- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
953-954

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Määräraha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

953

Määräraha—Möhkäkala

954

sista ajoista. Näitä on kahta lajia,
nimittäin määräpäiviä ja ajan määräyksiä
1. määräaikoja. Määräpäivä (ruots.
termin) on oikeuden tahi sen puheenjohtajan
asettama vissi päivä jonkun asian käsittelemistä
tahi jonkin oikeudenkäyntitoimen täyttämistä
varten. Kun siis päivä on nimenomaan
mainittu, ei näissä tapauksissa ajan laskemisesta
tarvita mitään eri säännöksiä. Toisin on
ajanmääräyksen laita. Ajanmääräys (ruots.
fa-taljetid, frist) ilmaisee vissin ajanjakson, jonka
kuluessa asianosaisen tulee tahi hän saa ryhtyä
johonkin oikeudenkäyntitoimeen. Selvä siis on,
että ajan määräämisestä täytyy olla varmat
säännöt, ettei jää epätietoiseksi milloin se aika,
jonka kuluessa toimi voidaan tehdä tahi on
tehtävä, menee umpeen. M:nä esim. vetoojalle on
60 :s päivä siitä, jolloin alioikeuden päätös
annettiin. Ajanmääräyksen taas sisältää se
säännös, että alioikeuden päätökseen tyytymätön on
velvollinen 8 päivän kuluessa ilmoittamaan
tyytymättömyyttään tuomarille. M:iä ja
ajanmää-räyksiä on mvös hallinnollisessa prosessissa.

A. Ch.

Määräraha, yleisistä varoista määrättyyn
tarkoitukseen myönnetty rahaerä. Valtion taikka
muun yhdyskunnan tai yhteisön menoarvioon
merkitään ne m:t, jotka tulevan
varainhoitokau-den aikana tulevat suoritettaviksi. Nykyajan
valtioissa vallitsee se periaate, että valtion
tuloja menoarvio kokonaisuudessaan on alistettava
eduskunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi;
tästä ei kuitenkaan johdu, että eduskunta olisi
oikeutettu poistamaan sellaisia menoja, jotka
voimassaolevien lakien mukaan tai valtion laillisten
sitoumusten nojalla ehdottomasti ovat
suoritettavat. — Koska Suomen perustuslakien mukaan
Keisari ja Suuriruhtinas on oikeutettu yksin
määräämään n. s. vakinaisten valtion varojen
ja tulojen käyttämisestä ollen velvollinen
käyttämään niitä maan hyödyksi ja parhaaksi, on
eduskunnan suostumus ylimalkaan välttämätön vain
silloin, kun jokin m. suoritetaan „eduskunnan
käytettävinä olevista varoista". Erikoisessa
asemassa on suostunta rahasto (ks. t.). Tällaisten asiain
valmistelusta ja käsittelystä eduskunnassa
säädetään valtiopäiväjärjestyksen 43 ja 63§:ssä.
Eduskunta saattaa omasta aloitteestaan, siis ilman
hallitsijan esitystä, päättää jonkun m:n sen
käytettävinä olevista varoista suoritettavaksi.
Tällaiselle päätökselle annetaan anomuksen
muoto, koska eduskunnalla ei ole välitöntä
määräämisvaltaa näihinkään varoihin nähden, mutta
anomuksella on tällöin oikeudellisesti toinen
merkitys kuin yleensä, koskapa siihen sisältyy
eduskunnan suostumus määrärahan
suorittamiseen sen käytettävinä olevista varoista, joita ei
voida vastoin eduskunnan päätöstä käyttää.
Ainoastaan Suomen pankin voittovaroihin
nähden eduskunnalla on välitön määräämisvalta. —
ks. Eduskunta, Tulo- ja menoarvio.

R. E.

Määrättyjen painosuhteiden laki lausuu,
että jokaisen kem. yhdistyksen aineosat
(alkuaineet) aina ovat määrätyssä, muuttumattomassa
painosuhteessa toisiinsa.

