- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
967-968

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naantalin luostari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

96?

Naapala—Naapurin vaara

968

N. 1 lie. Perniön pitäjässä oli sillä
patronaatti-ofkeus.

N. 1:n elämä ja olot olivat samoin
järjestetyt kuin muissakin birgittiini-kaksoisluostareissa
(ks. Birgittiinit). Turun piispa oli sen ylin
esimies. Ensimäinen abbedissa oli Katariina
Pen-tintytär (1440-45). Muista abbedissoista
mainittakoon Valborg Jaakkiman tytär Fleming (main.
1526-31), Birgitta Knuutintytär Kurki (1567-77)
ja Margareeta Pietarintytär Tönne (1577-81),
luostarin viimeinen abbedissa. Nunnina oli
etupäässä säätyläisnaisia ja aatelisneitoja m. m.
maamme ylimyssuvuista, kuten Flemingin.
Kurjen, Karpalaisen, Särkilahden y. m. Vadstenasta
tulleen kantajoukon lisäksi saapui myöhemminkin
luostariin sieltä ruotsalaisia, mutta ennen pitkää
oli kotimainen aines siellä vallitsevana. N. l:n
kuuluisin nimi kirjallisten harrastusten alalla on
Jöns Budde (ks. Budde, Jöns). Väliaskareina
harjoitettiin m. m. sukankudontaa. koruompelua,
jonka tuotteita on tallessa kansallismuseossamme,
puunleikkausta v. m., samoin puutarhanhoitoa,
etenkin lääkekasvien viljelyä. — Paitsi
vakinaisia kuului N. l:iin ulkojäseniä, jotka lahjoitusten
kautta olivat päässeet laitoksen yhteyteen ja
asuen sen sisämuurin ulkopuolella olevassa
palvelusväen rakennuksessa nauttivat luostarin
täysihoitoa kuolemaansa saakka.

N. l:n ulkonaisen historian tärkeimpiä
tapauksia oli 1462 tapahtunut n. s. reformatsioni eli
tarkastus ja luostarikurin koventaminen, jonka
Vadstenan kenraalikonfessori ja Turun piispa
Konrad Bitz yhdessä toimittivat. V:sta 1495 alkavat
N. I:lie vaikeat ajat. Main. v. riehui tuhoisa rutto
Naantalissa. Suuren venäläissodan takia
vähentyivät laitoksen tulot melkoisesti. V. 1508 raivosi
luostarissa jälleen ankara kulkutauti, ja seur. v. se
pelastui tansk. Otto Rudin ryöstöstä suorittamalla
hänelle ankaran pakkoveron. Näiden tapauksien
jälkeen ei N. 1. ehtinyt tointua entiselleen,
ennenkuin uskonpuhdistus ja Kustaa Vaasan
uudistukset järkyttivät lopullisesti sen aseman. Se
menetti joitakin tiluksia jo ennen Vesteråsin
reses-siä (1527), jonka jälkeen se oli pakotettu
luopumaan lähes puolesta maaomaisuudestaan.
Luostarin abbedissan 1530 tekemän pyynnön johdosta
Kustaa Vaasa salli sen vastaiseksi pitää
hallussaan Stenbergan ja Pyhäjoen tilat sekä sille 1457
läänitetyt kruununtalot Luonnonmaan saarella ja
Lietsalan niemellä. Suojellakseen luostarin
tiluksia aateliston anastushalulta hän antoi 1533
sen henkilökunnalle suojeluskirjeensä. Alutta
Kustaa Vaasan lempeässä menettelyssä N. l:ia
kohtaan tapahtui muutos hänen hallituksensa
loppuvuosina. V. 1554 otettiin hänelle iso osa luostarin
kirkkohopeoista. Sam. v. toimitti piispa Mikael

Agricola luostarissa tarkastuksen ja pani siellä
toimeen uskonpuhdistuksen. Luostari tosin jäi
edelleen olemaan, mutta sen asukkaat lupasivat
kääntyä evankeliseen uskoon ja kaikki erikoisesti
katoliset menot jumalanpalveluksessa samoinkuin
Birgitan ilmestyksien esittäminen kiellettiin.

