- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
945-946

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mäntynäätä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

!)45

Mänty näätä—Märehtijät

916

jolta sen peri hänen poikansa majuri Adolf
Molander. Viimemainitun kuoltua tila oli n. 50
vuotta poissa suvulta, kunnes salaneuvos,
vapaaherra C. H. Molander osti sen takaisin suvulle.
Nyk. omistaja (1913) kanslianeuvoksetar Jenny
Lindeberg (o. s. Molander). — Kartanon vanha
päärakennus paloi 1827, jonka jälkeen muuan
sivurakennuksista korjattiin päärakennukseksi.

A. Es.

Mäntynäätä (Musteta mårtes, Mårtes
abieti-v.um), näädän heimoon kuuluva kaunis ja vilkas
petoeläin. Sen ruumis on
n. 45 cm pitkä, häntä
22 cm. Väri
tummanruskea, rinta ja kurkku
keltaiset tai
vaaleankeller-vät. Elää metsissä,
erinomaisen taitava kiipijä.
Pesäkseen se valitsee
onton puun, petolinnun tai
oravan pesän. Liikkau
etupäässä öisin. Saalista
pyytäessään viekas,
rohkea ja julma: jäniksestä
alkaen aina pienimpään
linnunpoikaseen ei
mikään metsäneläin ole siltä turvassa. Siipikarjaan
päästyään se surmaa minkä ehtii. Maalis- tai
huhtikuussa naaras synnyttää 3-4 poikasta. Nahka
arvokasta. — Melkein koko Euroopassa
(Suomessa Lapin perille asti), Keski-Aasiassa ja
Etelä-Siperiassa. H. A. S.

Mäntyselkä (ven. M j a n d u s e 1 j s k a j a),
kunta Aunuksessa Porojärven itärannalla,
Kontupohjan ja Mundjärven kuntain pohjoispuolella.
4.0S7 as. (1905), pääasiassa karjalaisia. —
Kun-nanhuone Mäntyselän kylässä. L. B-nen.

Mäntytunturi (1. Mäntyvaara), tunturi
Kuusamon pitäjän koillisosassa, n. 5 km
Paana-järveltii pohjoiseen, n. 10 km valtakunnanrajalta
länteen. Korkeus 553 m yi. merenp. L. H-nen.

Mäntyvyöhyke ks. M ä n t y.

Mänty-yökkö (Panolis [Tracliea] piniperda),
yöperhonen, jonka ruumis on 13-15 mm pitkä,
siivenkärkien väli 35-37 mm. Etusiivet kirjavat,
kellanpunertavanharmaat, keskellä 2 vaalean,
hammasreunaisen poikkijuovan rajoittama, siiven
takareunaan päin kapeneva ala, jossa lähellä
etureunaa on 2 vaikeahkoa pilkkua. Pää ja
keski-ruumis villakarvaiset, väri etusiipien pohjavärin
kaltainen, takaruumis ja takasiivet ruskeahkot.
Tcukka 16-jalkainen, 35 mm pitkä, melkein
paljas; pää punertavanruskea,
vaaleammalla kirjailtu, muu
ruumis vihreä, selässä ja kupeilla 5
valkeata pitkittäisviirua. Toukka
asustaa alkukesällä mäntypuussa
ja on 1890-luvun alkupuolella
tehnyt suurta vahinkoa Itä- ?
Suomessa (Valkjärvellä). E. R.

Mäntä, sylinterissä edestakaisin
liikkuva koneenosa, johon höyryn,
kaasun tai nesteen paine vaikuttaa.
U p p o-m. (kuva 1) on yleinen
pum-pun-m. Tiiviste on kiinnitetty
sylinterin seinään tiivistysholkilla.
Uppo-m:t tunkevat tilavuudellaan
nesteen pois sylinteristä. L a a k a-m.
tiivistetään m :ään kiinnitetyllä puu-,

nahka- tai metallitiivisteellä. Laaka-m:iä ovat
läppä in, (kuva 2) ja höyry-m. (ks. t.).
Höyryin :t ovat tav. kaksitoimisia, s. o. paine vaikuttaa
vuoroin kummallakin puolen m:ää. Kuva 3
esittää yksitoimista moottori-m :ää. Se on n. s.
t r u n k k i-m., joka samalla toimii
ristikappa-leena. V. L.

