- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
951-952

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mätä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

951

on omat maapäivät (151 jäs.) ; pääkaupunki
B r ü n n. Itävallan valtakunnanneuvoston
cdus-tajakamariin M. lähettää 49 jäsentä. — Ylin
tuomioistuin on vlimaaoikeus Briinnissä. —
Vaakuna: punaisiin ja kultaisiin ruutuihin jaettu
kotka sinisellä pohjalla; maan värit:
keltainen-punainen.

Historia. M:ssä asui kelttiläiskansoja n.
v :een 50 e. Kr., jolloin saapuivat germaanilaiset
kvadit. Kansainvaelluksen aikana tulivat herulit,
rugit, langobardit ja 500-luvulla nyk. asukkaiden
esi-isät slaavilaiset heimot, jotka saivat nimen
Morava- (March ) joen mukaan. Heidän
ruhtinaansa Moimir, Rastislav (S46-870; kutsui
lähetyssaarnaajia Konstantinopolista, joutui
Ludvik Saksalaisen käsiin ja sokaistiin) ja Svatopluk
(k. 894) perustivat laajasti M:n nyk. rajojen
ulkopuolelle ulottuvan Suurmääriläisen
valtakunnan. V. 906 se joutui unkarilaisten, n. 1000
puolalaisten ja n. 1029 böömiläisten saaliiksi, ja
M. nimi rajoittui nyk. aluetta käsittäväksi.
V. 1182 M. korotettiin itsenäiseksi valtakunnan
alueeksi (rajakreivikunnaksi); se oli kuitenkin
tämän jälkeenkin usein Böömin yhteydessä
kuuluen m. m. 1349-1411 nuoremmalle
Luxemburg-suvun haaralle. Useiden vaiheiden jälkeen
Unkarin kuningas Mathias sai M:n elinijäkseen 1478.
Hänen kuoltuaan M. joutui takaisin Böömille,
1526 Itävallalle. Ferdinand I:n aikana
uskonpuhdistus levisi M:iin, mutta pian seurasi katolinen
reaktsioni. V. 1619 M. asettui Böömin puolelle:
kärsi sitten suunnattomasti katolilaisesta
restau-ratsionista, 30-vuotisesta sodasta (jonka jälkeen
jokaiselle miehelle annettiin lupa ottaa kaksi
vaimoa, jotta autio maa pikemmin kansoittuisi)
ja turkkilaisten rosvoretkistä 1663.
Seitsenvuotisen sodan loputtua M. kohosi suureen
kukoistukseen. M:ssä tapahtui Austerlitzin taistelu 1805.
— Viime vuosis. keskivaiheilta alkaen M:ssä on
käymässä saksalaisten ja slaavilaisten välillä
samanlainen kiivas kansallisuustaistelu kuin
Böömissä. E. E. K.

Määriläiset veljet ks. Böömiläiset
veljet.

Määrin veljet ks. Böömiläiset veljet.

Määrin veljeskunta ks. Böömiläiset
vei-jet.

Määritellä ks. Määritelmä.

Määritelmä 1. m ä ä r i t y s (d e f i n i t s i o n i)
merkitsee käsitteen sisällyksen selitystä. Logiikka
erottaa kahdenlaisia määritelmiä, nim.
muodollisia eli nimimääritelmiä, jotka ilmaisevat
ainoastaan minkä sisältöisenä jotain sanaa käytetään,
ja reaalisia, jotka määräävät mikä sisältö jollain
käsitteellä täytyy olla, että se vastaisi asiain
todellista tilaa. Edellisiä määritelmiä pidetään
mielivaltaisina, jälkimäisten taas katsotaan
olevan oikeutettuja ainoastaan siinä tapauksessa
että ne ovat päteviä, s. o. ovat todellisen
asiantilan ilmaisuna. Matematiikan on arveltu
lähtevän puhtaasti muodollisista määritelmistä,
jota-vastoin muut tieteet ovat pakotettuja
mukauttamaan määritelmänsä kuvattavana tai
selitettävänä olevan aineen mukaan. Nykyisin on
kuitenkin tämä jaoitus joutunut epäilyksen alaiseksi,
niin että kaikkia määritelmiä, joilla on jotain
sovellutusta, on ruvettu pitämään reaalisina. —
M:n tulee ilmaista käsitteen ratkaisevia
tunnusmerkkejä eli ominaisuuksia, joten käsite sen

