- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
955-956

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Määräraha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

955

Möhkö

— Mörby

95G

gnathii) alalalikoon kuuluva luukala-suku.
Ruumis melkein pallomainen, selkä- ja peräevät
yh-teenkasvaneet lyhyen, leveän pyrstöevän kanssa.
Rintaevät pienet, vatsaeviä ei ole.
Tavallinen m. (O. mola) tulee n. 2 m pituiseksi ja
painaa 200-300 kg. On n. s. pelagisia kaloja,
eläen milloin valtamerten pinnalla, milloin
sy-svvksissä. Tavattu joskus Ruotsin
länsirannikolla. ff. A. S.

Möhkö, ent. masuuni Karjalassa, Ilomantsin
pitäjässä, Pielisjärveen laskevan Ylä-Koitajoen
M:nkosken (put.-kork. 3,s m, keskiveden
vallitessa 1,260 hevosv.) partaalla. Lupakirjan
masuunin perustamiseen sai 1837 järjestysmies O.
G. Nygren. Uusi perustamislupa annettiin 1847,
jolloin laitoksen rakensi nimineuvos A. von
Rauch. V. 1851 sai N. L. Arppe luvan rakentaa
sinne toisen masuunin Manufaktuuripajun
lupakirja (kaksi ahjoa ja kaksi naulavasaraa) 1878.
Viime aikoina ainoastaan masuunit ovat olleet
käynnissä. Nekin lakkautettiin 1907, etteivät
haaskaisi metsää Läskelän puuhiomolta.

(E. E. K.)

Möhler [mo-], Johan Adam (1796-1838),
katolisen kirkon etevimpiä jumaluusoppineita
19:nnellä vuosis. Oltuaan nuorempana
protestanttisen jumaluusopin. Schleiermacherin ja
Nean-derin vaikutuksen alaisena hän kääntyi
myöhemmin kiihkokatolilaiseksi. Hänen pääteoksensa:
„Symbolik" (1832) oli mitä ankarinta
protestantismin kritiikkiä ja sai aikaan lukuisia vasta
kirjoituksia. M:n symboliikka on edelleen
etevin katolisuuden puolustus, mitä on
ilmestynyt. M. oli professorina Tübingenissä ja
Mtinche-nissä. E. K-a.

Mökkiläinen ks. Tilaton väestö.

Möller, Didrik Magnus Axel (1830-96),
ruots. tähtitieteilijä, 1863 Lundin yliopiston
astronomian professori ja observatorin johtaja.
Oli uuttera havaitsija, määräsi Lundin
observatorin longitudin, kiertotähti- ja
pyrstötähti-ratoja; viimemainituista huomattavin on hänen
Fayen pyrstötähteä koskeva tutkimuksensa
„Un-dersökniug af Fayeska kometens bana" (1861).

n. R.

Möller, Pe der Ludvig (1814-65), tansk.
runoilija ja esteetikko. Opiskeli aluksi
lääketiedettä ja teologiaa, sittemmin estetiikkaa ja
antautui kokonaan kirjalliseen työhön.
Varsinkin esteetikkona ja arvostelijana hän saavutti
merkitystä, ja teos ,,Kritiske skizzer" tl847) on
harvinaisen terävästi kirjoitettu; varsinkin käy
siitä ilmi hänen tarkka silmänsä huomaamaan
todellisia kykyjä. Hänen levoton luonteensa ja
persoonalliset pettymykset karkoittivat hänet
Ranskaan, jossa hän jatkoi kirjallisia töitään ali
taissa oloissa ja kuoli mielisairaalassa Rouen’issa.

ff. Kr-n.

Möller, Poul Martin (1794-1838), tansk.
kirjailija, syut. Vejlen lähiseuduilla. Lähti
nuorena laivapappina Kiinaan kirjoittaen tällä
matkalla (1819 21) parhaat runonsa. Toimi
sittemmin opettajana Kristiaanian yliopistossa ja
filosofian professorina Kööpenhaminassa. M. ei
ollut tuottelias kirjailija, mutta hänen teoksensa
ovat omaperäisiä, luonnonraittiita ja täynnä
huumoria. Niistä mainittakoon: „Evviiid
skal-daspiller" ja ..En dansk students eventyr";
sitäpaitsi hän on julkaissut suuren joukon runoja,

joista varsinkin ylioppilaslaulut ovat
verrattomia, sekä tieteellisiä kirjoitelmia ja käännöksen
Odysseian 6 ensimäisestä laulusta. II. Kr-n.

