- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
947-948

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mäntynäätä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

947

Märehtiminen— Mätusova

948

Lampaan mahalaukku, a ruokatorvi. J pötsi, 2
kuninkaan-kypitri. 3 satakerta, 4 juoksutusmaha, b ohutsuoli, c läppä,
joka ohjaa märehdityn ruuan suoraan satakertaan.

torvenraon ohi satakertaan (psalteriumj,
jonka limakalvo muodostaa kirjanlehtiä
muistuttavia poimuja, sieltä vihdoin rauhasrikkaaseen
juoksutusmahaan (abomasus), (ks.
Juoksutin). Ravinnon kahdesti pureksimisesta 1.
mä-rehtimisestä on kasvissyöjille eläimille, joiden ai
noana turvana vihollista vastaan on pakenemi
nen. ilmeinen hyöty: ne voivat nopeasti täyttää
potsinsa ja sitten siirtyä turvalliseen paikkaan
pureksimaan ravintoansa kaikessa rauhassa.
Useimmilla millä on sarvet, haaraiset tai
haarat-tomat, luiset tai sarveisaineiset. — Useat m. ovat
ihmisen hvödyllisimpiä kotieläimiä. Villeinä m :öitä
elää kaikissa muissa maanosissa paitsi
Austraa-liassa. -—- 6 heimoa : kamelieläimet
(Tylopoda), kääpiömyskihirvet (Tragulina),
sirahvit (Devexa), onttosarviset
(Cavicornia), täyteissarviset 1.
hirvieläimet (Cervicornia) ja myskihirvet
(Moschida;). 11. A. S.

Märehtiminen ks. Märehtijät.

Market, loistomajakka samannimisellä
kalliolla Ahvenanmaan länsipuolella, n. 20 km
Eckeröstä luoteeseen, näyttää valkoista tuikkivaa
valoa. Valaisumatka 13.s engl. penink.,
valon-korkeus vedenpinnasta 16.« m. perustasta 14.» m;
valovoima (Hefner-yksiköissä) 61,900. Rak. 1885.

- Meteorologinen ja hydrografien asema.

L. H-nen.

Märkiminen ks. Märkä.

Märkä (pus) on kellanvaalea, toisinaan
vihertävään tai punaiseen vivahtava paksu neste, joka
on joko hajuton tai haisee omituisen makealle.
Se muodostuu märkäherasta ja märkäsoluista,
jotka molemmat ovat peräisin verestä ja
kokou-tuvat tulehtuneihin kudoksiin. M.-muodostuksen
1. märkimisen (suppuratsionin) aiheuttavat n. s.
m.-kokit (strepto- ja staphylokokit ynnä
muutamat muut bakteerit). Märkivässä kohdassa
ruumis käy taistelua sille haitallisia m.-kokkeja
vastaan. Miää muodostuu kudokseen usein niin
paljon, että syntyy m.-rakkoja tai n. s.
m.-ajoksia eli m.-p e s i ä. Edellisessä tapauksessa
m. on aivan ihon alla tai itse ihon eri kerrosten
viilissä, jälkimäisessä syvemmällä kudoksessa.
Sekä m.-rakkoon että m.-pesään kertynyt m. on
laskettava ulos. Ellei m. näin pääse poistumaan
ruumiista, voi se alkaa kulkea kudoksia pitkin
ja seuraa tällöin tavallisesti painovoimaa
muodostaen n. s. m.-1 a s k e u m a n. Tällä tavoin voi
esim. selkänikamain märkimisen synnyttämä m.
vähitellen laskeutua virtsaontelon takaseinää
pitkin alas reiteen j. n. e. Jos taas m. ei kokoudu
tällaiseksi laskeumaksi eikä myöskään pääse
ruumiista ulos. voi se joutua kudosnestekanaviin

(imusuoniin) ja aiheuttaa tulehduksen näissä
(ks. Lymfangitis), tai hajautuneena koko
ruumiiseen aiheuttaa vaarallisen taudin, m.-k u
u-m e e n (pyemia). Sekä lymfangitista että
pye-miaa sanotaan myös verenmyrkytykseksi, koska
ruumiin nesteissä silloin kiertelee sille
myrkyllisiä aineita. Märkimistä samoinkuin siitä
johtuneita tauteja seuraa usein kuume, siitä
nimitykset mätä-, märkä-, haava- ja lapsivuodekuume.