Möbius [mu-], Karl August (1825-1908),
saks. eläintieteilijä, tuli 1868 professoriksi Kieliin
ja 1887 Berliinin eläintieteellisen museon johta-

jaksi. M. otti osaa lukuisiin
meritutkimusret-kiin, etenkin Itämerelle ja Pohjanmerelle
tehtyihin, ja julkaisi suuren joukon etupäässä alempaa
merieläimistöä käsitteleviä teoksia.

Möbius [md-]. 1. T h e o d o r M. (1821-90), saks.
kielentutkija, Leipzigin yliopistossa skand.
kielten ylim. professorina 1859-65. Kielin skand.
kirjallisuuden professorina 1865-88. Hänen
kielitieteellisistä tutkimuksistaan mainittakoon
„Alt-nordisehes Glossar" (1866), ..Diinische
Formen-lelire" (1871), „Ueber die altnordisclie Spraehe"
(1872). Sitäpaitsi hän on julkaissut joukon
mskand. tekstejä: „Analecta norræna" (2:nen
pain. 1877), „Edda Sæmundar" (1860),
„Hätta-tal Snorra Sturlusonar" (1881) y. m. (R. S.)

2. Paul Julius M. (1853-1907), edellisen
veljenpoika, saks. neurologi ja psykiaatteri,
dosenttina Leipzigin yliopistossa 1883-93, toimitti v:sta
1886 Schmidtin aikakausjulkaisua „Jahrbiicher
der gesammten Medizin". M :n lukuisista
kirjallisista tuotteista mainittakoon : „Die Nervosität"
(1882, 3 :s pain. 1906), „Allgemeine Diagnostik
der Nervenkrankheiten" (1885, 2:nen pain. 1893),
„Neurologische Beiträge" (1894-98), „über die
Anlage zur Mathematik" (1900), „über Kunst
nud Künstler" (1901) ja „Beiträge zur Lelire von
den Geschlechtsunterschieden" (1903-06).
Julkaisusarja: „Ausgewälilte Werke" (8 nid., 1903-07)
sisältää m. m. psykiatriselta kannalta katsottuja
elämäkerrallisia selostuksia useista
merkkimie-histä, kuten Kousseau’sta, Goethestä,
Schopen-hauerista, Nietzschestä y. m. Nämä n. s.
„Patho-graphien" herättivät aikanaan yleistä huomiota.

E. Th-n.

Möckelö [mökkelö], saari merenlahdessa
Maarianhaminan äärellä, sen länsipuolella.
Euroop-palaismallinen merikylpylaitos (omist. .,Möckelö
havsbads a. b."). L. 11-nen.

Moen [mon], Tanskaan kuuluva saari
Itämeressä, Sjællandin kaakkoispäässä: siitä sen
erottaa Ulvsund, Falsterista Gronsund; 209 km’,
pituus idästä länteen 30 km. Pohjoisrannalla on
Stage Strand niminen lahti (sen perukka Noret),
etelärannalla Hjelms Bugt-mutka. Suurin osa
M:iä on verrattain alavaa, sangen viljavaa maata
(vehnää, sokerijuurikkaita); itäpäässä kohoaa
korkea liituvuori (korkein huippu Aborrebjerg
143 m) äkkijyrkkänä merestä, länteenpäin,
„Ala-vaan 51 :iin" se laskeutuu loivasti. Vuoren
merenpuoleinen seinämä, „Klint", loistaa valkoisena
peninkulmien päähän, viehättävänä vastakohtana
vuoren harjaa peittävän pyökkimetsän vihreys.

— Läliisaarineen M. muodostaa Moenbo nimisen
kihlakunnan (217
kra1, 14,213 as.
1906), joka kuuluu
Præstøn amtiin.
Saaren ainoa
kaupunki Stege (2.230
as. 1906) ou Stege
Strandin rannalla.

— Useita
esihistoriallisia hautoja.
Keskiajalla tärkeä
kalastuspaikka.

E. E. K.

Möhkäkala
(Or-thagoriscus) ,jäykkii-

leukaisten (Plccto- Mnhkanala.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0499.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free