- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
973-974

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nagailaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

973

N agai laiset—Nagy-Vårad

974

Nagailaiset ks. N o g a i 1 a i s e t.

Nagajka 1. nogajka [-a’i-] (ven.),
kasakka-pamppu, kasakkapiiska, alk. nogai-tataarien
käyttämä ratsupiiska.

Nagana-kärpänen = tsetse-kärpänen.

Nagana-tauti vrt. Unitauti.

Nagarjuna [nägär-J, buddhalaisuuden m
a-h a y a n a nimisen suunnan perustaja.

Nagasaki, kaupunki Japanissa, Hitsenin
provinssin pääkaupunki, Kiusiun
länsirannikolla, 5 km pitkän, kapean, vuorten
reunustaman v-uonon perukassa, Japanin parhaita
satamia; 176,480 as. (1908). — N. on ahtaasti
rakennettu, kadut kaidat, ainoastaan
eurooppalais-kortteli on väljempi; asema maailman
luonnon-kauniimpia. Asevarikko, laivaveistämöitä ja
telakoita sekä konepajoja. N:n ennen suuri kauppa
on viime aikoina vähentynyt, niin että N:n
kauppavaihto 31 milj. mk. (1910) on arvoltaan
kaukana Jokohaman, Koben, Osakan ja
Modzin-kin jälessä. Tuonti tuntuvasti vientiä suurempi.
Laivaliikenteessä N. vielä on neljännellä sijalla
(selvitykset 4,g milj. rek.-ton.); m. m. paljon
käytetty kivihiiliasemana. Kivihiiltä on saatu
lähisaarilta, mutta se alkaa loppua. — N. oli
vähäpätöinen paikka 1500-luvulle asti, jolloin se
tuli Japanin kristittyjen pääpaikaksi; aluksi
sen satama oli auki vain portugalilaisille, v:sta
1639 hollantilaisille (ainoa v :een 1859) ja
kiinalaisille. E. E. K.

Nagel /-a-J, Albrecht Eduard (1833-95),
saks. silmälääkäri, oftalmologian professori
Tii-bingenissä (1874), perusti tärkeän
aikakauskirjan ,.Jahresbericht liber die Leistungen und
Fortsehritte im Gebiete der Ophthalmologie".
N:n tutkimuksista mainittakoon: «Das Sehen
mit zwei Augen" (1S61), «Die Refraktions- und
Ackommodationsanomalien des Auges" (1866),
..Die Anomalien der Refraktion und
Ackommo-dation des Auges" (Graefen ja Saemiscliin
Hand-buchissa 1886). M. O-B.

Nagel [-Ö-], Wilibald (s. 1863), saks.
pianisti ja musiikkihistorioitsija. Toimii
Darm-stadtin teknillisessä korkeakoulussa
musiikinjoh-tajana ja musiikkitieteen professorina.
Pääteokset: ..Englannin musiikin historia" (I 1894,
II 1897), «Beethoven ja hänen pianosonaattinsa"
(2 os., 1903-05). I. K.

Nagelfluli [nägelflä], geol.,
tertiäärikauti-nen, Alppien pohjoisrinteellä esiintyvä,
konglomeraateista, hiekka- ja kalkkikivistä
muodostunut kerrossarja, joka on saanut nimensä
kallioiden pinnassa olevista naulanpään muotoisista
konglomeraattimukuloista (Nagel = naula; Fluh =
kallioseinä). E. M-nen.

Naglfar, „kynsilaiva", jolla jättiläiset
maailmanlopun tullessa kulkevat meren yli
Edda-runo-jen kuvauksen mukaan, [vrt. Finn.-ugr.
For-schungen XII, 154-5 ja 317-20.] K. G.

Nagoja (Nagoya), Ovari nimisen
provinssin pääkaupunki Japanissa, Hondon
etelärannikolla matalan Isenumi-lahden perukassa 50 km
ulkosatamastaan; 378,231 as. (1908). —
Komea vanha linna (rak. 1610), kaunis
buddhalais-temppeli. N:ssa ja ympäristössä harjoitetaan
kuuluisaa posliini- ja saviteollisuutta;
valmistetaan myös emal jiteoksia, puuvilla- ja
silkkikankaita y. m. — Usean radan risteys. E. E. K.

Nagu ks. Nauvo.

Nagy [nadj] (unk.)=iso; esiintyy useissa unk.
yhdysperäisissä paikannimissä sanan edellisenä
yhdysosana.