Y. K.

Märkää jos ks. Märkä.

Märkäinen virtsa (pyuria), märän
esiintyminen virtsassa, on seuraus useasta joko munuaisen,
virtsajohtimen, virtsarakon tai virtsaputken
taudista.

Märkäkokit ks. Märkä.

Märkäkuume ks. Märkä.

Märkälaskeuma ks. Märkä.

Märkäpesä ks. Märkä.

Märkärakko ks. Märkä.

Märkäsolut ks. Märkä.

Märkä tie, kem. Kvalitatiivisessa analyysissä
(ks. Analyysi 3) voidaan tutkia eri aineille
ominaisia reaktsioneja joko käsittelemällä ainetta
kuiviltaan, kuiva tie, tahi saattamalla
tutkittava aine ensin liuokseen ja tutkimalla tätä
liuosta, m ä r k ä t i e. J. V.

Märssy (ruots. märs, engl. top). 1. Aluksen
ala-maston saalingin päällä vaakatasanteessa lepäävä
puoliympyrän muotoinen tav. puusta tehty taso.
joka levittää maston jatkona olevan tangon
takilaa (vantteja) sivulle päin. — 2. Alamaston
jatkona olevan tangon ja siilien kuuluvien
takila-osien ja purjeiden yhdistettyjen nimien ensiosa.
esim. märssytanko, märssyraaka. märssypurje
j. n. e. ’ F. TV. h.

Märttelä, kylä Ruskon pitäjässä. Suomen
cn-simäinen suomalaissyntyinen piispa Maunu 1
(1291-1308) oli syntynyt M:n talossa Ruskossa.
Tämännimistä taloa ei kylässä eikä koko
pitäjässä enää ole, vaan lienee M:n kylä, jonka
nimessä siitä on muisto säilynyt, saanut alkunsa
siitä. A. Es.

Märtälä ks. Märttelä.

Mäski, mallasjuoman valmistuksessa saatu
liukenematon imellysjäännös, joka on etupäässä
mal-taitten kuoria. Käytetään karjanrehuksi. J. V.

Mäskälä, hallintopitäjä 1500-luvulla, käsitti
suunnilleen Vanajan pitäjän itäosan sekä
Lammin ja Hausjärven pitäjät. Toisinaan tarkoitet
tiin Millä Vanajan seurakuntaa, missä nyk.
senniminen kylä. A. Es.

Mäskäys ks. Mallasjuomat ja Viina.

Mässkär ks. M e s s k ä r.

Mäti on kalojen, sammakkoeläimien,
nilviäisten, hyönteisten v. m. erityisen limamaisen
nesteen vhdistämiä munia.

Mätikala, sukukypsä naaraskala kutuaikana,
jolloin sukupuolirauhaset (mätipussit) ovat
mätimunia täynnä. P. B.

Mätusova (ven. Mjatusovo). 1. Kunta,
Aunuksen läänissä. Aunuksen piirissä. Syvärin
keskijuoksun kohdalla. 5,334 as. (1905),
enimmäkseen venäläisiä. — 2. Kylä, samannimisen
kunnan pääpaikka. Kunnanliuone. Aleksanteri
II:n pelastumisen muistoksi 1866:n
murhayrityksestä rakennettu kappeli. M:sta alkavat alaspäin
Syvärin vaaralliset koskipaikat; niihin lähtevät
alukset tästä luotseineen yksitellen, joten kylän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0496.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free