Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naantalin luostari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
965
Naantalin luostari
966
puhelinyhtiön linjain kanssa; omistaa N:n
te-lefoni-osuuskuuta), apteekki, piirilääkäri,
kunnanlääkäri, vapaaehtoinen palokunta;
vanhainkoti, rukoushuone. -—■ Sivistyslaitoksia:
neiti Kerävuoren 9-kuukautinen käsityö- ja
talouskoulu (3-kerroksinen talo N:n ulkopuolella
Turun tien varrella), suom. ylempi ja alempi
kansakoulu, alempi käsityökoulu, ruots.
pientenlastenkoulu. kaupunginkirjasto ja lukusali,
kylpv-huoneenkirjasto ja lukusali (auki kesäisin);
kauppa- ja käsityöyhdistys, työväenyhdistys, N:n
nuorisoseurain liitto, raittiusseura.
Kaupungin talous. N. omistaa
kaikkiaan 2.1 km3 maata (josta 111,< ha metsää);
kaupungin kiinteistöjen arvo on n. 232.000 mk.,
kaiken omaisuuden yhteenlaskettu arvo n. 390,000
mk. Kaupungin menoarvio v:lie 1914 oli Smk.
72,977:32; taksoituksen kautta koottiin 1913
23,100 mk. Suurimmat menoerät: kansakoulu
14,180 mk., maistraatti 7,035 mk. Velkoja on
62.200 mk. Kaupungin hoidossa olevia rahastoja
1913 145,000 mk.
Kirkollisesti N. muodostaa
maalaiskuntansa kanssa keisarillisen kirkkoherrakunnan,
Turun arkkihiippak.. Turun tuomiorovastik. Per.
1443 Maskusta Raision vanhan emäseurakunnan
alueelle siirretyn luostarin ympäristölle.
Luostarin merkityksen kasvaessa sen kirkko
määrättiin emäkirkoksi ja Raisio sen anneksiksi.
Uskonpuhdistuksen jälkeen, luostarin rappeuduttua
Raisiosta jälleen tehtiin emäseurakunta, kunnes
1577 Raisiosta uudelleen tuli anneksi, N:sta
emäseurakunta. Samalla Ruskon kappeli erotettiin
Raisiosta Maskuun, josta taas Merimasku
erotettiin N:iin. N. oli kappeleilleen 1640-1844
Turun akatemian prebendana. Raision kappeli
erotettiin N:sta 1894, ja Merimaskun kappeli on
määrätty erotettavaksi (senaatin päätös 1904).
Historia. N :n varhaisempi historia liittyy
kokonaan luostariin (ks. N:n luostari).
Luostarin privilegeissä määrättiin, että sen viereen
oli perustettava kauppapaikka, jolle annettiin
täydet kaupunginoikeudet. Kaupunki ei
kuitenkaan maksanut veroa kuninkaalle, vaan
luostarille, ja kaupungin viranomaiset olivat
luostarin alaisia, suhde, jota missään muualla
Suomessa ei tavata. Luostarin aikana N. saavutti
melkoisen kukoistuksen, mutta menetti
merkityksensä luostarin rappeuduttua. Kauppa oli kyllä
vielä jommoinenkin; laajanlaisella
maalaiskaupallaan naantalilaiset keräsivät Tukholmaan
vietäväksi karjaa, hevosia, lihaa, voita y. m. V. 1665
myönnettyä Itämeren purjehdusoikeutta
sitävastoin ei paljoa käytetty. Myöhemmin kauppa
lamaantui; 1791 N :11a oli 3 alusta, yhteensä 90
lästiä (n. 160 rek.-ton.), as. oli 615. Seur.
vuosis. asukasmäärä pysyi jokseenkin
muuttumattomana (1800 675 as., 1890 687 as.), kohoten
tällä vuosis. n. 900:aan. [„Äbo Underrättelser",
Naantalin-n :o 20 p. kesäk. 1909; „Turun
Sanomat", Naantalin-n :o 9 p. heinäk. 1911.]
E. E. K.
2. N:n maalaiskunta, Turun ja Porin 1.,
Maskun kihlak., Raision-Naantalin-Ruskon
nimis-miesp. Pinta-ala 49,e kma, josta viljeltyä maata
(1910) 1,229 ha (siinä luvussa luonnonniityt
18 ha ja puutarha-ala 16,s» ha). Manttaalimäärä
27,61.7, talonsavuja 44, torpansavuja 40 ja muita
savuja 129 (1907). 1,090 as. (1913), joista 34
ruotsink. 186 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 128 (1901). 174 he
vosta, 608 nautaa (1911). -— Kansakouluja 2
(1914). Säästöpankki.-—Teollisuuslaitoksia:
Kun-naisten ja Lapilan tiilitehtaat. — Vanhoja
kartanoita: Lapila (Ekstensholm). — Lähin
rautatieasema Turun kaupungissa (18 km). L. II-nen.
