Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mätä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
949
Mätä—Määri
950
edustalla nähdään usein suuret joukot odottavia
laivoja. L. II-nen.
Mätä, lääket., ks. Mark ä.
Mätäkuu, 23 p. heinäk.-23 p. elok.. tavallisesti
vuoden kuumin aika, vastaa
muinaiskreikkalaisten 50-päiväistä O p o r a-jaksoa, joka alkoi
Koira ntähden (Siriuksen) lieliakisesta uoususta.
sekä roomalaisten ,,dies canieulares"-aikaa,
„koi-raupäiviä", jotka tav. laskettiin 3 p:stä heinäk.
11 p:ään elok. Roomalaisten nimitys elää
(käännettynä) vielä meidän päivinämme useimmissa
Euroopan kielissä. H. R.
Mätäkuume ks. M ä r k ä.
Mätäneminen, orgaanisten aineitten
bakteerien välityksellä tapahtuva, ilman vaikutuksen
alainen hajaantuminen: etupäässä hapettumista,
joka päättyy hiilihapon, veden, ammoniakin ja
typpihapon muodostumiseen. J. V.
Mätänemistä estävät aineet ks.
Antiseptiset aineet.
Mätänenä fozæna), yhteisnimitys kaikille
nenä-taudeille, jotka johtavat pahanhajuisen,
märkäisen, usein keltaisiksi kannuiksi kuivavan
eritteen vuotoon sieraimista. Tauti vie usein nenän
limakalvon ja luuston atrofiaan. Se on seuraus
bakteerein aiheuttamasta märkänemisestä (ozcena
simplex) tai tuberkuloosin ja syfiliksen
aikaansaamista haavoittumista (o. tuberculosa, o.
sero-phulosa ja o. syfilitica). Y. K.
Mäyrä 1. metsäsika (Meles taxus), näädän
heimoon (Mustelidoe) kuuluva petoeläin, jolla on
paksu ruumis,
kärsäksi suippeneva
kuono ja lyhyet,
tanakat jalat. Pää
valkea, silmien ja
korvien yli käy
musta juova,
selkäpuoli vaaleanharmaa, vatsa ja jalat
mustat. Ruumiin
pituus 70-75 cm,
hännän 15-18 cm.
Kanta-astuja.
Kaikkiruokainen,
syö etupäässä
meheviä juuria,
sieniä, hyönteistoukkia, kastematoja, mutta myös
hiiriä, sammakoita, käärmeitä, linnunpoikasia.
Vankoilla käyrillä kynsillään se kaivaa n. 2 m
syvälle maahan pesäluolan, tekee siihen 4-8
käytävää, sisustaa makuupaikan pehmeillä
sammalilla. Siellä se makaa päivät, liikkuu vain öisin.
Nukkuu talviunta, ei kuitenkaan niin sikeätä kuin
karhu, leutosääilä se voi silloin tällöin liikkua
ulkonakin. Synnyttää helmi- tai maaliskuussa
3-5 sokeata poikasta. Levinnyt yli melkein koko
Euroopan sekä Keski- ja Pohjois-Aasian,
Suomessa Kuusamoon saakka. 77. A. S.
Mäyräkoira ks. Koira.
Määri (ransk. maire, alkuperä lat. viajor),
Ranskan kunnissa se viranomainen, jolle
kunnal-lisneuvoston (Conseil municipal) päätösten
täytäntöönpano kuuluu, ja joka tavallaan vastaa
..pormestaria". M. ei nauti varsinaista palkkaa,
vaan ainoastaan korvausta suoranaisista viran
tuottamista kuluista sekä. jos kunnallisneuvosto
niin päättää, .myöskin edustuskustannuksista.
M:n ja hänen apulaisensa (yhden tai useampia.
Mäyriä pesällään.
riippuen kunnan suuruudesta) valitsee
kunnallisneuvosto. /?. E.
Määri (saks. Mähren, tsek. Morava).
rajakriivi-kunta ja Itävallan keisarikunnan kruununmaa,
n. s. Sudeettimaita, rajoittuu id Unkariin, et.
Ala-Itävaltaan, länn. Böömiin ja pohj. (kahdessa
kohdassa) Saksaan; 22.221 kni2. 2.022.271 as.