Mäntänkoski, koski, jonka kautta
Keuruun-selkä laskee Kuoreveteen; putouksen pit. 170 m,
putouskork. 6.1 m, hevosvoimamäärä
korkean-veden aikaan 3,416 ja matalanveden aikaan 732.
— Paperitehdas, 2 puuhiomoa, saha ja mylly.

L. H-nen.

Mäntän-Vilppulan rata, yksityinen
kapearaiteinen rautatie Mäntän tehtailta Vilppulan
asemalle; pit. 6,72 km, sivu- ja haararaiteitten
pit. l,5i km, raideleveys 0,«o m, suurin nousu
0,oä5, pienin käyristyssäde 40 m, vetureita 2,
matkustajavaunuja 2, 1 katettu tavaravaunu,
avonaisia tavaravaunuja 85 (1913).
Alkuperäiset rakennuskustannukset 260,000 mk. (valtion
apuraha 60,000 mk.), myöhemmin käytetyt
kustannukset, jotka ovat lisänneet radan
pääoma-arvoa 31,196 mk. Rataa käytti 1910 9.972
matkustajaa; tavaroita kuljetettiin sam. v. 15,301
tonnia. Tulot 1910 23,810 mk. ja menot 29,608
mk. — Radalla on Mäntän, Koskelan ja
Isoniemen asemat. L. H-nen.

Mäntänvuori 2 km kaakkoon Mäntän
tehtailta; näkötornista laaja näköala m. m.
Keu-ruunselälle ja Kuorevedelle. L. H-nen.

Mäntäpumppu ks. P u m p p u.

Märcker, Heinrich Maximilian
(1842-1901), saks. maanviljelyskemisti, tuli 1871
Hallen maataloudellisen koelaitoksen johtajaksi, 1872
Hallen yliopiston maanviljelyskemian ylim. ja
1891 vak. prof:ksi. Teoksia: „Handbuch der
Spiritusfabrikation" (l-.nen pain. 1877, 7:s 1898),
„I)ie zweckmässigste Anwendung der
künst-lichen Düngemittel für Kartoffeln" (1880), „Die
Kalisalze und ihre Anwendung in der
Land-wirtschaft" (1880), „Wesen und Verwertung der
getrockneten Diffusionsriickstände der
Zucker-fabriken" (Morgeuin kanssa 1891), ,.Das
Fluss-säureverfahren in der Spiritusfabrikation" (1891),
..Fütterung und Schlachtergebnis" (Morgenin
kanssa 1893), ,,Die Kalidiingung in ihrem Wert für
die Erhöhung und Verbilligung der
Landwirt-scliaftlichen Produktion" (2:nen pain. 1893),
„Amerikanische Landwirtschaft" (1895) v. m.

J. F. S.

Märehtijät (Ruminantia), parivarpaisiin
kavioeläimiin (Artiodactyla) kuuluva nisäkäsryhmä.
Varpaita vain 2 (3 :s ja 4:s), reunavarpaat ovat
joko täydelleen hävinneet tai on niistä jäljellä
pienet surkastumat. Keskimäiset välikämmen- ja
jalkapöydänluut ovat yhtyneet pitkäksi
kanuuna-luuksi, reunavarpaiden vastaavat luut
kokonaan hävinneet. Kasvissyöjiä, poskihampaat
kiille-poimuiset. Useimmilta m:ltä puuttuvat yläleuan
etuhampaat. Mahalaukku useimmilla
4-osainen(ka-meleilla ja kääpiömyskihirvillä 3-osainen,
sataker-taa vailla). Ensinnä joutuu huonoksi pureksittu
kasvisruoka suureen pötsiin (rumen), sieltä se
liukuu kuninkaankypäriin 1.
verkkoina h a a n (reticulum). Jonkun ajan kuluttua
pehmennyt ruoka nousee takaisin suuhun, missä
se pureksitaan hienoksi. Toistamiseen nieltynä
ruoka valuu vellimäisenä pötsiin johtavan ruoka

1 Upponiitntä,

2 lapparnaritä,
3 trunkki-

miintll.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0495.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free