Naantalin luostari (lat. Monasterium vallis
gratiæ). Piispa Bero II Balk (1385-1412) näyttää
jo aikoneen Suomeen naisluostaria. Tämä tuuma
toteutui vasta hänen seuraajansa Maunu Tavastin
aikana. Edeltäjänsä tavoin Maunu piispakin
aluksi ajatteli dominikaani-nunnaluostaria, ja
1433 oli sitä alettu rakentaa Raision pitäjään.
Mutta Söderteljen herrainpäivillä 1438 päätettiin,
että Suomeen oli perustettava birgittiiniläinen
kaksoisluostari Vadstenan emäluostarin malliin.
Samalla lahjoitettiin Stenbergan 1. Teinperin
kuninkaankartano Maskussa ynnä siihen kuuluvat
25 tilaa luostaria varten. Perustuskirjan mukaan
se oli vihittävä ..Jumalalle kunniaksi, neitsyt
Marialle, pyhälle Johannes Kastajalle, joka on
erikoisesti valtakunnan suojeluspyhimys, pyhälle An
nalle ja pyhälle Birgitalle". Laitokselle
valittiin paikka Karinkylän talon maalla Maskussa.
V. 1440 se oli valmis ja sai silloin ensimäiset
asukkaansa emäluostarista. Mutta pian huomattiin
luostarin paikka, neljän vuoren ympäröimä
laakso, jonka mukaan se oli saanut nimekseen Ar
mon laakso (lat. Vallis gratiæ, ruots. Nädendal).
epäterveelliseksi ja muutenkin sopimattomaksi.
V. 1441 kuningas Kristofer lahjoitti uudeksi
luostarin paikaksi Pyhäjoen (ruots. Ilelgä)
kuninkaankartanon Perniössä. Mutta 1443 luostari
päätettiin siirtää Raisiossa olevalle Ailoksen tilalle,
jonka ritari Henrik Klaunpoika Djekn ja hänen
puolisonsa Lucia Olavintytär Skelge 1442 olivat
lahjoittaneet luostarille. Lopullinen muutto lienee
tapahtunut uusien rakennusten valmistuttua syks.
1445; nimi pysyi entisenä. Runsaista
lahjoituksista-ja edullisista kaupoista N. 1:lie lopulta
kertyi melkoinen omaisuus. Sillä oli kaupunkitaloja
Naantalissa, Turussa ja Tukholmassa. Maatiloja
ja -palstoja sillä oli keskiajan lopulla kolmatta
sataa, etupäässä Varsinais-Suomessa, mutta myös
Uudellamaalla, Karjalassa. Hämeessä,
Satakunnassa ja Pohjanmaalla, sekä pari maatilaa
Ruotsissa. — V. 1440 valtionhoitaja Kaarle
Knuutin-poika antoi N. 1:lie suojeluskirjeen. Sam. v.
valtaneuvosto lahjoitti sille 13 v :ksi kruununtulot
Äsundan kihlakunnasta Uplannissa sekä myönsi
sille 1441 oikeuden perustaa läheisyyteensä
kauppalan, jolla oli oleva kauppakaupungin oikeudet
ja joka oli maksava veronsa luostarille. Tämän
päätöksen vahvisti kuningas Kristofer sam. v. ja
1443. Samoin hän myönsi laitokselle 1444 vapaan
vienti- ja tuontioikeuden. Kuningas Kaarle
Knuu-tinpoika julisti 1448 ne 6 kartanoa, jotka
luostari oli kruunulta saanut, verovapaiksi ja antoi
sam. v. laitokselle uudelleen suojeluskirjeen. Täi
laisen suojeluskirjeen, jossa myös vahvistettiin
ne etuudet ja vapaudet, jotka edelliset
kuninkaat ja valtaneuvosto olivat laitokselle
myöntäneet, sai luostari sittemmin Kristian I :ltä (1457),
Sten Sture vanhemmalta (1472 ja 1488), Hannulta
(1499), Svante Sturelta (1504) ja Sten Sture
nuoremmalta (1513). Ja vielä Kustaa Vaasa ilmoitti
1523 ottavansa luostarin »vastaiseksi"
suojelukseensa. N. s. Birgitan penninki Suomesta tuli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