952

kautta tarkoin erotetaan kaikista muista
käsitteistä. Tätä varten sen tulee ilmoittaa se lähinnä
yleisempi „sukukäsite", jonka alaan määriteltävä
kuuluu (genus proximum), sekä ..lajia
muodostava erotus", joka erottaa määriteltävän muista
samaan sukukäsitteeseen kuuluvista käsitteistä
(differentia specifica). Logiikassa on tapana
huomauttaa useista erityisistä virheistä, jotka
saattavat esiintyä m:ssä, esim.: se ei saa olla
sisäisesti ristiriitainen; se on „liian laaja" eli „liian
väljä", jos tunnusmerkillisiä ominaisuuksia siinä
on ilmoitettu epätävdellisesti tai epämääräisesti,
joten sen mukaan määriteltävään käsitteeseen
kuuluisi sellaisiakin esineitä, jotka eivät
todellisesti siihen kuulu; se on »tautologinen", jos
määriteltävän tunnusmerkkejä osoitetaan
käyttämällä sanaa, joka merkitsee juuri samaa kuin
itse määriteltävä. — Kaikkia käsitteitä ei voida
määritellä; on mahdotonta määritellä esim.
yksinkertaisia aistinkvaliteetteja ja yksinkertaisia
suhteita. J. IV.’ S. (A. Gr.)

Määritys ks. Määritelmä.

Määrlinki (ruots. märling), kaksisäinen pel
lavalanka 1. nauha, jota etenkin tervattuna
käytetään purjelaivoissa köysiliitoksien ympäri
kiertämiseen, suojaamaan niitä aukeamasta ja
kulumasta. E. J. S.

Määrly (ruots. märla), teräväkärkinen ja
suorasakarainen sinkilä. jota käytetään ovien,
kansien, porttien y. m. sulkemiseksi yhdessä ha’an*
kanssa ja lyödään kiinni esim. portinpylvääseen,.
kun haka on kiinnitettv porttiin toisella m:llä.

V. n.

Määräaika ks. Määräpäivä.

Määräaikainen ks. Lakimääräinen.

Määräaikajuttu (ruots. fataljemäl), asia, joka
määrätyn ajan kuluessa talli määräpäivänä on
ajettava perille tuomioistuimessa tai hallinto
viranomaisen luona (ks. Määräpäivä).

A. Cli.

Määräenemmistö 1. korotettu
(kvalifisee-rattu) enemmistö, lain vaatima äänimäärä,
joka on tavallista absoluuttista 1. ehdotonta
enemmistöä suurempi. Varsinkin kansaneduskuntien
toiminnassa on tavallista, että eräänlaisiin
hyväksyviin päätöksiin vaaditaan m. Niinpä
Suomen valtiopäiväjärjestyksen mukaan edustajan
syytteeseenpanoon tai vangitsemiseen 11 §:ssä
edellytetyissä tapauksissa vaaditaan eduskunnan
päätös, jota vähintään viisi kuudesosaa
läsnäolevista on kannattanut, perustuslakiehdotuksen
kiireelliseksi julistamiseen vaaditaan viisi
kuudesosaa ja sen asialliseen hyväksymiseen kaksi
kolmasosaa annetuista äänistä (60 §). Kun
valtiopäiväjärjestys vaatii määrättyä äänten
enemmistöä, on aina lippuäänestys toimitettava!
(65 §). — Ellei korotettua enemmistöä ole
erityisesti säädetty, riittää yksinkertainen enemmistö.
Poikkeustapauksessa laki kuitenkin, vaikkakin
vain kahdesta ehdotuksesta äänestetään, tyytyy
äänimäärään, joka on pienempi kuin puolet
äänistä. Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n mukaan
jätetään nim. tavallinen lakiehdotus lepäämään, jos
vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista
jäsenistä sitä kannattaa, ks. Enemmistö,
Äänestys. /?. E-

Määräpäivä. Oikeudenkäynnin järjestetyn
jatkumisen aikaansaamiseksi on kaikkien maiden
| prosessilaeissa asetettu määräyksiä 1 a i 1 1 i-

Määriläiset veljet—Määräpäivä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0498.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free