Nagy, G é z a [nadj gézaJ (s. 1855), unk.
historioitsija ja kansatieteilijä, v:sta 1889 Unkarin
kansallismuseon virkamiehenä Budapestissä;
hänen julkaisuistaan mainittakoon : „Adatok a
szö-kelyek eredetéhez és egykori lakhelyéhez"
(«Tietoja székely-unkarilaisten alkuperästä ja
muinaisista asuinpaikoista", 1883-86), «A szkfthäk
nem-zetisége" («Skyyttiläisten kansallisuudesta". 1895).
..Magvarorszäg története a népvåndorlas koräban"
(«Unkarin historia kansainvaellusten aikana",
1896) sekä ,,A magyar viseletek története"
(«Unkarilaisten pukujen historia").

Nagy, Ignäc [nadj ignäts] (1810-54), unk.
kirjailija, satiirikko. Ilänen huomattavin
teoksensa on nelinäytöksinen huvinäytelmä
«Tiszt-üjitås" («Virkamielienvaali", 1843), jossa
sattuvasti tehdään pilaa senaikuisista
komitaattivaaleista.

Nagy-Kanizsa[nadjkaniza], kaupunki
Lounais-Unkarissa, Zalan komitaatissa Balaton-järvestä
lounaiseen Kanizsa-joen ja rautatien varrella;
26,524 as. (1910; enimmäkseen unk.). — Pari
luostaria, kauppakoulu, ylempi lukio. Kauppa
(viljaa, puutavaroita, nahkoja) ja teollisuus
(myllyjä, viinatehtaita y. m.) vilkasta. — N.-K. oli
ennen Unkarin tärkeimpiä linnoja, varsinkin
turkkilaissotien aikana: oli 1600-90
turkkilaisten hallussa. (E. E. K.)

Nagy-Sändor, Jözsef [nadj-sändor jözcf/
(1804-49), unk. vallankumouskenraali; palveli
alkuansa Itävallan armeiassa, josta erosi 1840;
otti v.sta 1848 osaa Unkarin vapaussotaan ja
antautui Görgeyn kanssa elok. 1849 venäläisille;
hirtettiin sam. v.

Nagy-Szeben [nadjsäbänj (saks. Uermannstadt,
rom. Sibiiu, lat. Cibinium), kunink.
vapaakaupunki Unkarissa, Siebenbiirgenissä, Szebenin
ko-mitaatin pääkaupunki, Cibin nimisen joen ja
usean radan varrella; 33.4S9 as. (1910; 1901 54%
saks., 24 °/0 rom., 20 °/c unk.). N.-S. jakaantuu
kummulla olevaan yläkaupunkiiu, alakaupunkiin
sekä romaanialaisten asumiin esikaupunkeihin.
Entisten lujain linnoitusten jäännöksiä.
Toistakymmentä kirkkoa’, joista huomattavin
luterilaisten goottilainen kirkko (1300-luvulta);
raatihuone (jossa saks. kansalliskirjasto).
Brukentha-lin palatsi (kallisarvoinen kirjasto, maalaus-,
vaskipiirros-, raha- v. m. kokoelmia), saks.
teatteri, pari sairaalaa, kadettikoulu, useita
oppilaitoksia; luterilaisten superintendentti. N.-S. on
Unkarin romaanialaisten keskus; täällä on heidän
metropoliittansa, valistusseuransa, täällä
ilmestyvät useimmat rom. sanomalehdet. — N.-S:n
kauppa nyk. vähäinen; teollisuus (kutomoita,
paperi-, kynttilä-, köysi- y. m. tehtaita) vilkasta.—
N.-S. on kuningas Gézan (1141-61) maahan
kutsumien saksilaisten perustama: mainitaan 1223
Villa Hermanni nimisenä ja tuli 1224
Sie-benbiirgenin saksalaisten keskustaksi. Tataarit
hävittivät N.-S:n 1241, myöhemmin turkkilaiset
sitä usein piirittivät ja ottivat siltä pakkoveroa;
1529-36 Zäpolyan puoluelaiset piirittivät ja
vihdoin valloittivat sen. V. 1610 Bäthori
viekkaudella valloitti ja ryöstätti N.-S:n. Oli 1849
useiden taistelujen näyttämönä. (E. E. K.)

Nagy-Värad [nadjvärad] (saks. Grosswardcin),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0509.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free