V. 1556 kuningas peruutti kaikki luostarin
tilat — maaseutukiinteistöjä sillä oli silloin vielä
100 kpl. — kruunulle, myöntäen sille kruunun
tuloista vuotuisen ylläpidon. Eerik XIV lupasi 1564
luostarille edelleenkin tämän elatusavun, samoin
Juhana III 1569. Tämän kuninkaan
katolisuuteen taipuvat harrastukset kohdistuivat myös
N. 1:iin. V. 1575 kuningatar Katariina Jagellonica
N. l:n nunnien pyynnöstä lupasi pitää heistä
huolen ja kehoitti heitä hankkimaan laitokseen
uusia jäseniä. Seur. v. alettiin Juhana kuninkaan
käskystä korjata laitoksen rappeutuneita
rakennuksia. Mutta luostaria ei saatu toipumaan
rappiotilastaan. Kun abbedissa Birgitta Kurki 1577
kuoli, oli siinä jäljellä enää kolme nunnaa. He
lahjoittivat kuninkaalle silloin luostarissa vielä
säilyneet kalleudet, jonka johdosta kuningas
antoi heidän edelleen pitää 1573 luostarille
lahjoittamansa kruununtilan Raisiossa. Sam. v.
määrättiin N:n luostarikirkko, joka
uskonpuhdistuksen jälkeen oli ollut Raision anneksina,
emäkir-koksi. ja Raision pappi muutti Naantaliin. N. l:n
viimeinen abbedissa kuoli 1581 ja sen
viimeinen nunna. Elin Knuutintytär, 1591.
Munkkikon-ventti näyttää jo lakanneen Kustaa Vaasan
hallituksen loppuvuosina.

Luostarin rakennukset jäivät rappeutumaan.
Meidän päiviimme on niistä säilynyt, paitsi
kirkkoa, vähäisiä raunioita Nunnamäellä kirkon
pohjoispuolella. Kaikki rakennukset olivat kivestä.
Kirkko, joka nykyään on N:n seurakunnan
kirkkona, on rakennettu Vadstenan emäluostarin
kirkon malliin, ja se on keskiaikaisista kirkoistamme
toiseksi tilavin. Sen itäpäässä oleva sakaristo ja
länsipäässä oleva torni ovat myöhempiä lisiä, torni
v :lta 1797. Tornin alla oleva n. s. nunnakirkko
oli alkuaan munkkien kuori. Itäpäädyssä oli kaksi
sisäänkäytävää, joista ainakin eteläinen oli
yleisöä varten ja joiden välillä kirkon sisällä olivat
nunnain kuorit. 1860- ja 1870-luvuilla
toimitettujen kaivauksien kautta on saatu jonkunlainen
käsitys muiden luostarirakennuksien asemasta.
Kirkon pohjoispuolella olivat nunnain asunnot,
sen lounais- ja länsipuolella munkkien osasto,
kumpikin tarkoin erotettuina toisistaan.
Munkkien rakennuksesta merellepäin oli munkkien
puutarha. Nunnain puutarhasta ei ole tavattu
varmoja jälkiä. [Carolus Magnus Creutz, „De
initiis monasterii Vallis gratiæ" (1850); Sven
Gabr. Elmgren. ..Nådendals klosterruiner" (1863);
K. G. Leinberg. ..De finska klostrens historia"
siv. 145-479. (Skrifter utg. af Svenska
Literatur-sällskapet i Finland XIV. 1890).] A. Es.

Naapala, ’/s manttaalin suuruinen säteri
Halikon pitäjässä 7 km Halikon asemalta lounaaseen.
— Höyrysaha. — Kuului 1700-luvulla ja seur.
vuosis:u alussa von Knorring-suvulle, sitten
Arm-felteille. joiden aikana tilan päärakennus
siirrettiin Viurilaan. Nyk. omistaja (1913) maanvilj.
G. Salmi. A. Es.

Naapurinvaara. vuori Sotkamossa, n. 6 km
pohjoiseen Vuokatista; eroaa jylhäluontoisesta
Vuokatista rehevämmän kasvullisuutensa ja vil-

Naantalin
nnnna-kunventin sinetti
vita 1444.

Kaksi Naantalin munkkikonventin

sinettiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0506.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free