(1910; lisäksi 16,582 ulkomaalaista), 118 km2:llä.
— M. käsittää suurimman osan siitä pohjoisesta
etelään viettävästä epätasaisesta (kumpuja,
vlä-tasankoja) välimaasta, joka erottaa
Länsi-Karpaa-tit Böömistä. Lännessä sitä rajoittaa
Böömiläis-Määriläinen selänne, idässä Valkoiset Karpaatit
ja Länsi-Beskidit, pohjoisessa Sudeetit (Altvater
nimisessä vuoristossa M :n korkein huippu. 1,490 m
yi. merenp.) ja sen haarakkeet; kaakkoisosassa
ovat yksinäiset Polauer Gebirge-ja Mars
Gebirge-vuoristot. M:n pohjoisosassa Weisskirchenin
luona Oder-virran ja Marchin välissä jää syvä
painanne Sudeettien ja Karpaattien väliin, jota
myöten ammoisista ajoista vilkas liikenne on
kulkenut Karpaattien ja Sudeettien pohjois- ja
eteläpuolella olevien maiden välillä. — Järviä ei
ole. Jokia: March monine lisäjokineen sekä
Oder, jonka lähteet ovat Pohjois-M:ssä. — Useita
paljon käytettyjä terveyslähteitä (Luhatschowit.z,
Ullersdorf). — Ilmasto itäiseen asemaan
nähden verraten lauhkea. V:n keskilämpötila
Briin-nissä + 8° C; sademäärä 500 mm.
Asukkaista 1910 27,6 % oli saks.
(Pohjois-M:ssä sekä etelärajalla; vrt. kartanaihelmaa
art:ssa Böömi), 71,8% tsek.; 95,5% oli
room.-katolisia. 2,8 % evankelisia, l.s % juutalaisia. —
Opetusolot hyvällä kannalla; kansakouluissa 1910
468.056 oppilasta (niistä saks. 27,4%). 98%
kouluijässä olevista lapsista. Korkeammista
oppilaitoksista mainittakoon saks. ja tsek. teknilliset
korkeakoulut Briinnissä. — Sanomalehtiä 382,
joista 114 saks., 254 tsek. (1910).
Elinkeinot. M. on Itävallan
edistyneim-piä valtioita. Pääelinkeinona 011 maanviljelys,
jota harjoittaa n. 46 % asukkaista. Maasta on
54,?% peltoa, 28% metsämaata, 13% niittyä
ja laidunta. M. on viljavaa ja huolella viljeltyä,
tuottaa: ohraa 333,309 ton., ruista 278,070 ton.,
kauraa 209.597 ton., vehnää 157.475 ton.,
perunoita 1.075.659 ton., sokerijuurikkaita 1.657,758
ton. (Böömin jälkeen Itävallan tärkein
sokerijuurikkaan viljelysmaa), pellavaa 5.426 ton.,
hedelmiä, hamppua, viiniä v. m. (1911). Karjaa
oli 1910: nautakarjaa 801,178. sikoja 633,538,
hevosia 140,970, siipikarjaa 3,895.853. —
Vuori-työ tuotti 1910 kivihiiltä I.97 milj. ton.,
ruskohiiltä 0,2ä milj. ton., grafiittia 10.090 ton. y. m.
kaikkiaan arvoltaan 22,- milj. mk. — Monista
etevistä teollisuudenhaaroista mainittakoon :
kaikenlaisten villatavarain valmistus,
sokeriteollisuus (tiliv. 1909-10 321.637 ton. sokeria, 33%
Itävallan sokerinvalmistuksesta),
raudanvalmistus (arvoltaan 35.4 milj. mk. 1910. Itävallan
maista raudanvalmistuksessa ainoastaan
Steier-mark voitti M:n), jota varten rautamalmia
tuodaan Steiermarkista, Unkarista ja Ruotsista,
olut- (l.s milj. hl 1910), puuvilla-, rauta-, kone-,
lasi-, tupakka- ja kemiallinen teollisuus. —
Kauppa kukoistava. Rautateitä 2.133 km 1910.
kuljettavia vesiteitä 233 km (josta aluksilla
purjehdittavia ainoastaan 33 km) 1911.
Hallinto. Paikallisia asioita varten M:llä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