Möller, Samuel (1743-1815),
sotakoulun-opettaja; tuli 1760 ylioppilaaksi Turussa, papiksi
1767, mutta siirtyi pian sotilasalalle ja tuli 1773
upseeriksi sotilasinsinöörikuntaan; antoi
sittemmin opetusta Yrjö Maunu Sprengtporten^
yksityisessä sotakoulussa Brahelinnassa; tuli 1779
opettajaksi Haapaniemen sotakouluun ja oli tä
män opiston johtajana 1783-88 ja 1792-99;
1S12-14 opettajana Haapaniemen
topografikou-lussa, jota oli ollut suunnittelemassa. M. oli
etevä opettaja ja järjestäjä. J. F.

Möllersvärd, Karl Magnus (1775-1846),
soturi, muistelmain kirjoittaja, nimitettiin
1779(1) varusmestariksi Flemingin rykmenttiin,
otti osaa Suomen sotaan 1788-90, tuli paasiksi
kuninkaan hoviin 1795, ratsumestariksi
Uudenmaan rakuunoihin 1805, otti osaa 1808-09 vuoden
sotaan; siirtyi sodan jälkeen Suomeen, tullen
1821 everstiluutnantiksi ja Viipurin
jääkäri-pataljonan päälliköksi. M. on jättänyt jälkeensä
käsinkirjoitettuja muistiinpanoja sekä elämästä
Kustaa IV Aadolfin hovissa että 1808-09
vuosien sodan ajalta, jotka ovat varsin valaisevia
ajan oloille ja käsityskannalle. K. G.

Mölyapinat (ilycetesj, leveänenäisten [-(Platyrrhini]-] {+(Pla-
tyrrhini]+} alalalikoon kuuluva apinasuku. Kieliluu
rakkomaisesti laajentunut ja toimii ääntä
vahvistavana rumpuna. Auringonnousun ja -laskun
aikana kaikuu aarniometsissä m:n kauas
kuuluva ulvonta. Karvapeite tiheä, leuan alla
parraksi pitennyt. Häntä pitkä, kärjestä alapuolelta
karvaton ja herkkätuntoinen, apuna
kiipeemi-sessä ja ravinnon ottamisessa. Syövät lehtiä,
hedelmiä, linnunmunia, ehkä linnunpoikasiakin.
Etelä-Ameriikan aarniometsien asukkaita. R u
s-kea mölyapina (il. seniculus) on 80 cm
pitkä, häntä 70 cm. Musta mölyapina 1.
belsebubi (M. niger) n. 65 cm, häntä yhtä
pitkä; koiras kiiltävän musta, naaras alta
kel-lervä. Pyydetään nahan ja lihan vuoksi, ks.
kuvaliite Apinat. ff. A. S.

Mönch [mönhj], huippu Bernin alpeissa,
Jung-frausta koilliseen, 4,104 m.

Mönjä (lat. Minium), lyijyoksidia (Ph,O,).
Valmistetaan kuumentamalla keltaista
lyijy-oksidia (PbO) ilmassa 400° C tai hapettamalla
lyijysulfaattia natriumnitraatin ja natriumkarbo
naatin avulla. M. on kellertävän punaista
jauhetta. Typpihapolla käsiteltäessä se muuttuu
lyijysuperoksidiksi (Pb02) ja lyijyksi. M:ää
käytetään lyijylasien, glasuurien, vesi- ja öljyvärien
sekä tulitikkujen valmistuksessa. E. M-nen.

Mönninvaara 1. M ö n n i, kylä Kontiolahden
pitäjässä Pielisjoen itäpuolella Joensuun
kaupungista n. 2 ’/2 penink. koilliseen. Kylässä oli
31 p:nä heinäk. 1808 sotakahakka Olli Tiaisen
johtamien asestettujen karjalaisten talonpoikien
ja n. 200-miehisen venäläisen rakuuna joukon kes
ken. Ottelu päättyi venäläisten tappioksi.

Mönsträys (ruots. mönstring), sotaväen tar
kastus, sotaväen merkitseminen luetteloihin.

Möntönvaara, vuori Nurmeksen ja
Kuhmo-niemen pitäjäin kulmauksessa valtakunnan
rajalla.

Mörby [mörby], ratsuvelvollinen säteri Pohjan
pitäjässä Pohjan pitäjän lahden rannalla. Kä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0500.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free