeilla, toisessa ja kolmannessa nivelessä
teräksensininen poikkivyö vaalealla pohjalla. Kotelokoppa
vaaleanruskeanharmaa, n. 50 mm pitkä,
kotelo-koppa kiinnitetään havuneulasiin. Toukka elää
männyn neulasista ja on ulkomailla usein
tehnyt suurta tuhoa. Meillä se ei toistaiseksi ole
esiintynyt vahinkoa tuottavana. E. R.

Mäntykiitäjä (Spliinx pinastri), kiitäjiin
kuuluva perhonen. Ruumis 35 mm pitkä,
kapeahkojen etusiipien kärkien väli 75 mm. Siipien
väri mustanharmaa, siellä täällä tummanruskeita
ja vaikeahkoja vivahduksia. Toukka 16-jalkainen,
70 mm pitkä, sileä ja kiiltävä, nuorena vihreä.
5 valkoista pitkittäisjuovaa; vanhempana
vaa-leanruskeahko, epäselvemmin vaalein juovin,
nivelien kupeilla (paitsi 2:sen ja 3 :nnen)
vaaleanpunainen pilkku; takaruumiin päässä
tummanruskea kaareva piikki. Toukka asustaa
mäntypuussa; on ulkomailla vahingollinen, meillä ei.

E. R.

Mäntykukka (Monotropa hypopitys), Pyro
laneæ-heimoon kuuluva, mutta ulkomuodoltaan
sukulaisistaan talvikeista
aivan poikkeava, 10-25 cm
korkea kasvi. Kukkivat,
haarattomat varret
kohoavat ryhmittäin juurakosta,
lehdet ovat surkastuneet
täydelleen
lehtivihreättö-miksi, turpeiksi suomuiksi,
koko kasvin väri on
vaaleankeltainen. Kukat ovat
lyhyessä, nuokkuvassa
(hedelmien kypsyessä
kohenevassa) tertussa; latvakukan
pohjaluku on 5, muiden 4.
M. on mädänsyöjä, joka
asustaa havumetsien
multa-rikkaassa maaperässä ja
ottaa siitä elimellisen
ravintonsa, nähtävästi
sienijuuren (mykorrliiza)
välityksellä. Suomessa se kasvaa jotenkin harvinaisena
etupäässä eteläosissa maata. /. V-s.

Mäntyluoto, Porin toinen ulkosatama, kaak
koon toisesta vanhemmasta ulkosatamasta
Reposaaresta; sataman syvyys 5,s-7 m. Rautatie
Porista, 20 km.

Mäntyniemi, maatila Kesälahden pitäjässä lii
hellä kirkkoa, kauniilla paikalla Pyhäjärven
rannalla; käsittää nykyään, paitsi päätilaa, lisäksi
10 sivutilaa, kaikki yhteensä 21/o manttaalia, n.
2.500 ha. Laivaliike Savonlinnasta ja
Punka-salmelta. — Tilan perusti 1700-luvun
keskivaiheilla kontrahtirovasti Klaus Johan Molander,

Mäntykukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0494.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free